Oikeudenkäyntikulut osittaisessa voitossa ja kotitalousvähennyksen huomioiminen?

Oikeudenkäyntikulut muodostuvat usein yhtä suuriksi kuin tuomitut korvaukset asuntokauppariidoissa. Sen takia vaatimukset on osattava mitoittaa oikein perusteisiin nähden. Eli heikkoja vaatimuksia ei kannata esittää. Sellaisia ovat esim. väitteet joiden tueksi ei ole esitettävissä näyttöä tai näyttö on heikkoa. Lähtökohta on tuomiossa että mikäli vaatimuksista hyväksytään puolet ja puolet hylätään kumpikin vastaa omista kuluistaan. Usein kuitenkin esim. määräkysymykset ovat hyvin harkinnanvaraisia tai se mitä kantaja häviää on vähämerkityksellinen jolloin näiltä osin oikeudenkäyntikuluja tulee korvattavaksi.

Alla Käräjäoikeuden tuomion perusteluista ilmenee, että kantajien hinnanalennusvaatimuksensa tueksi vetoamasta 12 virheväitteestä näyttämättä ovat jääneet kohdat c, h ja k, eli laatoituksen rakenneliittymiin tehtyjen silikonisaumausten virheellisyys, saunan tuuletusrimojen ja alumiinirimojen puuttuminen ja pesuhuoneen runkotolppien lisäämisen tarve (s. 11). Käräjäoikeus on arvioinut näyttämättä jääneiden virheväitteiden osuudeksi korjauskustannuksista 500 euroa ja hyväksynyt korjauskustannusten kohtuulliseksi kokonaismääräksi 16.500 euroa (s. 15). Käräjäoikeus on katsonut, että korjauksista rakennukselle aiheutuva käyttöiän pidennys alentaa korvattavan hinnanalennuksen määrää 5.000 eurolla (s. 16) ja kotitalousvähennys 4.600 eurolla (s. 17).

Käräjäoikeus totesi alla olevassa riidassa että näyttämättä jääneitä virheväitteitä käräjäoikeus on pitänyt kokonaisuuden ja oikeudenkäyntikulujen muodostumisen kannalta vähämerkityksellisinä sekä käyttöiän pidennystä ja kotitalousvähennyksen vaikutusta sellaisina harkinnanvaraisina seikkoina, joilla ei ole ollut oleellista vaikutusta oikeudenkäyntikulujen muodostumiseen.

Hovioikeuden mukaan arvioitavaksi tulee se, onko oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta joka tapauksessa arvioitava toisin sen johdosta, että hinnanalennuksen määrää on alennettu käyttöiän pidennyksen ja kotitalousvähennyksen johdosta.
Vastaajat ovat kiistäneet kanteen toissijaisesti sillä perusteella, että hinnanalennuksen määrässä on otettava huomioon tasonparannus ja käyttöiän pidennys, minkä kantajat ovat kiistäneet. Hovioikeus toteaa, että käyttöiän pidennyksestä on esitetty todistelua eikä se ole ollut perusteeltaan harkinnanvarainen seikka. Käräjäoikeuden arvioimaa käyttöiän pidennyksen vaikutusta hinnanalennuksen määrään on pidettävä suhteellisen merkittävänä. Hovioikeus toteaa kuitenkin, että määrän arviointi itsessään on ollut harkinnanvarainen seikka.
Vastaajat ovat lisäksi vedonneet siihen, että kantajat olivat oikeutettuja tekemään kotitalousvähennyksen. Pxxxsten olisi tullut vähentää se vaaditusta hinnanalennuksen määrästä, joten sen osalta ei ole kysymys harkinnanvaraisesta seikasta, vaan kantajien vaatima hinnanalennuksen määrä on sen vuoksi ollut liiallinen. Määrällisesti kotitalousvähennyksen saamista on pidettävä suhteellisen merkittävänä.
Kanteen perusteet on pääosin hyväksytty hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen osalta. Kuitenkin vastaajien hinnanalennuksen määrään kohdistuneet kiistämisperusteet ovat käyttöiän pidennyksen huomioimisen ja kotitalousvähennyksen saamisen osalta menestyneet. Niiden vaikutus tuomittuun hinnanalennuksen määrään on ollut merkittävä.


Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa,hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentin säännöksiä on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.


Kotitalousvähennyksen vaikutus käräjäoikeuden perusteluissa:

32. Kouvolan hovioikeuden ratkaisussa 7.5.2014 nro 301 (sivut 8-9) on lausuttu vahingonkorvausoikeudessa noudatettavan rikastumiskiellon eli eduntasoituksen tarkoituksena olevan, että ne estävät vahingonkärsijää hyötymästä vahingosta niin, että hän korvauksen vuoksi pääsee parempaan asemaan kuin missä hän on ollut ennen vahinkotapahtumaa. Tämän vuoksi vahingonaiheuttajan maksettavaksi tuomitusta korvauksesta vähennetään ne korvaukset, jotka vahinkoa kärsinyt on saman vahinkotapahtuman johdosta saanut muilta tahoilta. Ratkaisussa on kuitenkin todettu, että vaikka verosta suoraan vähennettävä kotitalousvähennys pienentää vahingonkärsijän muutoin maksettavaksi tulevaa mahdollista veroa, eikä se ole varsinaisesti vahingonkärsijän vahinkotapahtuman vuoksi saamaa hyvitystä. Ratkaisusta on pääteltävissä hovioikeuden päätyneen lopputulemana siihen, ettei kotitalousvähennystä ole vähennettävä korvauksesta, koska kotitalousvähennys ei ole suoraan kohdennettavissa mahdollisesti tehtyihin nyt kyseessä olevista korjauksista aiheutuneisiin kustannuksiin, koska kantajat ovat teettäneet muutakin vähennykseen oikeuttavaa kodin perusparannustyötä.

33. Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa 22.8.2017 nro 4421 ivu 7) on viitattu edellä selostettuun Kouvolan hovioikeuden ratkaisuun ja todettu, että ostajien verotuksessaan hyväkseen saamaa kotitalousvähennystä ei tule vähentää hinnanalennuksen määrästä, kun kyse on salaiseen virheeseen perustuvasta hinnanalennuksesta, koska tällöin kyse ei ole vahingon korvaamisesta vaan sen arvioinnista, mikä virheen vaikutus on kiinteistön kauppahintaan. Lisäperusteena hovioikeus on katsonut, että ostajilla saattaa olla muukin peruste kotitalousvähennyksen saamiseen.

34. Vaikka molemmissa edellä todetuissa ratkaisuissa hovioikeuden näkemys on ollut, että kotitalousvähennystä ei tule vähentää hinnanalennuksen määrästä, poikkeaa nyt käsillä oleva tila viitatuissa hovioikeuden ratkaisuissa käsillä olleista tilanteista sen osalta, että nyt kantajat ovat ilmoittaneet saaneensa kotitalousvähennystä yhteensä 4.600 euroa kyseessä olevien virheiden korjauskustannuksien työnosuudesta. Kantajat eivät ole myöskään väittäneet, että heillä olisi ollut jokin muu peruste kotitalousvähennyksen saamiseen, miltä osin he eivät ole nyt voineet kotitalousvähennystä hakea. Edelleen kysymys ei ole ollut salaisista virheistä, kuten viitatussa Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa. Näin ollen käräjäoikeus pääty siihen, että tässä tapauksessa kotitalousvähennys tulee vähentää hinnanalennuksen määrästä.




Vaasan hovioikeus Päätös

Antamispäivä 17.1.2020

Nro 19

Diaarinumero S 18/691





Ratkaisu, josta on valitettu

Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden tuomio 1.6.2018 nro 6627 (liitteenä)

Asia Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen kiinteistön kauppaa koskevassa riita-asiassa

Valittajat
R Kxxxäki S Pxxxa

Vastapuolet
M Pxxxen
J Pxxxen (ent. Pxxxs)

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

R Kxxxäen valitus

Vaatimukset

Kxxxäki on ensisijaisesti vaatinut, että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata M Pxxxsen ja J Pxxxsen (jäljempänä myös Pxxxset tai kantajat) oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta tai että sanottu korvausvelvollisuus ainakin alennetaan 4.500 euroon.

Lisäksi Kxxxäki on vaatinut, että Pxxxset velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Käräjäoikeuden tuomio on oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta virheellinen. Kantajien vaatimukset on suurimmaksi osaksi hylätty. Kantajat eivät ole vaatimuksissaan ottaneet huomioon saamaansa kotitalousvähennystä, tasonparannusta ja käyttöiän pidennystä, jotka käräjäoikeus on ottanut huomioon. Kantajat eivät ole esittäneet kotitalousvähennyksen käyttämisestä luotettavaa selvitystä. Kxxxäellä on käräjäoikeuden tuomion lopputulokseen nähden ollut perusteltu syy jättää asia käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Mikäli Kxxxäkeä ei kokonaan vapauteta velvollisuudesta korvata kantajien oikeudenkäyntikuluja, korvausvelvollisuus on ainakin alennettava vastaamaan sitä suhdetta, minkä verran Kxxxäki on velvoitettu suorittamaan kantajille hinnanalennusta näiden alkuperäiseen vaatimukseen verrattuna. S Pxxxrran kantajille tekemä sovintotarjous, johon Kxxxäki on osaltaan yhtynyt, on otettava huomioon Kxxxäen oikeudenkäyntikuluvastuuta alentavana seikkana.

Pxxxrran valitus

Vaatimukset

Pxxxa on vaatinut, että hänet vapautetaan velvollisuudesta korvata Pxxxsten oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta tai että sanottu korvausvelvollisuus ainakin alennetaan 4.500 euroon.

Lisäksi Pxxxa on vaatinut, että Pxxxset velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä lukien.

Perusteet

Käräjäoikeuden tuomio on oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden osalta virheellinen. Toisin kuin käräjäoikeus on katsonut, kantajat eivät ole käräjäoikeudessa voittaneet asiaa siten, että heillä olisi oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla oikeus saada Pxxxrralta täysimääräisesti korvaus oikeudenkäyntikuluistaan. Käräjäoikeuden tuomion lopputulos huomioon ottaen kysymyksessä on ollut saman luvun 3 §:n tarkoittama osavoittotila, jolloin asianosaisten on itse vastattava oikeudenkäyntikuluistaan.

Kantajien päävaatimuksena ollut hinnanalennusvaatimus on ollut määrältään 17.000 euroa, mutta kantajille on tuomittu hinnanalennusta 6.900 euroa eli noin 40 prosenttia hinnanalennusvaatimuksen alkuperäisestä määrästä.

Toisin kuin käräjäoikeus on katsonut, hinnanalennuksen määrään vaikuttaneet seikat eivät ole olleet harkinnanvaraisia, vaan käräjäoikeuden on pitänyt ottaa kantaa niin seikkojen oikeudelliseen perusteeseen kuin niiden määriinkin. Kantajat ovat käräjäoikeudessa kiistäneet Pxxxrran väitteet siitä, että hinnanalennuksen määrää alentavina seikkoina oli otettava huomioon korjauksista aiheutunut tasonparannus, käyttöiän pidennys ja kotitalousvähennys. Kantajien menettelystä on aiheutunut Pxxxrralle oikeudenkäyntikuluja. Kantajat eivät myöskään ole esittäneet asiakirjaselvitystä saamansa kotitalousvähennyksen määrästä, vaikka Pxxxa oli yrittänyt saada heiltä sellaista.

Toisin kuin käräjäoikeus on katsonut, myös muilla kantajien häviämillä seikoilla on ollut merkitystä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuteen ja korvattavien kulujen määriin. Kantajien esittämistä virheväitteistä hylätyiksi ovat tulleet silikonisaumojen virheellisyys, saunan tuuletusrimojen ja alumiinirimojen puuttuminen sekä pesuhuoneen runkotolppien lisääminen.
Kaikki seikat ovat olleet oikeudenkäynnin kohteena, ja niistä on esitetty näyttöä.

Kantajien asumishaittaa koskeva korvausvaatimus on hylätty lähes 40 prosentin osalta. Myös näistä seikoista on esitetty käräjäoikeudessa näyttöä.

Käräjäoikeuden tuomio on virheellinen vielä siltä osin kuin kysymys on Pxxxrran sovintoesityksen merkityksestä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kannalta. Pxxxa on tehnyt kantajille 8.000 euron suuruisen sovintotarjouksen. Sovintotarjous on ollut merkittävän lähellä käräjäoikeuden tuomion lopputulosta, joka on ollut määrältään 10.877,85 euroa.

Vastaus valituksiin

Vaatimukset

Pxxxset ovat vaatineet, että valitukset hylätään ja Kxxxäki ja Pxxxa (jäljempänä myös vastaajat) velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Käräjäoikeuden tuomio on oikea. Vastaajat ovat hävinneet asian kokonaan, minkä vuoksi he ovat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvollisia korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

Käräjäoikeudessa on ollut kysymys siitä, onko kiinteistössä ollut hinnanalennukseen oikeuttava virhe. Kantajat ovat voittaneet asian hinnanalennuksen perusteen ja vahingonkorvausvaatimuksen osalta.

Käräjäoikeus on katsonut, että korjaustarpeen ja korjauskustannusten kannalta keskeisimmät virheväitteet ovat tulleet näytetyiksi kantajien todistelulla.
Vaatimusten hyväksymättä jääneet osat ovat koskeneet harkinnanvaraisia seikkoja, joilla ei ole ollut sanottavaa vaikutusta oikeudenkäyntikulujen määrään. Hylättyjen virheperusteiden kustannusvaikutus on ollut 500 euroa esitettyjen ja hyväksyttyjen korjauskustannusten kokonaismäärästä ja niistä on esitetty sama asiakirja- ja henkilötodistelu kuin käräjäoikeuden hyväksymistä virheperusteista. Käräjäoikeus on lisäksi oikein katsonut, että kotitalousvähennys ja käyttöiän pidennys ovat olleet harkinnanvaraisia seikkoja, jotka eivät ole oleellisesti vaikuttaneet oikeudenkäyntikulujen muodostumiseen.

Toisin kuin Pxxxa on valituksessaan väittänyt, hän ei ole koko oikeudenkäynnin ajan yrittänyt saada Pxxxsilta selvitystä näiden mahdollisesti saamasta kotitalousvähennyksestä. Pxxxrran tai Kxxxäen taholta ei ole missään vaiheessa oikeudenkäynnin aikana pyydetty tai vaadittu selvitystä mahdollisesta kotitalousvähennyksestä. Asiaa on vain tiedusteltu suullisesti 9.11.2017 pidetyssä valmisteluistunnossa, ja asia on jäänyt siihen. Pxxxrralla olisi halutessaan ollut kuusi kuukautta aikaa selvittää asiaa ennen pääkäsittelyä, mutta mihinkään toimiin ei hänen taholtaan ole ryhdytty.

Toisin kuin Kxxxäki ja Pxxxa ovat valituksissaan katsoneet, heidän tekemällään sovintotarjouksella ei ole merkitystä oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden kannalta, koska käräjäoikeus on tuominnut heidän maksettavakseen 10.877,85 euroa eli suuremman määrän kuin he ovat

Pxxxsille sovintona tarjonneet. Lisäksi sovintotarjous on tehty vasta istuntopäivänä jatketussa valmisteluistunnossa juuri ennen pääkäsittelyä. Oikeudenkäyntikulut ovat pääasiassa jo syntyneet tuossa vaiheessa.

Kantajat ovat olleet valmiit neuvottelemaan vastaajien kanssa sovinnosta jo ennen kanteen nostamista. Kxxxäki ja Pxxxa eivät kuitenkaan ole halunneet sovinnosta neuvotella, eivätkä he ole vastAet Pxxxsten yhteydenottopyyntöihin, vaan kiistäneet näiden vaatimukset. Kxxxäki ja Pxxxa ovat myös muutoin olleet haluttomia selvittämään riidan kohteena olevaa asiaa, mistä on aiheutunut kantajille tutkimuskuluja, asumishaittaa ja reklamaation tiedoksiantokuluja. Pxxxset olisivat lisäksi voineet neuvotella sovinnosta valmisteluistunnossa 9.11.2017, jolloin käräjätuomari on kehottanut asianosaisia käymään keskustelua asian sovinnollisesta ratkaisusta. Kun tämä ei ole sopinut Kxxxäelle ja Pxxxrralle, Pxxxsten on ollut pakko jatkaa oikeudenkäyntiä.

Kxxxäki ja Pxxxa ovat luopuneet kahden nimeämänsä todistajan kuulemisesta vasta istuntopäivänä, mistä ei ole ilmoitettu Pxxxsille etukäteen. Pxxxsille on aiheutunut oikeudenkäyntikuluja näiden todistajien kuulemiseen valmistautumisesta. Kxxxäki ja Pxxxa ovat siten itse vaikuttaneet merkittävästi oikeudenkäyntikulujen määrään.

Oikeudenkäyntikulukorvausvelvollisuutta ei myöskään voida kohtuullistaa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n nojalla. Säännöstä voidaan soveltaa vain, kun kaikki siinä säädetyt edellytykset täyttyvät. Tässä tapauksessa Pxxxsilla on ollut perusteltu syy nostaa kA, koska Kxxxäki ja Pxxxa eivät ole suostuneet neuvottelemaan asian sovinnollisesta ratkaisusta missään vaiheessa ennen kanteen nostamista. Kxxxäki ja Pxxxa ovat lisäksi omilla toimillaan lisänneet tutkimus- ja oikeudenkäyntikuluja.

Kxxxäellä ja Pxxxrralla ei ole oikeutta saada Pxxxsilta korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudesta. Pxxxrran oikeudenkäyntikuluvaatimus voidaan hyväksyä määrältään enintään 1.153,20 euron suuruisena. Kxxxäellä ei ole oikeutta saada lainkaan korvausta oikeudenkäyntikuluistaan hovioikeudesta, koska hän ei ole käyttänyt käräjäoikeudessa eikä hovioikeudessa lainoppinutta asiamiestä, vaan edustanut itse itseään.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa,hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan 1 momentin säännöksiä on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus
hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.

Koska käräjäoikeus on hyväksynyt Pxxxsten vaatimukset vain osaksi, hovioikeus katsoo, että oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta on arvioitava mainitun pykälän 2 momentin nojalla. Arvioitavaksi tulee näin ollen se, onko hyväksymättä jääneillä osilla ollut vähäinen merkitys asiassa ja ovatko vaatimusten hyväksymättä jääneet osat koskeneet ainoastaan sellaisia harkinnanvaraisia seikkoja, joilla ei ole ollut sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.

Pxxxset ovat käräjäoikeudessa kanteessaan vaatineet, että Pxxxa ja Kxxxäki velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan heille kiinteistönkaupan hinnanalennuksena 17.000 euroa, tutkimuskuluina 3.336,91 euroa, sähkökuluina 50,94 euroa, reklamaation tiedoksiantokuluina 60 euroa ja vahingonkorvauksena asumishaitasta 836,85 euroa, kaikki määrät laillisine viivästyskorkoineen 20.11.2016 lukien.

Käräjäoikeus on velvoittanut Pxxxrran ja Kxxxäen yhteisvastuullisesti suorittamaan Pxxxsille hinnanalennuksena 6.900 euroa sekä vahingonkorvauksena asumishaitasta 530 euroa. Lisäksi käräjäoikeus on hyväksynyt muut vaatimukset vaaditun määräisinä, eli velvoittanut Pxxxrran ja Kxxxäen yhteisvastuullisesti suorittamaan Pxxxsille tutkimuskuluista 3.336,91 euroa sekä vahingonkorvauksena sähkökuluista 50,94 euroa ja reklamaation tiedoksiantokuluista 60 euroa.

Käräjäoikeuden tuomion perusteluista ilmenee, että kantajien hinnanalennusvaatimuksensa tueksi vetoamasta 12 virheväitteestä näyttämättä ovat jääneet kohdat c, h ja k, eli laatoituksen rakenneliittymiin tehtyjen silikonisaumausten virheellisyys, saunan tuuletusrimojen ja alumiinirimojen puuttuminen ja pesuhuoneen runkotolppien lisäämisen tarve (s. 11). Käräjäoikeus on arvioinut näyttämättä jääneiden virheväitteiden osuudeksi korjauskustannuksista 500 euroa ja hyväksynyt korjauskustannusten kohtuulliseksi kokonaismääräksi 16.500 euroa (s. 15). Käräjäoikeus on katsonut, että korjauksista rakennukselle aiheutuva käyttöiän pidennys alentaa korvattavan hinnanalennuksen määrää 5.000 eurolla (s. 16) ja kotitalousvähennys 4.600 eurolla (s. 17).

Näyttämättä jääneitä virheväitteitä käräjäoikeus on pitänyt kokonaisuuden ja oikeudenkäyntikulujen muodostumisen kannalta vähämerkityksellisinä sekä käyttöiän pidennystä ja kotitalousvähennyksen vaikutusta sellaisina harkinnanvaraisina seikkoina, joilla ei ole ollut oleellista vaikutusta oikeudenkäyntikulujen muodostumiseen. Kun Pxxxset, joille Pxxxa ja Kxxxäki velvoitettiin suorittamaan yhteensä 10.877,85 euroa, olivat lisäksi päässeet oikeudenkäynnillä parempaan asemaan kuin hyväksymällä näiden tekemän 8.000 euron sovintotarjouksen, Pxxxa ja Kxxxäki velvoitettiin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla korvaamaan Pxxxsten oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta täysimääräisesti.

Asiassa on valitusten johdosta kysymys siitä, onko käräjäoikeuden oikeudenkäyntikuluratkaisu oikea, vai olisiko käräjäoikeuden pitänyt oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n nojalla määrätä, että Pxxxset vastaavat kokonaan tai osaksi itse oikeudenkäyntikuluistaan käräjäoikeudesta ja onko Pxxxrran ja Kxxxäen oikeudenkäyntikulukorvausvelvollisuutta joka tapauksessa alennettava sen johdosta, että nämä ovat tehneet Pxxxsille 8.000 euron suuruisen sovintotarjouksen.

Käräjäoikeuden tuomiosta ilmenee, että Pxxxsten vetoamien ja sittemmin näyttämättä jääneiden virheväitteiden vaikutus hinnanalennuksen arviointiperusteena käytettyjen korjauskustannusten lähtökohtaiseen kokonaismäärään on ollut euromääräisesti arvioituna vähäinen. Käräjäoikeuden tuomion ja muun käytössä olevan oikeudenkäyntiaineiston perusteella ei voida päätellä, että näyttämättä jääneiden virheväitteiden selvittäminen olisi aiheuttanut asianosaisille erityisiä kustannuksia, vaan niistä esitetty näyttö on ollut osa lukuisista virheväitteistä esitetyn näytön kokonaisuutta tilanteessa, jossa selvä enemmistö virheväitteistä (9/12) on hyväksytty.

Hovioikeus katsoo samoin kuin käräjäoikeus, että Pxxxsten vetoamilla ja sittemmin näyttämättä jääneillä virheväitteillä on ollut vähäinen merkitys asiassa, eikä niiden hyväksymättä jäämisellä ole ollut merkittävää vaikutusta kulujen muodostumiseen. Myös asumishaitasta aiheutuneen vahingonkorvauksen määrän alentamista 530 euroon on pidettävä vähämerkityksellisenä oikeudenkäynnin kokonaisuuteen nähden.

Arvioitavaksi tulee näin ollen tämän jälkeen se, onko oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta joka tapauksessa arvioitava toisin sen johdosta, että hinnanalennuksen määrää on alennettu käyttöiän pidennyksen ja kotitalousvähennyksen johdosta.

Vastaajat ovat kiistäneet kanteen toissijaisesti sillä perusteella, että hinnanalennuksen määrässä on otettava huomioon tasonparannus ja käyttöiän pidennys, minkä kantajat ovat kiistäneet. Hovioikeus toteaa, että käyttöiän pidennyksestä on esitetty todistelua eikä se ole ollut perusteeltaan harkinnanvarainen seikka. Käräjäoikeuden arvioimaa käyttöiän pidennyksen vaikutusta hinnanalennuksen määrään on pidettävä suhteellisen merkittävänä. Hovioikeus toteaa kuitenkin, että määrän arviointi itsessään on ollut harkinnanvarainen seikka.

Vastaajat ovat lisäksi vedonneet siihen, että kantajat olivat oikeutettuja tekemään kotitalousvähennyksen. Pxxxsten olisi tullut vähentää se vaaditusta hinnanalennuksen määrästä, joten sen osalta ei ole kysymys harkinnanvaraisesta seikasta, vaan kantajien vaatima hinnanalennuksen määrä on sen vuoksi ollut liiallinen. Määrällisesti kotitalousvähennyksen saamista on pidettävä suhteellisen merkittävänä.

Kanteen perusteet on pääosin hyväksytty hinnanalennuksen ja vahingonkorvauksen osalta. Kuitenkin vastaajien hinnanalennuksen määrään kohdistuneet kiistämisperusteet ovat käyttöiän pidennyksen huomioimisen ja kotitalousvähennyksen saamisen osalta menestyneet. Niiden vaikutus tuomittuun hinnanalennuksen määrään on ollut merkittävä.


Korkein oikeus on ennakkopäätöksessään KKO 2008:52 katsonut, että vastaajina olleiden kiinteistön myyjien kantajina olleille kiinteistön ostajille tekemä sovintotarjous voitiin ottaa huomioon oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta harkittaessa, kun käräjäoikeus oli tuominnut myyjien maksettavaksi vähemmän kuin näiden sovintona tarjoaman määrän.
Kyseisessä tapauksessa korkein oikeus katsoi, että oikeudenkäynnin jatkaminen sovintotarjouksen jälkeen oli ollut kantajien kannalta tarpeetonta ja että nämä olivat hävinneet asian niin suurelta osalta, ettei ollut perusteltua määrätä vastaajia pitämään oikeudenkäyntikulujaan omana vahinkonaan.

Korkein oikeus velvoitti kantajat korvaamaan vastaajien oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.
Siihen nähden, että kantajat ovat päässeet oikeudenkäynnillä parempaan asemaan kuin vastaajien sovintotarjouksen hyväksymällä ja että sovintotarjous on tehty vasta lähes vuosi sen jälkeen, kun asia oli tullut vireille käräjäoikeudessa 19.5.2017, hovioikeus katsoo, että sovintotarjoukselle ei voida antaa Pxxxrran ja Kxxxäen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuuden poistavaa tai sitä alentavaa merkitystä.

Edellä lausuttuun viitaten hovioikeus katsoo, että kantajat ovat voittaneet asian niin merkittäviltä osilta, että he ovat oikeutettuja korvaukseen oikeudenkäyntikuluistaan, mutta eivät kuitenkaan täysimääräisesti. Edellä mainitut seikat huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että vastaajat on velvoitettava korvamaan kantajien oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla käräjäoikeudesta.

Oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuudesta hovioikeudessa on määrättävä sen mukaisesti, mitä muutoksenhakumenettelyssä on tapahtunut ja onko asianosainen voittanut vai hävinnyt muutoksenhaun.

Pxxxset ovat voittaneet asian hovioikeudessa siltä osin kuin valituksen vaatimus oikeudenkäyntikulujen omana vahinkona pitämisestä käräjäoikeudesta on hylätty. Valittajat ovat kuitenkin osittain voittaneet toissijaisen vaatimuksensa oikeudenkäyntikulujen alentamisesta. Tähän nähden asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta vahinkonaan.

Päätöslauselma

Muutos käräjäoikeuden tuomioon:

R Kxxxäen ja S Pxxxrran velvollisuus suorittaa yhteisvastuullisesti M Pxxxselle ja J Pxxxselle korvausta oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa alennetaan 8.000 euroon käräjäoikeuden määräämine viivästyskorkoineen.

Oikeudenkäyntiä hovioikeudessa koskevat lausumat


Asianosaisten oikeudenkäyntikuluvaatimukset hovioikeudesta hylätään.


Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 17.3.2020.



Asian ovat ratkaisseet: hovioikeudenneuvos A Lxxxn
hovioikeudenneuvos S Vxxxa hovioikeudenneuvos A Sxxxä

Esittelijä: hovioikeuden esittelijä P Kxxxa Ratkaisu on yksimielinen.

ETELÄ-POHJANMAAN KÄRÄJÄOIKEUS
2. lainkäyttöosasto

TUOMIO

18/6627


1.6.2018 L 17/5206


Kantajat
Pxxxs,
Pxxxen,

Vastaajat
Pxxxa, S
Kxxxäki, R


Asia Vireille TAUSTA


Hinnanalennus kiinteistön kaupassa 19.5.2017
J Pxxxs ja M Pxxxen Jäljempänä myös ostajat taikka kantajat) ovat ostaneet 30.3.2012 Ilmajoen kunnassa x- nimisen tilan rakennuksineen (kiinteistötunnus x). Omistus- ja hallintaoikeus kaupankohteeseen on siirtynyt kantajille 31.5.2012. Kiinteistöllä osoitteessa x sijaitsee vuonna 2005 valmistunut huoneistoalaltaan 148 m2 suuruinen kaksikerroksinen puurakenteinen omakotitalo. Kauppahinta on ollut 231.000 euroa.

Vaatimukset

Kantajat ovat vaatineet, että S Pxxxa ja R Kxxxäki (jäljempänä myös myyjät taikka vastaajat) velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan heille

1. Kiinteistökaupan hinnanalennuksena 17.000 euroa laillisine viivästyskorkoineen 20.11.2016 lukien

2. Tutkimuskuluina 3.336,91 euroa, sähkökuluina 50,94 euroa, reklamaation tiedoksiantokuluina 60 euroa ja vahingonkorvauksena asumishaitasta 836,85 euroa, kaikki määrät laillisine viivästyskorkoineen vaatimuksen esittämisestä 20.11.2016 lukien

3. Oikeudenkäyntikulut ja asianosaiskulut 11.378,37 eurolla eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kiinteistössä on maakaaren (MK) 2 luvun 17 §:n mukainen laatuvirhe. Kiinteistö poikkeaa virheen vuoksi laadultaan merkittävästi siitä, mitä myydyn kaltaiselta kiinteistöltä voidaan kauppahinta ja muut olosuhteet huomioon ottaen perustellusti edellyttää. Vastaajat ovat jättäneet ilmoittamatta kohteen ominaisuuksista, joista he ovat olleet tietoisia tai heidän olisi tullut olla tietoinen ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.

Virheet ovat seuraavat:

a) Pesuhuoneen ja saunan kynnykseltä on vesieriste irronnut alustastaan sekä laatat tämän mukana, jolloin vesieriste on rikkoutunut

b) Pesuhuoneen ja saunan vedenerityksen asennuksessa ja laatoitustyössä ei ole noudatettu rakennushetkellä voimassa olleita rakennusmääräyksiä

c) Laatoituksen rakenneliittymiin tehdyt silikonisaumaukset on tehty epätarkasti ja ammattitaidottomasti

d) Vedeneristeen kuivakalvopaksuudet eivät täytä VTT:n sertifikaatin vaatimuksia

e) Hanakulma-asennukset on tehty valmistajan ohjeiden vastaisesti

f) Saunassa ei ole ollut tuuletusväliä paneelien takana ja saunan seinässä koolaukset on tehty siten, että tuuletus on estynyt

g) Saunassa alumiinipaperit on johdettu virheellisesti tiilien taakse. Kiuasseinällä on myös todettu alumiinipaperin olleen virheellisesti villojen alla, vaikka sen olisi tullut olla villojen päälle ja lisäksi kiuasseinän paneelit on asennettu virheellisesti villoja vasten.

h) Saunassa tuuletusrimat ja alumiinirimat ovat puuttuneet

i) Saunan ulkoseinän nurkka on jouduttu lisäeristämään, koska siellä on todettu olleen puutteelliset eristeet.

j) Vedeneristysnauhaa ei ole ollut levysaumoissa eikä tiilen ja levyn saumassa kuten määräysten mukaan kuuluisi olla.

k) Pesuhuoneen seiniin on jouduttu lisäämään runkotolppia, jotta seinästä on saatu riittävän jäykkä laatoitusta varten.

1) Purkutyön yhteydessä betonilaatassa todettiin kosteutta sekä saunan että suihkun alueella, jonka johdosta tilaa on jouduttu kuivattamaan kolmen viikon ajan, jotta korjaustoimenpiteitä voitiin jatkaa.

Laatat ja vesieriste ovat irronneet pohjastaan saunan oviaukon alueella ja syynä tähän on ollut ilmeisesti rakenteen eläminen tai puutteellinen liima-aine. Lattialaattojen irtoaminen on todennäköisesti aiheutunut lattian vedeneristystyössä tapahtuneista työvirheistä tai materiaalivirheistä.

Tavarantarkastaja on raportissaan todennut, että irti olevista laatoista on selvästi havaittavissa, että laatoituksen kiinnitys ei ole laatoitustyöohjeiden mukainen. Laatoituksen kiinnitys on ollut puutteellista. Tavarantarkastuksessa on todettu lisäksi, että pesuhuoneen ja saunan vedeneritystyöstä ei ole tehty märkätilan kohdepäiväkirjaa, eikä rakennusvaiheessa ole tehty märkätilan tarkastusraporttia tai mittauspöytäkirjaa.

Ennakkotarkastusvelvollisuus ja ilmoitusvelvollisuus

Kantajat ovat täyttäneet ennakkotarkastusvelvollisuutensa. Hyvän rakennustavan vastaisesti tehdystä pesuhuoneesta ja saunasta ei ole ilmoitettu kantajille ennen kaupantekoa. Päinvastoin kuntotarkastusraportissa on todettu, että rakennusajankohdan aikaan on tehty nykymääräysten mukaiset vesieritykset laatoituksen alle. Mikäli kantajille olisi Attu tarvittavat tiedot siitä, että kiinteistöä ei ole rakennettu voimassa olevien rakennusmääräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti, tämä tieto olisi vaikuttanut kantajien ostopäätökseen ja kauppaan.

Vastaajat ovat jättäneet ilmoittamatta kohteen ominaisuuksista, joista he ovat olleet tietoisia tai heidän olisi tullut olla tietoinen ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Vastaajat ovat vakuuttaneet kauppaa tehtäessä kertoneensa kantajille kaikki kohdetta koskevat seikat, jotka ovat saattaneet ennen kaupan päättämistä vaikuttaa ostajan ratkaisuihin. Näin ei ole kuitenkaan todellisuudessa myyjän taholta toimittu. Vastaajat ovat antaneet kantajille harhaanjohtavia tietoja kaupan kohteesta. Kxxxäki on ilmoittanut tavarantarkastajalle itse rakentaneensa kiinteistön veljensä kanssa sekä tehneensä myös märkätilan vedeneritys - ja laatoitustyöt. R Kxxxäellä ei ole vaadittavaa ammattitaitoa tehdä kosteantilan eristystöitä.

Reklamaatio

Virheistä on reklamoitu asianmukaisesti ja ajoissa. Ensimmäinen kirjallinen reklamaatio on tehty 14.7.2015. Lisäksi kantajat ovat reklamoineet kaupan kohteen virheistä 16.10.2015, jolloin on reklamoitu tavarantarkastajan toteamista virheistä ja 1.4.2016 on reklamoitu pesuhuoneen ja saunan remontin aikana ilmitulleista virheistä.
Pesuhuoneen ja saunan remontti on valmistunut 29.1.2016, jonka jälkeen kantajat ovat saaneet käyttöönsä muistion korjaustöistä 10.2.2016. Muistion saamisen jälkeen kantajat ovat reklamoineet remontissa paljastuneista virheistä 1.4.2016.

Virheen seuraamukset - hinnanalennuksen ym. määrä

Hinnanalennuksen määrä vastaa niitä korjauskustannuksia, jotka ovat syntyneet kiinteistön saattamiseksi siihen kuntoon, jollaisessa kunnossa ostajilla oli perusteltu aihe olettaa kiinteistön kaupantekohetkellä olleen.

Tavarantarkastaja on todennut, että kohteen märkätilat tulee korjata kokonaisuudessaan määräysten mukaisiksi, mikä on nestemäisten vedeneristeiden ainoa korjaustapa. Lisäksi tavarantarkastaja on todennut, että pesuhuoneen ulkoseinän KAHI- harkon ilmatilaan tulee tehdä ala- ja yläreunaan tuuletusraot.

Kantajille on aiheutunut virheen johdosta suoritetuista korjauksista yhteensä 17.000 euron kustannukset Kiinteistöllä suoritetuista tutkimuksista kantajille on syntynyt yhteensä 3.336,91 euron kustannukset. Lisäksi tutkimuskustannukset muodostuvat tavarantarkastuksesta 2.948 euroa ja Raksystems Insinööritoimisto Oy:n asiantuntijalausunnosta 388,91 euroa. Lisäksi kantajille on syntynyt sähkökuluja pesuhuoneen ja saunan kuivattamisesta 50,94 euroa.

Pesuhuoneen ja saunan taso ei ole suoritetuilla korjaustoimilla parantunut, koska rakennushetkellä ja korjaushetkellä ovat olleet voimassa samat rakennusmääräykset ja rakentaminen on tapahtunut vastoin rakennusmääräyksiä. Korjauksessa on käytetty perushintaisia materiaaleja. Laatat ovat olleet perushintaisia tarjoukseen sisältyneitä laattoja. Saunaan on asennettu tavalliset lauteet aikaisempien muotolauteiden tilalle. Kiinteistön kauppa,hinta on vastannut rakennusmääräysten mukaisesti rakennettua kiinteistöä.

Kantajille on virheen johdosta aiheutunut myös asumishaittaa, koska he eivät ole voineet käyttää pesuhuonetta virheen selvittämisen ja kohteen korjaamisen aikana lainkaan. Myyjät ovat omalla toiminnallaan pitkittäneet korjausten aloittamista. Kantajat eivät ole voineet aloittaa kylpyhuoneen ja saunan korjausta ennen kuin asiasta on saatu toimitettua reklamaatio myös Kxxxäelle haastemiehen välityksellä.

Kantajille on aiheutunut asumishaittaa, koska he ovat 8,5 kuukauden ajan joutuneet käymään päivittäin peseytymässä kodin ulkopuolella 7 kilometrin päässä kotoa. Tästä heille on syntynyt kilometrikustannuksia 836,85 euroa.

Kantajat ovat saaneen virheiden korjaamisesta aiheutuneesta työn osuudesta kotitalousvähennystä siten, että Pxxxen on saanut kotitalousvähennystä vuodelta 2015 yhteensä 2.400 euroa ja Pxxxs vuodelta 2016 yhteensä 2.200 euroa.

S Pxxxrran vastaus

Vaatimukset

S Pxxxa on vaatinut, että kanne hylätään ja kantajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen 5
oikeudenkäyntikulunsa 8.345,20 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kaupan kohteessa ei ole ollut kanteessa väitettyjä vakavia ja MK:n 2 luvun 17 §:n tarkoittamia merkittäviä rakennusvirheitä ottaen huomioon kauppahinta ja muut olosuhteet. Remontointihetkellä kaupan kohde on ollut asuinkäytössä yli kymmenen vuotta eikä väitetyistä virheistä ole todettu aiheutuneen rakennuksen rakenteille vaurioita.

Kantajat ovat virheellisesti ryhtyneet väkisin irrottamaan pesuhuoneen ja saunan kynnyksellä mahdollisesti olleita ns. kopolaattoja ja vaurioittaneet siten myös vesieristystä.

Reklamaatio

Virheväitteisiin f, g, ja i-I ei ole vedottu kohtuullisessa ajassa eikä niihin voida vedota kiinteistökaupan laatuvirheinä vastaaja kohtaan. Tältä osin virheisiin on vedottu vasta 1.4.2016 kuukausia sen jälkeen, kun pesuhuoneen ja saunan remonttityö on kokonaisuudessaan valmistunut.

Kantajien tietoisuus virheistä

Kantajat ovat olleet kaupantekohetkellä tietoisia hanakulmien korjaustarpeesta (virheväite e). Lisäksi silikonisaumaukset ovat olleet kunnossa ja joka tapauksessa ne olleet viimeistään remontointihetkellä uusimisen tarpeessa (virheväite c). Näiden osalta ei missään tapauksessa voi olla kysymys laatuvirheestä.

Hinnanalennuksen ym. määrästä

Korjaustöitä ei olisi ollut tarvetta tehdä kantajien suorittamassa laajuudessa ja joka tapauksessa olisi ollut olemassa vaihtoehtoisesti merkittävästi edullisempia korjaustapoja. Korjauskustannukset ovat olleet liialliset. Lisäksi suoritetuilla korjaustöillä on syntynyt merkittävää tasonparannusta ja käyttöiän pidennystä.

Kanteessa esitetty korjauskustannusvaatimus 17.000 euroa on erittelemätön. Kanteessa ei ole eritelty mitä toimenpiteitä korjaustöinä on suoritettu ja mitkä ovat olleet käytetyt materiaalit ja niiden kustannukset.

Oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä on katsottu, että MK:n 2 luvun 17 §:n mukaista virheen merkittävyyttä arvioitaessa on ensin vähennyksenä otettava huomioon tasonparannus ja käyttöiän pidennys. Kantajien esittämä korjauskustannusten määrä 17.000 euroa on noin 7 prosenttia koko kauppahinnasta, joten jo ilman em. vähennystä poikkeavuus ei ole merkittävä.

Lisäksi kanteen liitteistä ilmenee, että korjaustyöstä on maksettu 8.500 euroa 28.12.2015 ja 8.500 euroa 29.2.2016, jolloin kantajat ovat olleet oikeutettuja tekemään verotuksessaan kumpikin tekemään erikseen
2.400 euron kotitalousvähennyksen sekä vuonna 2015 että 2016.

Ainoastaan toisessa korjauslaskussa on eritelty työn osuudeks 6.630 euroa, mutta toisen laskun työn osuutta ei ole eritelty. Em. perusteella vastaaja katsoo, ettei missään tapauksessa ole kysymys sellaisesta laatuvirheestä, mikä oikeuttaisi hinnanalennukseen, saati vaaditun määräiseen hinnanalennukseen. Joka tapauksessa vaadittu hinnanalennus on määrällisesti liiallinen.

Vaaditut tutkimuskulut ovat joka tapauksessa liian suuret.

Oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta arvioitaessa on joka tapauksessa otettava huomioon, että vastaajien puolelta on tehty 16.2018 sovintotarjous 8.000 euroa.

Kxxxäen VASTAUS

Vaatimukset perusteineen

Kxxxäki on vaatinut, että kanne hylätään S Pxxxrran ilmoittamilla perusteilla ja että kantajat velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa 1.500 eurolla laillisine viivästyskorkoineen.

TODISTELU Kirjalliset todisteet

Kantajien kirjalliset todisteet:

K1. Kauppakirja
K2. Insinööritoimisto J. Koivuniemi Oy:n kuntotarkastusraportti 22.3.2012
K3. W-Kuivaus Oy tarkastusraportti 6.7.2015
K4. Raksystems Insinööritoimisto Oy:n asiantuntijalausunto 23.7.2015
K5. Tavarantarkastajan kuntotarkastuskertomus 22.9.2015
K6. W-Kuivaus Oy:n valokuvamuistio 2.2.2016
K7. W-Kuivaus Oy laskut21.12.2015ja 15.2.2016 liitteenä olevana tarjouksineen 23.11.2015
K8. Fortum Oy:n lasku ja erittely sähkökuluista
K9. Raksystems Insinööritoimisto Oy:n lasku 28.7.2015
K10. Insinööritoimisto Magister /Tavarantarkastajan lasku 23.9.2015
K11. Oikeusrekisterikeskus/tiedoksiantomaksu 9.12.2015
K12. Rakennus ja Maalaus Hakala Oy:n urakkatarjous 16.11.2015
K13. Kantajan reklamaatiot vastaajille

S Pxxxrran kirjalliset todisteet:

V1. Kuntokartoitusraportti 22.3.2012 (sama kuin K2)
V2. W-Kuivaus Oy laskut 21.12.2015 ja 15.2.2016 liitteenä olevana tarjouksineen 23.11.2015 (sama kuin K7)
V3. KK-kartoituksen raportti 24.7.2015
V4. Eskon Oy:n esite injektointi-korjaustavasta

Kxxxäen kirjalliset todisteet: Kuten Pxxxan nimeämät

Henkilötodistelu 7

Kantajien henkilötodistelu:

1. M Pxxxen todistelutarkoituksessa
2. J Pxxxs todistelutarkoituksessa
3. Todistaja tavarantarkastaja MD
4. Todistaja JA Hxxxäki, W-Kuivaus Oy
5. A Kxxxa, W-Kuivaus Oy:

Vastaajien henkilötodistelu:

1. S Pxxxa todistelutarkoituksessa
2. Kxxxäki todistelutarkoituksessa
3. J Pxxxa, rakennusinsinööri


KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Virheväitteistä esitetty keskeinen selvitys, vastaväitteet ja johtopäätökset

Keskeinen selvitys

1. Pxxxen on kertonut vuonna 2015 kesäkuun puolivälissä havainneensa, että saunan kiuas oli ollut tippumaisillaan seinästä. Pxxxen oli siirtänyt lauteille nousussa apuna käytettävää jakkaraa pois ahtaasta saunasta. Tällöin Pxxxen oli saunan ja pesuhuoneen
väliselle kynnykselle astuessaan huomannut, että lattialaatat olivat keikkuneet. Lähemmässä tarkastelussa Pxxxen oli huomannut, että ottaen laattoja oli ollut irti kolmelta riviltä. Keskimmäiseltä riviltä laatat olivat lähteet irti käsin nostamalla ja muutkin vähän ruuvimeisseliä apuna käyttäen siten, että kaikkiaan noin 20 laattaa oli lähtenyt irti. Osa laatoista oli lähtenyt irti vesieristeineen.

2. Heinäkuussa tilatta oli käynyt arvioimassa vakuutusyhtiön valtuuttamana W-Kuivaus Oy, mistä käynnistä on esitetty kirjallisena todisteena tarkastusraportti 6.7.2015 (todiste K3). Vahingon aiheuttajaksi oli todettu rakenteen eläminen / mahdollisesti puutteellinen liima-aine.

3. Seuraavaksi tilatta on käynyt arvioimassa Raksystems Insinööritoimisto Oy, mistä käynnistä on esitetty kirjallisena todisteena asiantuntijalausunto 23.7.2015 (todiste K5). Havaintoina ja johtopäätöksinä lausunnossa todetaan, että laattoja on irronnut yli 20 kappaletta mikä on todennäköisesti aiheutunut lattian vedeneristystyössä tapahtuneista työvirheistä tai materiaalivirheistä. Vielä lausunnossa todetaan, että märkätilojen laatoitettujen pintojen tekninen käyttöikä on 30 vuotta, kun laatoituksen alla on käytetty massamaista vedeneristystä,

joten kyseessä on vika johon kymmenen vuoden käyttö ei anna perusteltua aihetta varautua.

4. Tämän jälkeen paikalla on käynyt tavarantarkastaja D, jota on kuultu asiassa todistajana ja joka on laatinut kohteessa 31.8.2015 käynnistään kirjallisena todisteena esitetyn kuntotarkastuskertomuksen (todiste K5). Tarkastuskertomuksesta ilmenee muun muassa (sivu 5), että silikonisaumat (virheväite c) on tehty epätarkasti ja sauman koko vaihtelee, joskaan seikka ei vaikuta seinä- ja lattiarakenteen vedentiiveyteen, vaan kyseessä on puhtaasti esteettinen seikka. Edelleen vedeneristyksen mitatut kalvopaksuudet eivät tarkastuskertomuksen (sivu 5) mukaan täytä VTT tuotesertifikaatin vaatimuksia (virheväite d). Tarkastuskertomuksessa on myös todettu (sivu 5) irti olevista laatoista voitavan selkeästi havaita, että laatoituksen kiinnitys ei ole laatoitustyö- ym. ohjeiden mukainen ja että (sivulla 14) vedeneristeiden asennuksissa ei ole noudatettu Suomen Rakentamismääräyksiä ja asennuksissa ei ole noudatettu valmistajan työohjeita (virheväite b). Vielä tarkastuskertomuksesta ilmenee (sivu 10 kuva 12), että hanakulma-asennukset on tehty valmistajan ohjeisen vastaisesti (virheväite e).

5. D on käräjäoikeudessa kertonut pitkästä kokemuksestaan ja olevansa muun muassa rakennusmestari ja omaavansa
märkätila-asentajan, -valvojan - ja kouluttajan pätevyydet sekä useita VTT:n henkilösertifikaatteja. Din mukaan kuivakalvopaksuus (virheväite d) ei ollut ollut "siellä päinkään", vaikka se on olennainen asia, koska se ottaa muun muassa vastaan rakenteiden elämiset.
Kysymys on ollut siitä, että vedeneristeen valmistajan (tässä tapauksessa Weber Oy) ohjeita ei ole noudatettu ja että vedeneristys ei ole siis ollut riittävä. Kuivakalvopaksuus olisi pitänyt olla 0,6 - 0,8 millimetriä, mutta se oli ollut tutkituilta osin vain 0,1 millimetriä. Näytteitä D oli ottanut kaikkiaan seitsemän kappaletta. Näytteet D oli ottanut saunasta, koska suihkutilaa pystyi muuten käyttämään. Puutteita oli ollut myös hanakulmissa (virheväite e), koska hanakulmariasiat olivat olleet virheellisesti rakenteiden sisällä, vaikka sen pitäisi tulla kolme millimetriä ulos. Seikkaa ei ollut huomannut kuin ottamalla sekoittajan suojakupu irti. Edelleen saunan paneelin takaa oli puuttunut rimoitus ja silikonisaumat oli tehty sormella vetäen (virheväite c). Din mukaan työtä ei oltu kaiken kaikkiaan tehty hyvän rakennustavan mukaisesti.

6. Pesuhuoneen- ja saunan korjaustyöt on saatu päätökseen tammi-helmikuun vaihteessa 2016. Korjaustyöt on suorittanut W-Kuivaus Oy, joka on laatinut korjaustöistä valokuvamuistion 2.2.2016 (todiste K6). Muistiosta ilmenee (sivu 2) korjaustöiden yhteydessä selvinneen, että levysaumoissa ja pesuhuoneessa tiilien ja levyn saumoissa ei ollut havaittu vedeneristysnauha(virheväite i). Edelleen muistiosta ilmenee (sivu 4), että saunassa ei ollut tuuletusväliä paneelien takana ja saunan seinässä koolaukset oli tehty siten, että tuuletus estyy (virheväite f). Saunassa (sivu 5) myös alumiinipaperit oli "johdettu" virheellisesti tiilien taakse ja kiuasseinällä paneelit oli asennettu villoja vasten (virheväite g).

7. Rakennusinsinööri ja vesivahinkojen kanssa pitkään työskennellyt W-Kuivaus Oy:n edustaja Hxxxäki on kertonut W-Kuivaus Oy:n tarkastusraportista 6.7.2015 (todiste K3) voitavan havaita, että vesieristeestä on mennyt vesi läpi siten, että suihkun alueella lattiassa sekä seinän alaosassa oli ollut kosteutta laatan alla. Kosteutta oli kuivattu kahdella kuivurilla. Ulkoseinärakenteisiin oli laitettu lisälämpöristettä. Vielä Hxxxäki on todennut, että tuuletus liittyy saunan perustoimintaan, joten valokuvamuistiosta (todiste K6) ilmenevät puutteet tuuletuksessa ovat olennaisia kosteusteknisesti ja paloturvallisuuden kannalta. Edelleen vesieristyksen rikkinäisyys on olennaista kosteusvahinkojen syntymisen kannalta. Pesuhuone ja sauna eivät olleet täyttäneet voimassaolevia rakennusmääräyksiä.

Vastaväitteet

8. Vastaajien puolelta esitetty keskeinen virheväitteitä koskeva kritiikki on loppulausunnoissa ollut seuraavaa. Rakennusmääräyksiä ei ole rikottu, koska rakennusmääräyksissä ei ole annettu määräyksiä vedeneristeen kuivakalvopaksuuksista. Kyse ei näin ollen ole laatuvirheestä, koska velvoittavaa määräystä ei ole rikottu. Lisäksi vedeneristysnauhan osalta Hxxxäkikään ei ole osannut sanoa, onko siitä mainintaa rakennusmääräyksissä. Edelleen Pxxxen on irroittanut laattoja saunan ja pesuhuoneen väliseltä kynnykseltä väkisin, minkä voi päätellä muun muassa siitä, että vain muutamat irroitetuista laatoista olivat olleet ehjiä. Vaikka vedeneristykseen liittyvä kuivakalvopaksuus oli ollut mitatusta kohtaa puutteellista, ei tämä tarkoita automaattisesti sitä, että koko kylpyhuone olisi tehty puutteellisesti. Kosteutta mitattaessa ei ole otettu ylös minkäänlaisia kosteusarvoja ja saunan osalta kosteus on jäänyt joka tapauksessa selvittämättä. Vielä Hxxxäen kertoman mukaan sauna oli ollut sitä purettaessa hyvässä kunnossa siihen nähden, että se oli ollut väärin tehty. Hxxxäenkään mukaan paneelit eivät olleet olleet vaurioituneet, joten korjaustarvetta ei ole ollut. Alumiinirimojen puuttumisesta saunasta ei ole esitetty mitään selvitystä. Myös väite saunan ulkoseinän puutteellisesta eristämisestä on jäänyt kunnolla selvittämättä.

Johtopäätökset

9. Kantajien puolelta on katsottu, että kyse on ensisijaisesti MK:n 2 luvun 17 §:n 2-kohdan mukaisista laatuvirheistä, koska vastaajat ovat jättäneet ilmoittamatta kohteen ominaisuuksista, joista he ovat olleet tietoisia ja laiminlyönnin voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan. Toissijaisesti kantajien puolelta on katsottu kyse olevan MK:n 2 luvun 17 §:n 5-kohdan mukaisista salaisista virheistä. Vastaajien puolelta on puolestaan katsottu, että kyse voi olla enintään salaisista virheistä ja tällöin kyse ei ole lainkohdan tarkoittamista merkittävistä laatupoikkeamista, jotka oikeuttaisivat korvaukseen.

10. Käräjäoikeus toteaa ensinnäkin, että keskeisin seikka kylpyhuoneen ja saunan korjaustarpeen- ja laajuuden kannalta asiassa on ollut vedenerityksen kuivakalvopaksuuden virheellisyys, joka on aiheuttanut laattojen irtoamisen ja kosteuden pääsyn laattojen alle. Luotettavin näyttö on käräjäoikeuden arvion mukaan tältä osin puolueettomana pidettävän ja korkean ammattitaidon kyseessä olevalta osa-alueelta omaavan tavarantarkastaja Din näkemys. Kuivakalvopaksuuden virheellisyys on Din mukaan aiheuttanut laattojen irtoamisen sekä niin ikään luotettavana pidettävän Hxxxäen kertomuksen ja W-Kuivaus Oy:n tarkastusraportin 6.7.2015 perusteella myös sen, että kosteutta on päässyt suihkun alueella sekä seinän alaosassa laattojen alle. Kyse ollut viasta johon kantajat eivät ole voineet varautua ottaen huomioon, että kyse on ollut noin vikojen ilmenemishetkellä noin 10-vuotta vanhasta pesuhuoneesta, kuten kohdassa 2 selostetussa insinööritoimiston lausunnossakin todetaan. Selvitetyksi on Din ja Hxxxäen kertomuksilla tullut, että pesuhuoneen ja saunan vedeneritystyöt on tehty ammattitaidottomasti, mitä seikkaa Kxxxäen on ollut mitä ilmeisemmin vaikea hyväksyä ottaen huomioon, että hän on kertonut tehneensä kylpyhuoneen laatoitus- ja vedeneristystyöt neljä kertaa aikaisemminkin ilman että niistä olisi tullut reklamaatiota. Kyse on katsottava olevan laatuvirheistä (virheväitteet a, b, d ja i) siitä huolimatta, onko vedeneristeen kalvopaksuuksista säädetty rakennusmääräyksissä vai ei.

11. Muiden virheväitteiden osalta voidaan todeta Din kertomuksen ja hänen kohdassa 4 selostetun tarkastuskertomuksensa sekä Hxxxäen kertomuksen ja kohdassa 6 selostetun W-Kuivaus Oy:n valokuvamuistion perusteella tulleen luotettavasti selvitetyksi, että kaupan kohteessa on ollut laatuvirheitä myös hanakulma-asennuksissa-(virheväite e), saunan paneelien tuuletusväleissä- (virheväite f), saunan alumiinipaperien ja paneelien asennuksessa- (virheväite g) sekä vedeneristysnauhan puuttumisessa (virheväite j) kohdalla. Saunan kohdalla kyse on katsottava olevan laatuvirheistä siitäkin huolimatta, että Hxxxäen mukaan sauna oli ollut virheisiin nähden hyvässä kunnossa ja paneelit eivät olleet olleet vaurioituneet. Kyse on ollut ilmeisesti siitä, että virheellisestä rakentamisesta johtuva riski ei ole syystä tai toisesta realisoitunut, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö virheellistä rakennetta tulisi korjata.
Sen sijaan selvittämättä on jäänyt, että pesuhuoneen seinissä olisi ollut virhe runkotolppien kohdalla (virheväite k) ja että saunassa tuuletusrimat ja alumiinirimat olisivat puuttuneet (virheväite h). Edelleen sinällään ammattitaidottomasti tehdyissä silikonisaumauksissa (virheväite c) ei ole katsottava olevan kyse laatuvirheestä ottaen huomioon, että kyse on ollut Din mukaan ainoastaan esteettisestä seikasta, mihin seikkaan kantajien olisi tullut kiinnittää huomiota myös ennakkotarkastuksessa.

12. Asiassa on ollut siis riidatonta, että maanmittausinsinöörinä työskentelevä Kxxxäki on rakentanut talon ja että Kxxxäki on myös tehnyt vedeneristystyöt sekä kylpyhuoneen ja saunan laatoitukset itse. Pxxxsen ja Pxxxaan kertomusten mukaan seikka oli selvinnyt heillä vasta tavarantarkastuksen yhteydessä. Vaikka kaupantekotilaisuudessa Kxxxäki oli kertonut rakentaneensa talon itse, olivat Pxxxen ja Pxxxs kuitenkin jääneet kertomansa mukaan siihen käsitykseen, että vesieristykset sekä laatoitustyöt on tehnyt ammattilainen samaan tapaan kuin sähkötyötkin tekee ammattilainen, vaikka talo olisikin niin sanotusti itse rakennettu. Kxxxäki on puolestaan kertonut, että hän oli selvittänyt kiinteistövälittäjälle tehneensä vedeneristystyöt itse ja hän oli ollut siinä käsityksessä, että välittäjä oli tuonut seikan myös kantajien tietoon.

13. Pxxxs ja Pxxxen ovat uskottavasti kertoneet, ettei seikka ollut tullut heidän tietoonsa ja että se olisi vaikuttanut kauppaan siten, että kauppa olisi jäänyt joko kokonaan tekemättä tai heidän olisi tullut saada tuntuva hinnanalennus. Toisaalta mahdollista on, että Kxxxäki on kertonut asiasta kertominsa tavoin kiinteistövälittäjälle, joka ei ole kuitenkaan ilmoittanut asiaa kantajille. Näin ollen on jäänyt näyttämättä, että Kxxxäki olisi salannut taikka jättänyt tarkoituksella kertomatta siitä seikasta, että hän on tehnyt vesieristys - ja laatoitustyöt itse. Ottaen kuitenkin huomioon, että virheet ovat olleet seurausta Kxxxäen ammattitaidottomuudesta, on vastaajien, siis myös asunnon myyjänä Kxxxäen ohella olleen Kxxxäen silloisen puolison S Pxxxrran, katsottava olleen tietoisia virheistä siten, että kyse on katsottava olevan MK:n 2 luvun 17 §:n 2-kohdan mukaisista virheistä, eikä 5-kohdan mukaisista salaisista virheistä.

Reklamaatiosta

14. Maakaaren 2 luvun 25 §:n mukaan ostaja ei saa vedota virheeseen, ellei hän ilmoita virheestä ja siihen perustuvista vaatimuksista kohtuullisessa ajassa siitä, kun hän havaitsi virheen tai kun hänen olisi se pitänyt havaita.

15. Ensimmäinen kirjallinen reklamaatio on tehty 14.7.2015 (todiste K13), jolloin on reklamoitu siitä, että pesuhuoneen ja saunan kynnykseltä vesieriste on irronnut alustastaan ja laatat tämän mukana, jolloin vesieriste on rikkoontunut (virheväite a). Tämän jälkeen kantajat ovat reklamoineet 16.10.2015 aiemmin ensimmäisessä reklamaatiossa mainitun lisäksi tavarantarkastuksessa ilmi tulleista seikoista eli alumiinipaperin ja tuuletusrimojen puuttumisesta kiuasseinältä ja hanakulma-asetusten ohjeiden vastaisuudesta (virheväitteet e ja h). Edelleen 1.4.2016 kantajat ovat reklamoineet pesuhuoneen ja saunan remontin aikana ilmitulleista vedeneristenauhan puuttumisesta (virheväite j), saunan tuuletusväleistä ja koolauksista (virheväite f), saunan alumiinipaperin virheellisestä sijainnista ja paneelien asentamisesta virheellisesti villoja vasten (virheväite g), runkotolppien lisäämisen tarpeesta (virheväite k), saunan ulkoseinän nurkan lisäeristämisen tarpeesta (virheväite i) sekä betonilaatan kosteudesta (virheväite 1).

16. Vastaajat ovat katsoneet, että virheväitteisiin f, g, ja i-I ei ole vedottu kohtuullisessa ajassa, koska virheisiin on vedottu vasta 1.4.2016 kuukausia sen jälkeen, kun pesuhuoneen ja saunan remonttityö on kokonaisuudessaan valmistunut. Lisäksi vastaajat ovat esittäneen istunnon aikana kritiikkiä siitä, että kun korjauskustannusten määrä oli ollut kantajien tiedossa viimeistään jo tammikuussa, oli vaatimusmäärä ilmoitettu vastaajille vasta marraskuussa. Kxxxäki on myös kertonut kokeneensa tilanteen niin, että hänen olisi pitänyt kantajien mielestä sanoa että "piikki on auki, tehkää mitä haluatte".

17. Pxxxen on uskottavasti kertonut, että hän oli soittanut Kxxxäelle heinäkuussa kohdassa 2 mainitun tutkimuksen jälkeen heti, kun vakuutusyhtiöltä oli tullut kielteinen korvauspäätös. -tissä vaiheessa Kxxxäki oli suhtautunut asiaan vielä myötämielisesti. Kun vastaajat olivat kuitenkin tulleet katsomaan vahinkoa, olivatkin he alkaneet kiistämään vastuutaan. Tämän vuoksi kantajat olivat teettäneet vielä toisen kohdassa 3 selostetun tutkimuksen, koska kantajat olivat halunneet tukea vaatimuksilleen. Kun vastaajat eivät olleet reagoineet reklamaatioon, olivat kantajat päättäneet teettää vielä tavarantarkastuksen. Koska Kxxxäelle ei ollut käynyt Vaasasta tuleva tavarantarkastaja jota tämä oli pitänyt esteellisenä, olivat kantajat päätyneet Tampereelta tulevaan Diin. Kantajat olivat hyväksyneet korjaustarjouksen sen jälkeen, kun viimeinen reklamaatio oli annettu vastaajille tiedoksi. Vielä Pxxxen on todennut, että jokaisesta virheestä ei välttämättä oltu katsottu olevan tarkoituksenmukaista reklamoida erikseen, vaan niitä oli koottu yhteen. Vaikka lopulliset remonttikulut olivatkin olleet selvillä jo tammikuussa, olivat kantajat esittäneet lopullisen euromääräisen vaatimuksensa vasta marraskuussa sen vuoksi, että he olivat halunneet odottaa siihen saakka kunnes kaikki muutkin vaadittavat kulut ovat selvillä. Pxxxs on omassa kuulemisessaan selventänyt heidän odottaneen sähkökulujen varmistumista. Lisäksi Pxxxaan mukaan kantajat olivat pyytäneet vastaajilta kohdepäiväkirjoja ja muita vastaavia asiakirjoja, koska niistä olisi saattanut ilmetä jotain asiaan vaikuttavaa ja joita he olivat aikansa tuloksetta odottaneet.

18. Reklamaatiosäännöstä koskevan hallituksen esityksen mukaan (HE 120/1994 vp s. 58) ostajan tulee reklamoidessaan ilmoittaa, mitä virheellisyys koskee ja kuinka se ilmenee sekä minkälaisia vaatimuksia hän tulee esittämään. Vaatimusten ei vielä tässä vaiheessa tarvitse olla yksilöityjä. Vahingonkorvaus- tai hinnanalennusvaatimuksen suuruus selviää tavallisesti vasta myöhemmin esimerkiksi korjaustöiden valmistuttua. Virheilmoitusta voidaan myöhemmin täydentää. Reklamaatiovelvollisuutta arvioitaessa lähtökohtana on, että ostajan tulee toimia aktiivisesti ja huolellisesti. Kohtuulliseen reklamaatioaikaan sisältyy se, että ostaja ehtii tutkia havaitsemaansa seikkaa ja tarvittaessa neuvotella asiantuntijan kanssa siitä, oikeuttaako puute vaatimuksiin.

Johtopäätös

19. Vaikka kantajat olisivat voineet ilmoittaa korjauskustannusten määrän jo tammikuussa niiden oltua selvillä ja varata samalla tilaisuuden täydentää vaatimuksiaan, ei asiaa kokonaisuutena arvioiden voida katsoa, että ostajat eivät olisi edellä kuvatusti menetellessään toimineet aktiivisesti ja huolellisesti. Vastaajien on siten katsottava reklamoineen virheistä kohtuullisessa ajassa, joskin merkityksetöntä on se onko virheväitteistä c, h ja k reklamoitu ajoissa, koska niiden on todettu edellä kohdassa 11 jääneen näyttämättä.

Hinnanalennuksen määrä

20. MK:n 2 luvun 17 §:n 2 momentin nojalla kantajilla on selvitettyjen virheiden perusteella oikeus hinnanalennukseen. MK:n 2 luvun 31 §:n 1 momentin mukaan hinnanalennus määrätään kiinteistön kauJJssa vähentämällä sovitusta kauppahinnasta virheellisen kiinteistön arvo kaupantekohetkellä. Säännöstä koskevan lain esitöiden (HE 120/1994 vp, s. 62) mukaan hinnanalennuksen tarkoituksena on tasapainottaa ostajan maksettavaa kauppahintaa suhteessa luovutettuun, sopimuksenvastaiseen kiinteistöön. Oikeuskäytännössä on katsottu, että mittapuuna hinnanalennuksen määrää harkittaessa voidaan käyttää virheiden korjauskustannuksia, .

21. Kantajat ovat siis vaatineet hinnanalennuksena virheiden korjauskustannuksia vastaavaa 17.000 euroa. Selvityksenä korjauskustannusten määrästä on esitetty korjaukset suorittaneet W-Kuivaus Oy:n lasku (todiste K7), joka on laskuttanut korjauksista kaksi 8.500 euron erää.

22. Vastaajien keskeinen loppulausunnossa esitetty kritiikki mahdollisen hinnanalennuksen määrän osalta on kohdistunut siihen, ettei W-Kuivaus Oy:n laskun erittelystä ilmene eikä asiassa ole esitetty muutenkaan selvitystä siitä, mitä mikäkin korjaustoimenpide ja toisaalta materiaalit ovat maksaneet. Vastaajien mukaan on myös ilmeistä, että työn osuus oli haluttu saada kotitalousvähennysten vuoksi mahdollisimman suureksi mitä tukee sekin, että Hxxxäen mukaan työnosuus oli ollut yhteensä noin 13.000 euroa, vaikka aluksi sen oli väitetty olleen 6.000 euroa. Vastaajien mukaan hinnanalennuksen määrässä on myös otettava huomioon joka tapauksessa se, että laattojen korjaus olisi voitu toteuttaa huomattavasti halvemmalla injektointimenetelmällä. Huomioon on myös otettava, että vastaajat ovat hakeneet ja saaneet työn osuudesta kotitalousvähennystä ja korjauksilla on saatu aikaan tasonparannusta sekä käyttöiän pidennystä.
Kotitalousvähennyksen osalta huomioitava on, että kun kotitalousvähennystä olisi voinut saada vuosina 2015-2016 omavastuun 100 euroa jälkeen 2.400 euroa per vuosi per puoliso, olisivat vastaajat voineen hakea työn osuuksista kotitalousvähennystä yhteensä 9.600 eurolla.

Korjaustapa

23. W-Kuivaus Oy tarkastusraportissa 6.7.2015 (todiste K3) korjaustoimenpiteenä on suositeltu pesuhuoneen ja saunan lattialaattojen poistamista ja alla olevan vesieristeen / tasoitteen jyrsimistä ja että tämän jälkeen korjataan puretut rakenteet ja vesieristeet sekä pinnoitteet laitetaan kuntoon. Edelleen tavarantarkastuskertomuksessa (todiste K5) on todettu (sivu 14), että märkätilat tulee korjata kokonaisuudessaan määräysten mukaisiksi, mikä on nestemäisten vedeneristeiden ainut korjaustapa. Yksittäisiä laattoja voidaan vaihtaa, mutta märkätilan vedeneristeen korjaaminen vaatii koko tilan korjaamisen.

24. Vastaajien esittämän vaihtoehtoisen korjaustavan osalta on esitetty todisteena Eskon Oy:n esite (todiste V4), jossa yleisimpiä injektoimalla korjattavia kohteita todetaan olevan muun muassa kylpyhuoneiden lattia­ ja seinälaatat, jotka saadaan menetelmällä kiinnitettyä siististi ja nopeasti paikoilleen.

14
25. D on kertonut, että pienemmässä mittakaavassa, kuin korjaustöitä nyt on tehty, ei vaurioita olisi voitu korjata. Din mukaan kokonaisuuden korjaaminen on ollut välttämätöntä ja yksittäinen korjaaminen olisi ollut "tuhon tie". lnjektoinnilla korjaaminen ei Din mukaan olisi ollut tässä kohteessa mahdollista, koska vedenerityksen valmistaja ei sitä hyväksy. Edelleen myös Hxxxäki on kertonut, että vaihtoehtoiset korjaustatavat eivät olisi tulleet kyseeseen ja että nyt oli korjattu "minimit" sen suhteen, että tilat oli saatu asianmukaiseen kuntoon.

26. Johtopäätöksinä käräjäoikeus toteaa Din ja Hxxxäen kertomuksilla tulleen luotettavasti selvitetyksi, että käytetty korjaustapa on ollut tarpeellinen selvitettyjen laatuvirheiden korjaamiseksi ja että vaihtoehtoinenvastaajien katsoma injektointi-korjaustapa ei olisi tullut kyseeseen.

Korjauskustannusten lähtökohtainen kohtuullinen määrä

27. Todistajana kuultu rakennusinsinööri ja kyseisessä kohteessa vastaavana työnjohtajana toiminut S Pxxxrran serkku J Pxxxa on kertonut omiin kokemuksiinsa pohjautuen, että joka tapauksessa kyseisen remontin olisi voinut suorittaa noin 12.000 -
13.000 eurolla, jos purkaminen ja saunan panelointi sekä lauteet olisi tehty omana työnä.

28. Kantajat ovat pyytäneet korjaustöistä tarjouksen myös toiselta yrittäjältä (todiste K12), jonka tarjouksen mukaan urakkahinnaksi olisi tullut ilman LVI- ja sähkötöitä 27.840 euroa. Edelleen Pxxxen on uskottavasti kertonut kantajien pyytäneen myös kolmAn tarjouksen, mutta se oli ollut ruutuparille kirjoitettu ja erittelemätön, joten sitä ei ollut voinut noteerata.

29. Johtopäätöksenä esitetystä näytöstä käräjäoikeus toteaa, että korjauskustannusten lähtökohtaista määrää on pidettävä kohtuullisena ottaen huomioon, että kantajat ovat kilpailuttaneet urakan ja valinneet korjaustöiden toteuttajaksi halvimman varteenotettavan vaihtoehdon. Lisäksi on otettava huomioon, että J Pxxxrran edullisemmassa arviossa purkutyöt sekä muutakin on tehty itse. Vaikka kanteen mukaiset virheväitteet c, k ja h eli silikonisaumojen virheellisyys, saunan tuuletusrimojen ja alumiinirimojen puututtuminen sekä pesuhuoneen runkotolppien lisäämisen tarve on jäänyt näyttämättä, ei tällä ole katsottava olevan suurta merkitystä lähtökohtaisesti hyväksyttävän hinnanalennuksen määrään. Vaikka W-Kuivaus Oy:n laskun erittelystä ei ilmene, mitä mikäkin korjaustoimenpide on maksanut, on kyse ollut kokonaisuuden kannalta mitä ilmeisemmin vähäisistä kustannuseristä. Näin ollen käräjäoikeus arvio näyttämättä jääneiden virheväitteiden vaikutukseksi 500 euroa, jolloin kohtuulliseksi korjauskustannusten lähtökohtaiseksi määräksi hyväksytään 16.500 euroa.

Tasonparannus ja käyttöiän pidennys

30. Kantajat ovat katsoneet ja kertoneet, että tasonparannusta ei ollut

syntynyt ottaen huomioon muun muassa se, että aikaisemmiri aunassa olleet muotolauteet oli korjausten yhteydessä korjattu tavallisiksi lauteiksi. Edelleen Hxxxäki on kertonut, että remontissa käytetyt pintamateriaalit olivat vastanneet lähtötasoa ja muutenkin materiaalit olivat olleet keskitasoisia perushyviä materiaaleja. Työn osuus oli ollut Hxxxäen mukaan arviolta yhteensä noin 13.000 euroa ja materiaalien osuus 4.000 euroa. Kantajat ovat myös vedonneet ratkaisuun KKO 2004:78, jossa salaojituksen, perustusten täyttöön käytetyn maa-aineksen sekä seinäranteiden osittaisesti uusimisesta ei katsottu saadun hinnanalennuksen yhteydessä huomioitavaa arvon nousua taikka käyttöiän pidennystä, koska kyse oli ollut korjauksista, joita ei rakennuksen keskimääräisen elinkaaren puitteissa normaalisti jouduta uusimaan.

31. Käräjäoikeus katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että käytetyt materiaalit ovat olleet tavanomaista keskitasoa, jolloin tasonparannusta ei ole syntynyt. Kuitenkin käyttöiän pidennyksen osalta voidaan todeta nykyään varsin yleistä olevan, että pesuhuone - ja sauna remontoidaan jossain vaiheessa rakennuksen elinkaarta. Edellä kohdassa 3 selostetussa Raksystems Insinööritoimisto Oy:n lausunnossa onkin todettu, että märkätilojen laatoitettujen pintojen tekninen käyttöikä on 30 vuotta. Edelleen J Pxxxa on kertonut, että pesuhuoneen käyttöikä pintamateriaaleille on keskimäärin 20-30 vuotta ja saunan osalta 15-20 vuotta. Tähän nähden katsottava on, että kantajat ovat saaneet noin 10 vuotta vanhan pesuhuoneen ja saunan uusimisen johdosta hyväkseen käyttöiän pidennystä, mikä on huomioitavan hinnanalennuksen määrässä, koska toisin kuin ratkaisussa KKO 2004:78 kyse on katsottava olevan korjauksista, joita joudutaan joka tapauksessa tekemään rakennuksen keskimääräisen elinkaaren puitteissa. Käyttöäiän pidennyksen vaikutukseksi käräjäoikeus arvioi 5.000 euroa.

Kotitalousvähennyksen vaikutus

32. Kouvolan hovioikeuden ratkaisussa 7.5.2014 nro 301 (sivut 8-9) on lausuttu vahingonkorvausoikeudessa noudatettavan rikastumiskiellon eli eduntasoituksen tarkoituksena olevan, että ne estävät vahingonkärsijää hyötymästä vahingosta niin, että hän korvauksen vuoksi pääsee parempaan asemaan kuin missä hän on ollut ennen vahinkotapahtumaa. Tämän vuoksi vahingonaiheuttajan maksettavaksi tuomitusta korvauksesta vähennetään ne korvaukset, jotka vahinkoa kärsinyt on saman vahinkotapahtuman johdosta saanut muilta tahoilta. Ratkaisussa on kuitenkin todettu, että vaikka verosta suoraan vähennettävä kotitalousvähennys pienentää vahingonkärsijän muutoin maksettavaksi tulevaa mahdollista veroa, eikä se ole varsinaisesti vahingonkärsijän vahinkotapahtuman vuoksi saamaa hyvitystä. Ratkaisusta on pääteltävissä hovioikeuden päätyneen lopputulemana siihen, ettei kotitalousvähennystä ole vähennettävä korvauksesta, koska kotitalousvähennys ei ole suoraan kohdennettavissa mahdollisesti tehtyihin nyt kyseessä olevista korjauksista aiheutuneisiin kustannuksiin, koska kantajat ovat teettäneet muutakin vähennykseen oikeuttavaa kodin perusparannustyötä.

33. Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa 22.8.2017 nro 4421 ivu 7) on viitattu edellä selostettuun Kouvolan hovioikeuden ratkaisuun ja todettu, että ostajien verotuksessaan hyväkseen saamaa kotitalousvähennystä ei tule vähentää hinnanalennuksen määrästä, kun kyse on salaiseen virheeseen perustuvasta hinnanalennuksesta, koska tällöin kyse ei ole vahingon korvaamisesta vaan sen arvioinnista, mikä virheen vaikutus on kiinteistön kauppahintaan. Lisäperusteena hovioikeus on katsonut, että ostajilla saattaa olla muukin peruste kotitalousvähennyksen saamiseen.

34. Vaikka molemmissa edellä todetuissa ratkaisuissa hovioikeuden näkemys on ollut, että kotitalousvähennystä ei tule vähentää hinnanalennuksen määrästä, poikkeaa nyt käsillä oleva tila viitatuissa hovioikeuden ratkaisuissa käsillä olleista tilanteista sen osalta, että nyt kantajat ovat ilmoittaneet saaneensa kotitalousvähennystä yhteensä 4.600 euroa kyseessä olevien virheiden korjauskustannuksien työnosuudesta. Kantajat eivät ole myöskään väittäneet, että heillä olisi ollut jokin muu peruste kotitalousvähennyksen saamiseen, miltä osin he eivät ole nyt voineet kotitalousvähennystä hakea. Edelleen kysymys ei ole ollut salaisista virheistä, kuten viitatussa Itä-Suomen hovioikeuden ratkaisussa. Näin ollen käräjäoikeus pääty siihen, että tässä tapauksessa kotitalousvähennys tulee vähentää hinnanalennuksen määrästä.

Hinnanalennuksen määrä tässä tapauksessa

35. Kun lähtökohtaisesti hyväksyttävästä 16.500 euron hinnanalennuksen määrästä vähennetään käyttöiän pidennyksen vaikutuksena 5.000 euroa ja tämän jälkeen kotitalousvähennyksenä saatu 4.600 euroa, muodostuu hinnanalennuksen määräksi 6.900 euroa.

Vahingonkorvausvaatimus

36. MK:n 2 luvun 17 §:n 2 momentin mukaan kantajilla on virheen perusteella oikeus saada korvaus vahingostaan.

37. Kantajat ovat vaatineet vahingonkorvauksena asumishaitasta kilometrikuluja 836,85 euroa. Pxxxen on kertonut kantajien joutuneen käymään suihkussa seitsemän kuukauden ajan muualla noin seitsemän kilometrin päässä, koska talossa ei ole toisia pesutiloja. Tämän lisäksi tilAtta oli hankaloittanut Pxxxaan kertoman mukaan vielä sekin, että kantajilla oli ollut tuohon aikaan koiranpentuja, joita olisi ollut niin ikään tarpeen pestä ulkoilun jälkeen. Seikka oli aiheuttanut joka päivä lähes tunnin ylimääräistä matkustamista.

38. Asiassa on tullut ilmi tavantarkastaja Din todenneen tarkastuksensa yhteydessä, että suihkutilaa olisi pystynyt edelleen käyttämään, kunhan vauriokohta olisi suojattu huolellisesti muovilla. Toisaalta Pxxxen ja Pxxxs ovat kertoneet, etteivät he olleet tästä huolimatta uskaltaneet käyttää suihkua, koska siihen olisi saatettu vedota myöhemmin vastaajien taholta, mikäli tarkemmissa tutkimuksissa paljastuu kosteutta.

39. Johtopäätöksenä käräjäoikeus katsoo, että kantajat olisivat voineet esittämästään vastanäkökohdasta huolimatta käyttää suihkua tavarantarkastuksen ja korjaustöiden aloittamisen välisen ajan eli ainakin syys-, loka - ja marraskuun ajan. Näin ollen ja kun vaatimus on perustunut noin 8 kuukauden ajanjaksoon, tulee vaaditusta korvauksesta hyväksyä vain 5/8 osaa eli noin 530 euroa. Myös kantajille aiheutuneet sähkökulut pesuhuoneen ja saunan kuivattamisesta 50,94 euroa ovat korvattavaa vahinkoa. Vielä myös reklamaation tiedoksiantokulut 60 euroa ovat korvattavaa vahinkoa, koska kantajat ovat uskottavasti istunnossa selvittäneet, että Kxxxäkeä ei oltu tavoitettu ja reklamaatio oli jouduttu antamaan tiedoksi haastemiehen avustuksella.

Selvittely kulut

40. Vaaditut tutkimuskustannukset ovat muodostuneet tavarantarkastuksesta 2.948 euroa ja Raksystems Insinööritoimisto Oy:n asiantuntijalausunnosta 388,91 euroa. Vastaajat ovat kritisoineet istunnossa tältä osin lähinnä sitä, että Raksystems Insinööritoimisto Oy:n lausunto ei ole tuonut lisäarvoa esitettyyn selvitykseen. Ottaen kuitenkin huomioon, että Pxxxen on kohdassa 17 selostetusti uskottavasti kertonut kantajien halunneen teettää lisätutkimuksia, koska vastaajat olivat ensimmäisen tutkimuksen jälkeen kiistäneet vastuutaan, on myös Raksystems Insinööritoimisto Oy:n tutkimuksen katsottava olleen tarpeen. Näin ollen vastaajat ovat velvollisia korvaamaan tutkimuskustannukset vaaditusti.

Oikeudenkäyntikulut

41. Oikeudenkäymiskaaren (OK) 21 luvun 2 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Edelleen OK:n 21 luvun 3 §:n mukaan jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Jos sillä, minkä asianosainen on hävinnyt, on vain vähäinen merkitys asiassa, hänen tulee saada täysi korvaus kuluistaan. Saman lainkohdan mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi. Tällöin voidaan asianosaiselle kuitenkin tuomita täysi korvaus kuluistaan myös siinä tapauksessa, että hänen vaatimuksensa hyväksymättä jäänyt osa koskee ainoastaan harkinnanvaraista seikkaa, jolla ei ole sanottavaa vaikutusta asianosaisten oikeudenkäyntikulujen määrään.

42. Kuten käräjäoikeus on edellä kohdissa 10 ja 29 todennut, ovat korjaustarpeen ja kustannusten kannalta keskeisimmät virheväitteet tulleet toteennäytetyiksi. Sillä osalla virheväitteitä jotka ovat jääneet näyttämättä, on ollut vain vähäinen merkitys kokonaisuuden ja oikeudenkäyntikulujen muodostumisen kannalta. Edelleen käyttöiän pidennys ja kotitalousvähennyksen vaikutus ovat olleet enemmänkin harkinnanvaraisia seikkoja, joilla ei ole katsottava olleen oleellista vaikutusta oikeudenkäyntikulujen muodostumiseen. Kantajien

yhteenlasketut vaatimukset ovat olleet 21.283,70 euroa. Lopputulos on se, että vastaajat velvoitetaan suorittamaan kantajille yhteensä 10.877,85 euroa. Näin ollen vastaajat ovat myös päässeet oikeudenkäynnillä parempaan asemaan, kuin hyväksymällä vastaajien 8.000 euron sovintotarjouksen. Näillä perusteilla vastaajat ovat velvollisia korvaamaan kantajien kohtuulliseksi katsottavat oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan eikä vain osittain.

43. Kantajat ovat ilmoittaneet oikeudenkäyntikuluikseen laskusta ilmenevät 11.378,37 euroa. Istunnon lopuksi on sovittu, että vastaajat (S Pxxxrran puolesta asianajaja Mxxxen ja Kxxxäki itse) lausuvat laskusta sähköpostitse. Käräjäoikeus on lähettynyt istunnon jälkeen laskun vielä erikseen Kxxxäelle sähköpostilla ja ilmoittanut, että Kxxxäki voi siitä halutessaan lausua. S Pxxxa on käräjäoikeudelle 31.5.2018 toimittamassaa lausumassa todennut, ettei hänellä ole muuta huomautettavaa kuin se, että istuntoajasta 17.5.2018 on laskutettu liikaa. R Kxxxäki ei ole toimittanut lausumaa.

44. Käräjäoikeus hyväksyy kantajien laskun määrällisesti kohtuulliseksi sillä täsmennyksellä, että istuntoajasta 17.5.2017 leikataan pois yksi tunti ottaen huomioon, että jatkettu valmisteluistunto ja pääkäsittely on kestänyt lounastunti poislukien kuusi tuntia. Näin ollen laskusta hyväksytään 11.192,89 euroa, kun tuntiveloitus on ollut 185,48 euroa.

TUOMIOLAUSELMA

S Pxxxa ja R Kxxxäki velvoitetaan yhteisvastuullisesti suorittamaan M Pxxxselle ja J Pxxxaalle

1. Hinnanalennuksena 6.900 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.11.2016 lukien

2. Vahingonkorvauksena asumishaitasta 530 euroa, sähkökuluista 50,94 euroa ja reklamaation tiedoksiantokuluina 60 euroa, kaikki määrät korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.11.2016 lukien

3. Selvittelykuluina 3.336,91 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 20.11.2016 lukien

ja

4. Oikeudenkäyntikuluina 11.192,89 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tuomion antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta Vaasan hovioikeudelta oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyin tavoin.

Hyväksytty tyytymättömyyden ilmoitus

Vastaajat Pxxxa ja Kxxxäki ovat ilmoittaneet tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Määräajat
Valitus maanantai 2.7.2018
Vastavalitus maanantai 16.7.2018

Käräjätuomari S Lxxxi