Yhtiön on korjaustoimissaan meneteltävä huolellisesti ja hyvän rakennustavan mukaan. Osakas vaati alla olevassa riidassa yhtiöltä korvauksia 12500 euroa suihkuseinän väärän asennustavan aiheuttamista vahingoista. Epäselväksi riidassa jäi, mikä laattojen halkeamisen oli aiheuttanut, puutteellinen seinärakenne, vai osakkaan asennuttama suihkuovi. Kysymys oli myös oikeasta korjaustavasta eli oliko paikkakorjaus hyväksyttävä. Asiassa kuultiin useita asiantuntijatodistajia. Riitakysymys ei ollut niinkään asunto-osakeyhtiölain tulkinnasta vaan rakennustekniikasta kuten usein näissä riidoissa on. Silloin juuri asiantuntijanäyttö on ratkaisevaa. Sekä käräjäoikeus että hovioikeus hylkäsivät osakkaan vaatimukset ja velvoittivat osakkaan korvaamaan asunto-osakeyhtiön oikeudenkäyntikuluja 95.000 eurolla. Lopputulos herättää jälleen kysymyksen, pitäisikö tämän tyyppiset asunto-osakeyhtiön ja osakkaan väliset riidat voida viedä kuluttajariitalautakuntaan, jossa ei ole vastaavaa oikeudenkäyntikuluriskiä.

Oikeusnormi

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan yhtiön on korvattava vahinko, jonka yhtiö on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Pykälän 2 momentin mukaan, jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvun säännöksiä toiminnan keskeisistä periaatteista tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei yhtiö osoita menetelleensä huolellisesti.

Lainkohdan säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 24/2009 vp s.
279) mukaan säännöstä sovellettaisiin asunto-osakeyhtiölaissa säädetyn kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönnistä tai virheellisestä toteuttamises- ta, kuten epäonnistuneesta korjaustyöstä aiheutuvan vahingon korvaami- seen. Yhtiön on huolehdittava siitä, että rakennustyö suunnitellaan, sovi- taan, toteutetaan ja valvotaan siten, ettei työstä aiheudu vahinkoa osakkeen- omistajille. Jos yhtiö rikkoo tätä velvollisuuttaan, yhtiö voi joutua vastuu- seen myös oman sopimuskumppaninsa eli työn tehneen tahon aiheuttamista vahingoista, jos ne ovat syntyneet kunnossapito- ja muutostyötä koskevien määräysten, esimerkiksi hyvän rakennustavan rikkomisen seurauksena.


Helsingin hovioikeus Tuomio

Antamispäivä 22.12.2017

Nro 1517

Diaarinumero S 16/1609

Ratkaisu, johon on haettu muutosta

Espoon käräjäoikeus 25.5.2016 nro 7915 (liitteenä)

Asia Vahingonkorvaus

Valittaja Gxxxn Axxxxxxn

Vastapuoli Asunto Oy Hxxxxxxxxr

Asian käsittely hovioikeudessa

Gxxxn Axxxxxxnille on myönnetty jatkokäsittelylupa 9.12.2016. Asiassa on toimitettu pääkäsittely 31.10. 2.11.2017.
Hovioikeus on 2.11.2017 pääkäsittelyn pöytäkirjasta ilmenevin perustein hylännyt Asunto Oy Hxxxxxxxxrin vaatimuksen jättää tutkimatta Gxxxn Axxxxxxnin kylpyhuoneen rakenteen ennallistamista koskevan vaatimuksen siltä osin kuin se oli esitetty hänen valituksessaan hovioikeudelle ja hovioi keuden pääkäsittelyssä.


Valitus


Gxxxn Axxxxxxn on vaatinut, että Asunto Oy Hxxxxxxxxr (jäljempänä myös asuntoosakeyhtiö tai yhtiö) velvoitetaan suorittamaan hänelle korvaukseksi asuntoosakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n nojalla asuntoosakeyhtiön hänelle ai heuttamat kustannukset 3.172,33 euroa ja tulonmenetykset 9.350 euroa eli yhteensä 12.522,33 euroa korkoineen. Lisäksi Axxxxxxn on vaatinut, että Asunto Oy Hxxxxxxxxr velvoitetaan ennallistamaan kylpyhuoneen rakenne siten, että kylpyhuoneen levyrakenteisen seinän levytys vaihdetaan, kylpy huoneen seinien ja lattian laatoitus tehdään uudestaan ja koko kylpyhuo neen vesieristys uusitaan siten, että Axxxxxxn voi muun muassa kiinnittää ra kenteisiin tavanomaisia kalusteita ilman yhtiön Axxxxxxnilta vaatimaa päälli puolista tukirakennetta suihkuseinän kohdalle ja muutostyöluvan tekemistä. Edelleen Axxxxxxn on vaatinut, että Asunto Oy Hxxxxxxxxr velvoitetaan korvamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjäoikeudessa 63.492,52 eurolla ja hovioikeudessa 27.805,05 eurolla korkoineen.

Seinärakennetta ei ollut alun perin rakennettu tai kylpyhuonesaneerauksen yhteydessä saneerattu hyvän rakennustavan mukaisesti. Tämä rakennevirhe oli tullut näkyviin kokonaisen laattarivistön halkeamisena. Kyseinen koko naan virheellinen seinärakenne oli siten tullut korjata. Asuntoosakeyhtiö oli korjannut vaurion kuitenkin ainoastaan kosmeettisesti näkyviltä osin eli laattarivistön halkeaman kohdalta. Rakennevirhe oli siten kyseisen korjauk sen jälkeen ollut edelleen olemassa, vaikka sitä ei ollut päältäpäin enää ollut havaittavissa. Myös vesieriste oli vahingoittunut paikkakorjauksessa ja myös se olisi tullut asianmukaisesti korjata.

Vaurio oli ollut kokonaisen laattarivistön halkeama, eikä kyse ollut ollut hiushalkeamasta. Laatat olivat haljenneet kahtia niiden keskiosasta. Laatta rivistön halkeama oli sijainnut saneerauksen yhteydessä asennettujen kah den seinälevyn saumakohdassa. Kaakelilaatat oli kiinnitetty seinälevyihin. Seinä oli ollut ja oli edelleen silmämääräisestikin huomattavan kaareva, jo ten siinä oli edelleen jännitteitä, jotka aikaisemmin olivat halkaisseet laatta rivistön ja jotka voivat uudelleen johtaa kaakelilaattojen halkeamiseen. Yh tiön suihkuseinän irrottamisen jälkeen löytämät halkeamat olivat olleet hiushalkeamia, eikä niitä ollut aikaisemmin havaittu. Seinän vauriot olivat olleet havaittavissa ja olivat edelleen havaittavissa paikkakorjauksen jälkeen.

Axxxxxxnin asennuttama suihkuseinä ei sijainnut vaurioalueen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi mikäli suihkuseinä olisi aiheuttanut vaurion, halkea ma olisi ollut horisontaalinen, eikä vertikaalinen kuten tässä tapauksessa.
Mikäli suihkuseinän kiinnitys olisi ollut viallinen, suihkuseinä olisi pudon nut seinältä sen sijaan, että se olisi aiheuttanut halkeaman toisaalle. Lisäksi vaurio olisi tällöin sijainnut suihkuseinän kiinnityskohdassa, eikä suihkusei näalueen ulkopuolella. Suihkuseinässä oli ollut kaksi kevyehköä kääntyvää seinäosaa, joista toinen oli ollut kiinni virheellisessä seinässä. Mikäli kylpy huonesaneerauksessa toteutettu levytyksen vaihto vanhojen tukitolppien päälle olisi suoritettu hyvän rakennustavan mukaisesti, suihkuseinä ei olisi edellyttänyt vielä jälkeenpäin toista päällipuolista tuentaa.

Asunto oli ollut kylpyhuoneen osalta merkittävästi huonompi kuin mitä se oli ollut ennen peruskorjausta ja mitä oli ollut perusteltua edellyttää kylpy huonesaneerauksen jälkeen. Axxxxxxn ei ollut rakennusvirheestä johtuen yhdenvertaisessa asemassa muiden osakkeenomistajien kanssa asuntoa myydessään tai vuokratessaan. Osakkeenomistajien yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamista oli myös se, ettei Axxxxxxnin huoneisto ollut yhtiöstä johtuen ollut sen yhtiöjärjestyksen mukaisessa käytössä. Lisäksi yhdenvertaisuusperiaatetta loukkasi se, että toiset osakkeenomistajat voivat kiinnittää kylpyhuoneeseensa tavanomaisia kalusteita, mitä Axxxxxxn ei yhtiön väitteen mukaan voinut tehdä. Yhtiö vaati Axxxxxxnilta lisätuen laittamista päällipuoli sesti suihkuseinän kohdalle sekä muutostyöilmoituksen tekemistä. Suihkuseinä ei kuitenkaan ollut vauriota aiheuttanut, ja yhtiö oli jälkitarkastukses-
sa 23.9.2015 todennut kaiken olevan kunnossa. Yhtiö ei ollut ennen perus korjausta maininnut mitään ilmoitusvelvollisuudesta tai siitä, että huoneistot tehdään erilaisiksi riippuen kalustehankinnoista. Muutostyöilmoitusta ei toi-saalta ollut edes tarvittu, kun kysymys oli ollut ennen uuden asuntoosake yhtiölain voimaantuloa 1.7.2010 tapahtuneesta muutostyöstä. Suihkuseinä oli asennettu seinään syksyllä 2009. Yhtiö ei ollut vauriosta tiedon saatuaan puuttunut siihen, että suihkuseinästä ei ollut ilmoitettu yhtiölle, tai siihen, että suihkuseinä olisi vaatinut jonkin lisätukirakenteen. Tällaiset väitteet oli vat yhtiön taholta nousseet esille vasta vuonna 2012.

Asunnon vuokraus oli estynyt, koska asunto-osakeyhtiö ei ollut ilmoittanut, milloin se aloittaisi korjauksen, kuinka kauan se kestäisi, mikä oli korjauk-sen laajuus ja miten se oli varautunut materiaaleihin sekä kuka vastasi kor- jauksesta ja sen kustannuksista. Osapuolten kesken oli ensin sovittu, että korjaus tultaisiin ajoittamaan kesäkuun 2011 jälkeiseen aikaan, jolloin Axxxxxxnin silloinen vuokralainen olisi lähtenyt. Tällöin yhtiö oli vetäytynyt vastuusta ja ilmoittanut palaavansa perusteluihin. Yhtiö ei ollut palannut pe rusteluihin, vaan se oli 1.9.2011 valtuuttanut urakoitsijan neuvottelemaan puolestaan Axxxxxxnin kanssa työn suorittamisesta. Yhtiön seuraava yritys tehdä korjaus oli ollut marraskuun 2011 alussa, mikä oli sopinut Axxxxxxnille. Hän oli järjestänyt huoneistonsa vuokralaisista vapaaksi. Kaikkien osa puolten tiedossa oli ollut, että korjaus tulisi ajoittumaan marraskuun alkuun 2011. Yhtiön ja urakoitsijan välinen takuuaika oli päättynyt 31.10.2011.
Yhtiö oli antanut urakoitsijalle mahdollisuuden esittää siihen asti selvitystä siitä, ettei vaurio ollut johtunut urakoitsijasta. Korjaus ei ollut tuolloinkaan toteutunut, koska oli selvinnyt, että urakoitsija oli ollut valmis paikkakor-jaukseen vain osittain.

Yhtiö oli katselmuksen 15.2.2012 jälkeen aloittanut purkutyöt 5.3.2012 poistamalla laatat haljenneesta laattarivistöstä. Yhtiö oli keskeyttänyt aloit- tamansa takuukorjaustyöt 7.3.2012, koska vaurion syyn väitettiin olevan suihkuseinässä ja siten Axxxxxxnin puolella. Lisäksi yhtiö oli ilmoittanut, et tei se irrota suihkuseinää, ja vaatinut, että Axxxxxxn irrottaisi sen. Yhtiö oli 16.4.2012 jatkanut korjaustyötä ja urakoitsija oli irrottanut suihkuseinän, mutta yhtiö oli jälleen 18.4.2012 keskeyttänyt työt katsoessaan suihkusei nän aiheuttaneen vaurion. Urakoitsija oli kieltäytynyt jatkamasta korjausta ja yhtiö oli vaatinut, että Axxxxxxn vastaisi kaikista aiheutuneista ja aiheutu vista kustannuksista. Yhtiö oli tämän jälkeen vasta 14.8.2012 ilmoittanut jatkavansa korjaustyötä 24.9.2012. Takuukorjaus oli suoritettu loppuun 2. 5.1.2013 vain paikkakorjauksena asentamatta suihkuseinää takaisin.

Huoneistoa ei sen korjaamattomuudesta ja korjauksen keskeyttämisestä joh tuen ollut voinut vuokrata marraskuusta 2011 elokuuhun 2012. Axxxxxxnilla oli ollut aikaisemmin solmimansa sopimuksen nojalla vuokralainen ajalle 1.9. 31.12.2012, koska hän ei ollut voinut olettaa, että korjaus olisi ollut vielä tuossa vaiheessa tekemättä. Tämäkään vuokraus ei olisi ollut mahdol lista, ellei Axxxxxxn olisi teettänyt Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:llä-asun toosakeyhtiön kokonaan avoimeksi jättämän seinän peittämistä väliaikai sesti. Sama yhtiö oli myös kiinnittänyt takaisin asuntoosakeyhtiön irrottaman suihkuseinän.
Asiantuntijalausuntojen pyytäminen oli ollut Axxxxxxnin kannalta tärkeää sen osoittamiseksi, ettei vaurio ollut johtunut yhtiön väittämällä tavalla suihkuseinästä, ja jotta yhtiö saatiin jatkamaan sille kuuluvaa takuukorjaus ta. Axxxxxxnin oli yhtiön molemmilla korjaustöiden keskeytyskerroilla maaliskuussa ja huhtikuussa 2012 täytynyt pyytää Rxxxxxs Axxxxx Oy:n asiantuntija paikalle. Axxxxxxn oli joutunut pyytämään lausunnot myös siitä syystä, että yhtiö ei ollut itse ottanut puolueetonta selvitysmiestä, vaikka se oli niin päättänyt takuukatselmuksessa 5.3.2012. Lisäksi Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy oli laatinut asiantuntijalausunnon vaurion aiheuttajasta ja suosituksen korjaustavasta.

Yhtiön toiminta oli ollut huolimatonta, eikä se ollut valvonut Axxxxxxnin etua. Yhtiö oli kertonut poliisille, että korjaustöiden suorittaminen 24.9.2012 oli välttämätöntä, koska kylpyhuoneessa oli ollut vesivaurion vaara. Axxxxxxnille yhtiö oli kertonut, että korjaustyöt oli suoritettava 24.9.2012, koska urakoitsijalle ei ollut enää sopinut muu aika. Yhtiö ei ollut saattanut joutuisasti Axxxxxxnin huoneistoa yhtiöjärjestyksen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Yhtiö oli siirtänyt vastuutaan osakkeenomistajalle ja urakoitsijalle. Yhtiö oli takuukorjauksen osalta antanut urakoitsijalle vapaat kädet, eli se oli siirtänyt korjaustavasta ja korjauksen laajuudesta päättämi sen urakoitsijalle. Mikäli yhtiö olisi toiminut huolellisesti ja joutuisasti, se olisi välittömästi Axxxxxxnin sekä yhtiön edun mukaisesti hoitanut korjauk sen koko kylpyhuoneen osalta 26.6.2010 tehdyn reklamaation jälkeen. Nyt asiassa oli vielä odotettavissa lisäkustannuksia ja vuokranmenetyksiä. Yhtiö oli rikkonut asuntoosakeyhtiölain 1 luvun 2, 5, 10 ja 11 §:iä sekä 7 luvun 2
§:ää.


Vastaus


Asunto Oy Hxxxxxxxxr on vaatinut, että valitus hylätään ja Gxxxn Axxxxxxn velvoitetaan korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa 32.711,81 eurolla korkoineen.

Axxxxxxnin hallitseman huoneiston kylpyhuoneen rakenteita ei ollut vuonna 2009 tehdyssä saneerauksessa muutettu. Ennen peruskorjaustakaan suoraan levyseinään ei siten ollut ollut mahdollista kiinnittää raskaita kalusteita il man lisätuentaa, eikä tällaisia asennuksia ollut tehty asunnon kylpyhuonee seen. Toisaalta kalusteiden kiinnittäminen oli tällä hetkelläkin täysin mah dollista ja sallittua, kunhan se tehtiin hyvän rakennustavan ja asuntoosake yhtiölain mukaisesti yhtiölle ilmoittamalla.

Axxxxxxn oli vuonna 2009 tehdyn saneerauksen jälkeen kesällä 2010 ilmoit tanut yhtiölle havaitsemastaan kylpyhuoneen seinälaattojen hiushalkeamas ta roiskevesialueen ulkopuolella. Urakoitsija oli ilmoittanut korjaavansa vaurion takuukorjauksena, eikä pohdittavaksi ollut tällöin tullut, olisiko vaurion korjaaminen kuulunut osakkeenomistajan vai yhtiön vastuulle tai oliko kyseessä korjausta edellyttävä virhe.


Laattahalkeaman syytä ei ollut selvityksistä huolimatta saatu varmuudella selville. Todennäköisimpänä syynä vauriolle oli pidetty lisätuennan puuttu mista runkorakenteessa Axxxxxxnin saneerauksen jälkeen asennuttaman suihkuoven kiinnityskohdassa. Levyseinään kiinnitetty suihkuovi oli asen nettu virheellisesti kiviseinälle tarkoitetuilla kiinnikkeillä. Kääntyvä raskas ovi oli aiheuttanut dynaamista rasitusta seinärakenteelle. Urakoitsija oli täl lä perusteella katsonut, ettei vaurio kuulunut takuun piiriin, mutta oli kui tenkin suostunut vaurion korjaamiseen. Kyse oli ollut pienehköstä korjauk sesta, jonka tekeminen oli ollut luultavimmin edullisempaa kuin esimerkiksi tavarantarkastuksen teettäminen halkeaman syystä. Vaurion syyllä ei siten ollut yhtiön näkemyksen mukaan ollut suurempaa merkitystä, koska kor jauksesta ei ollut aiheutumassa yhtiölle tai osakkeenomistajalle muita kus tannuksia kuin osakasmuutoksena asennetun suihkuoven poistaminen, mikä oli kuulunut joka tapauksessa osakkeenomistajan vastuulle ja ollut edellytys korjauksen tekemiselle.

Urakoitsija oli alun perin ilmoittanut korjaavansa halkeaman paikkakor jauksena, joka oli hyvän rakennustavan mukaan tehtävissä ja aiheutti vain vähäistä ja lyhytaikaista haittaa asunnon ja märkätilan käyttämiselle. Alaut din oli perusteetta vaatinut koko kylpyhuoneen remontoimista. Mahdolli sesti remontin laajuutta koskevien eri suuntaisten näkemysten vuoksi hän oli viivyttänyt korjauksen suorittamista siten, että korjaus oli onnistunut lu kuisten yritysten jälkeen vasta tammikuussa 2013 eli noin 2,5 vuotta hal keaman havaitsemisesta. Korjauksen jälkitarkastus oli pidetty syyskuussa 2015, jolloin oli todettu, ettei halkeama ollut uusiutunut eikä kylpyhuonees sa ollut todettu muutakaan yhtiön vastuulle kuulunutta korjaustarvetta.

Yhtiö oli menetellyt huolellisesti, eikä vahingonkorvausvastuuta ollut voi nut syntyä. Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n sekä Rxxxxxs Axxxxx Oy:n lausunnot ja asennukset olivat olleet Axxxxxxnin tilaamia, eikä asiassa ollut perusteita katsoa niiden kuuluvan yhtiön vastattaviksi. Axxxxxxn oli ti lannut lausuntoja yksinomaan siitä syystä, että hän oli halunnut yhtiön ura koitsijan tekevän kylpyhuoneen remontin kokonaan uudestaan, vaikka paik kakorjaus oli riittävä toimenpide laattahalkeaman korjaamiseksi.

Vuokraustoiminnan harjoittaminen tapahtui osakkeenomistajan omalla ris killä. Asunto oli ollut koko ajan vuokrattavissa. Laattahalkeama oli ollut vain 0,05 millimetriä leveä ja sijainnut roiskevesialueen ulkopuolella, eikä se ollut estänyt kylpyhuoneen käyttämistä. Yhtiö oli tarjonnut korjauksen ajaksi yhtiön sauna ja pesutiloja huoneiston asukkaiden yksinomaiseen käyttöön.

Axxxxxxn oli voinut itse vaikuttaa korjauksen suorittamisaikaan, mutta hän oli toistuvasti kieltänyt korjauksen suorittamisen tai jättänyt yhtiön pyyn nöistä huolimatta ilmoittamatta, mikä ajankohta soveltui korjaukselle. Kor jauksen lykkääntyminen ei ollut johtunut yhtiöstä, vaan siitä, ettei Axxxxxxn ollut päästänyt yhtiön edustajia huoneistoon viitaten muun muassa tekemäänsä vuokrasopimukseen. Huoneiston vuokraaminen osoitti, että kevääl lä 2012 kylpyhuoneen seinään tehty tutkimusaukko ei ollut estänyt huoneis ton käyttämistä.

Vesieristettä oli poistettu paikkakorjauksen yhteydessä vaihdettavien laatto jen kohdalta. Vesieriste oli tällöin myös korjattu. Jälkitarkastuksen yhtey dessä oli todettu, että seinän kaarevuudet olivat olleet toleranssien rajoissa.


Todistelu


Axxxxxxn on vedonnut käräjäoikeuden tuomiossa mainittuihin kirjallisiin to disteisiin K1K26, K30K54, K56K68 ja asuntoosakeyhtiön kirjeeseen 18.10.2011 (K55). Axxxxxxn on lisäksi vedonnut muuna oikeudenkäyntiai neistona kahteen kaavioon.

Asuntoosakeyhtiö on vedonnut käräjäoikeuden tuomiossa mainittuihin kir jallisiin todisteisiin V1V37.

Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa Gxxxn Axxxxxxnia, Uxxxa Rxxxxxxa Hxxxxa ja Mxxxxu Axxxxxxxxa sekä todistajina Hxxxx Hxxxxxxxxxä, Axxxi Hxxxxa, Pxxxa Lxxxxa, Exxxa Ixxxxä, Hxxxxi Mxxxxxxxxa, Axi Sxxxxxxxxa, Jxxi Hxxxxxxxxxä ja Pxxxi Pxxxxxa.


Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Asuntoosakeyhtiö oli teettänyt Rxxxxxxxxxxxxo Oy:llä yhtiön kylpyhuonei den peruskorjauksen, joka oli alkanut vuonna 2009. Axxxxxxnin omistamas sa vuokrauskäytössä olleessa huoneistossa 5 A 5 peruskorjaus oli aloitettu kesäkuussa 2009. Axxxxxxn oli 26.6.2010 ilmoittanut asuntoosakeyhtiölle kylpyhuoneen seinässä havaitsemastaan halkeamasta. Kyseisen ylhäältä alas jatkuvan laattarivistön halkeaman oli korjannut asuntoosakeyhtiön teettämänä paikkakorjauksena Rxxxxxxxxxxxxo Oy tammikuussa 2013. Kor jauksen jälkitarkastuksessa syyskuussa 2015 ei ollut havaittu halkeaman uu siutuneen, eikä kylpyhuoneessa ole tarkastuksen jälkeenkään todettu näky viä vaurioita.

Hovioikeudessa on kysymys siitä, oliko asuntoosakeyhtiö toiminut kun-nossapitovastuuseensa liittyvän huolellisuusvelvoitteen mukaisesti korjau- tettuaan laattarivistön halkeaman paikkakorjauksena vai olisiko asuntoosa- keyhtiön tullut vaihtaa kylpyhuoneen levyrakenteisen seinän levytys, tehdä seinien ja lattian laatoitukset uudestaan ja uusia koko kylpyhuoneen vesi eristys. Lisäksi asiassa on kysymys siitä, oliko yhtiö loukannut asuntoosa-keyhtiölain mukaista yhdenvertaisuusperiaatetta. Asiassa on vielä kysymys korjauksen viivästymisen syistä sekä siitä, oliko Axxxxxxnille aiheutunut


asiassa korjauksen viivästymisen ja asian selvittämisen johdosta asuntoosa-keyhtiön korvattavaksi tulevaa vahinkoa.


Henkilötodistelu

Axxxxxxn on todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut, että asunnon perus korjauksen vastaanottotarkastuksessa oli löytynyt yksi vaurioitunut laatta, jonka pinnassa oli hiushalkeama. Kyseinen laatta oli kiinni suihkuseinämäs-sä ja se luvattiin vaihtaa. Kysymyksessä oleva halkeama oli samoissa laa toissa kuin kuivatuspatteri. Halkeaman syy vaati tutkimuksia ja halkeamaa käytiin katselmoimassa. Suihkuseinää irrotettaessa laattoihin tuli pieniä hiushalkeamia.


Ensimmäisessä kokouksessa 22.12.2010, johon asunto-osakeyhtiön edusta-jat oli kutsuttu, todettiin laatat haljenneiksi ja seinien olevan sisäänpäin mutkalla halkeaman kohdalla. Jatkotoimenpiteenä päätettiin tehdä rakenne avaus. Kustannusten sovittiin kuuluvan asunto-osakeyhtiölle tai osakkaalle riippuen vaurion aiheuttajasta. Päätös tehtiin valvojan ja urakoitsijan läsnä ollessa. Exxxa Ixxxxä piti yksityishenkilönä kokouksesta pöytäkirjaa, jonka asuntoosakeyhtiön hallitus hyväksyi. Hallitus päätti kokouksessaan 11.1.2011 työmaaryhmän perustamisesta. Työmaakokouksessa 17.1.2011 päätettiin pintapuolisen tutkimuksen perusteella ainoastaan haljenneiden laattojen vaihtamisesta. Asuntoosakeyhtiö ei hankkinut ulkopuolista lau suntoa, eikä yhtiö hyväksynyt osakkaan hankkimia ulkopuolisia lausuntoja.


Yhtiön hallitus vaati 18.10.2011 ulkoista lisätukea suihkuseinämälle sekä sen irrottamista. Korjaukset alkoivat 5.3.2012. Kaikkien aiheutuneiden ja aiheutuvien kustannusten todettiin 3.5.2012 kuuluvan osakkeenomistajalle, joka oli asentanut suihkuseinän. Urakoitsija oli 23.4.2012 ilmoittanut, kun suihkuseinä oli irrotettu, ettei kyseistä suihkuseinän kohtaa korjata. Muu toin urakoitsija oli ilmoittanut suorittavansa takuukorjauksen. Asuntoosa keyhtiö ilmoitti, että takuukorjaus lopetetaan kokonaan, joten yhtiö tulkitsi urakoitsijankin kyseisen ilmoituksen väärin ja halusi peruuttaa sen perus teella koko takuukorjauksen.


Asuntoosakeyhtiö peruutti 4 5 kertaa korjauksia. Sovittu korjauspäivä 4.7.2011 peruttiin, kuten myös 19.11.2011. Lisäksi asuntoosakeyhtiö kes keytti työt 7.3.2012. Syyksi kerrottiin Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n edustajan Hxxxxxxxmin ilmoitus, vaikka Hxxxxxxxmilla ei ole ollut Axxxxxxxxn antamaa valtuutusta asiassa. Edelleen korjaustyöt keskeytettiin 18.4.2012 ja 3.5.2012, jolloin todettiin takuukorjauksen päätetyn. Työmaa jätettiin tällöin kesken. Asuntoosakeyhtiö halusi 24.9.2012 tehdä korjauk sen asunnon ollessa vuokrattuna. Urakoitsija kuitenkin kieltäytyi korjauk sesta, jotta se saataisiin tehtyä, kun asunto on tyhjillään vuoden lopussa.


Kylpyhuoneen pystysuoran rivin haljenneet laatat ja yksi vaurioitunut laatta on nyt vaihdettu. Laatoille, jotka vaurioituivat suihkuseinämän pois ottami sen yhteydessä, ei ole tehty mitään. Seinässä on edelleen vikaa, minkä vuoksi seinälevyt pitää vaihtaa. Lisäksi vesieristettä on vahingoitettu. Asun to on ollut vuokrattuna, eivätkä vuokralaiset ole tehneet reklamaatioita.


Uxxxa Rxxxxxxa on kertonut olleensa asuntoosakeyhtiön hallituk sen jäsen vuosina 2009 ja 2010 sekä siitä eteenpäin. Hän on välillä toiminut hallituksen puheenjohtajana. Rxxxxxxa on kertonut, että yhtiön teet tämässä laajassa kylpyhuoneiden peruskorjausurakassa vaihdettiin seinien laatat, vesieristeet ja levyt. Putkivedot vaihdettiin pintavedoiksi. Vanhat ka lusteet kiinnitettiin urakkaan kuuluvana kuten myös osakkaan hankkimat uudet kalusteet, jos niiden kiinnittäminen vaati saman työmäärän kuin van hat kalusteet. Urakkaan kuului yksi liikkumaton suihkuseinä.


Axxxxxxnin kylpyhuoneen laattavauriota käytiin katsomassa ensimmäisen kerran 5.8.2010, minkä jälkeen kohteessa käytiin 24.8.2010, jolloin mik roskooppikuvilla todettiin, että laatat olivat ylhäältä alas halki ja myös sau malaasti oli halki. Asuntoosakeyhtiön hallitus kokoontui 31.8.2010, jolloin tehtiin päätös halkeamien korjaamisesta takuutyönä. Asuntoosakeyhtiön tietoon oli tullut myös Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n 3.8.2010 antama lausunto. Rxxxxxxxxxxxxo Oy:n projektipäällikkönä toimineelta Sxxxxxxxxxa oli tullut tieto siitä, että Axxxxxxn ilmoittaa, kun asuntoon on mahdollista päästä.


Asuntoosakeyhtiön hallitus kokoontui 7.11.2010, jolloin todettiin, ettei urakoitsija ollut päässyt huoneistoon, eikä työmaakokoustakaan ollut vielä voitu pitää. Axxxxxxn ilmoitti kuitenkin 21.12.2010, että seuraavana päivänä olisi katselmus. Hallitus oli aiemmin päättänyt, että yhtiön edustajana kat selmuksessa olisi isännöitsijä, joka ei ilmoitettuna ajankohtana päässyt pai kalle, koska tieto katselmuksesta oli tullut hallitukselle vasta edellisenä päi vänä. Yhtiön hallituksen edustaja ei siten ollut ollut paikalla katselmuksessa eikä ollut hyväksynyt katselmuksen muistiota, jonka oli laatinut yksityis henkilönä hallituksen jäsenenä toiminut Exxxa Ixxn. Muistiossa todettiin, että korjaus tehtäisiin tammikuussa 2011. Hallitus piti kokouksen 11.1.2011 ja työmaakokous pidettiin 17.1.2011. Lisäksi päätettiin pyytää Axxxxxxnilta tieto hänen hankkimistaan laatoista ja tieto siitä, kuka oli tehnyt kaluste asennukset kylpyhuoneeseen. Korjauspäiväksi tarjottiin 14.3.2011, mutta vastausta kyseisen korjausajankohdan tai korjauksen hyväksymisestä ei Axxxxxxnilta tullut. Syyksi tähän Axxxxxxn ilmoitti, ettei hänelle ollut ilmoitettu määräpäivää, milloin ehdotukseen olisi vastattava. Korjauksesta käy tiin keskusteluja Ixxxxn kanssa, mutta asuntoosakeyhtiö ei perunut korjausta 25.2.2011 tehdystä kirjauksesta huolimatta. Korjaus peruttiin siten Axxxxxxxxn toimesta. Sittemmin Axxxxxxn ilmoitti, että hän sopisi yhdessä urakoitsi jan kanssa, milloin korjaus tehdään.


Toukokuun lopussa 2011 päästiin huoneistoon, jotta asuntoosakeyhtiön uusi hallituksen puheenjohtaja Mxxxxu Axxxxxxxxxxn näki vaurion. Yhtiön hallitukselle ei ollut ilmoitettu, että huoneistossa oli koko ajan ollut sama vuokralainen, eikä hallitukselle ollut myöskään ilmoitettu, milloin vuokra suhde päättyisi ja korjaus voitaisiin tehdä. Exxxa Ixxn oli ilmoittanut, ettei huoneistoon saa mennä, koska siellä on vuokralainen ja että korjaus teh dään, kun vuokralainen on lähtenyt. Axxxxxxn oli sopinut urakoitsijan kans sa, että korjaus tehdään, kun siitä ilmoitetaan kaksi viikkoa aikaisemmin.


Korjauksen 4.7.2011 peruuntuminen johtui asuntoosakeyhtiöstä. Viesti korjausajankohdasta saatiin vasta 23.6.2011, eikä asuntoosakeyhtiön edus tajien poissaoloista johtuen korjausta voitu toimittaa, koska vastuuta ei voi tu ottaa korjauksesta, johon ei ollut mahdollista järjestää yhtiön valvontaa.


Takuuaika päättyi 31.10.2011. Axxxxxxnia pyydettiin ilmoittamaan uusi kor jausaika siten, että myös asuntoosakeyhtiölle ilmoitettaisiin siitä ajoissa.
Isännöitsijän kautta painostettiin korjauksen tekemistä takuuaikana ja pyy dettiin uutta korjausajankohtaa ilmoitettavaksi. Axxxxxxnin asiamies toimitti 4.10.2011 asuntoosakeyhtiölle kirjelmän, jonka mukaan Axxxxxxn on tehnyt korjaussopimuksen Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n kanssa ja asuntoosa keyhtiötä edellytettiin maksajaksi. Syyksi tähän todettiin Axxxxxxnin tarjoa mat lukuisat korjausmahdollisuudet ja se, että hallitus oli viivyttänyt kor jausta tarpeettomasti, eikä ollut ryhtynyt riittäviin toimiin. Asiamies ilmoitti myös, että huomioon olisi otettava Axxxxxxnille sopiva aika ja vuokrasopi mukset. Hallituksen puheenjohtaja Axxxxxxxi kävi keskusteluja suoraan asuntoosakeyhtiön urakoitsijan kanssa ja korjausajankohdaksi sovittiin 7.11.2011, mistä ilmoitettiin Axxxxxxnille. Axxxxxxnin asiamies ilmoitti, että kylpyhuone olisi uusittava ja että asuntoosakeyhtiön pitäisi vahvistaa tilaus Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:lle. Asuntoosakeyhtiön ei kuitenkaan ollut mahdollista toimia näin osakkaiden yhdenvertaisuuden vuoksi. Axxxxxxnille ilmoitettiin tässä vaiheessa, ettei korjauksia enää aktiivisesti järjestettäisi.
Urakoitsija kuitenkin ilmoitti, että korjaus tehdään, jos Axxxxxxn ilmoittaa korjausajankohdan.


Axxxxxxnille oli aina ilmoitettu, että korjauksen kesto selviää vasta, kun sei nää puretaan ja nähdään, mikä tilanne on. Axxxxxxnille oli myös ilmoitettu lukuisia kertoja, miten korjaus tehdään. Työmaakokouspöytäkirjassa 17.1.2011 oli kerrottu työvaiheet, joita aiotaan tehdä. Ennen 4.7.2011 kor jausyritystä urakoitsija oli kertonut korjauksesta samoin. Axxxxxxn oli kui tenkin vaatinut koko kylpyhuoneen korjausta, mitä asuntoosakeyhtiö ei ol lut voinut hyväksyä. Axxxxxxn ei ollut ilmoittanut omia ehdotuksiaan kor jausajankohdiksi.


Mxxxxu Axxxxxxxi on kertonut olleensa asuntoosakeyhtiön hallituksen jäsen lukuun ottamatta yhden vuoden aikaa 2010 2011.


Axxxxxxxin mukaan kylpyhuonesaneeraus oli toteutettu ammattimaisen valvotusti ja hyvää rakennustapaa noudattaen. Seinän runko täytti normit ja seinälevynä käytetty Hydropanellevy oli suositeltu käytettäväksi hyvinkin vaativissa rakenteissa. Axxxxxxxi oli käynyt kohteessa työmaakokouksen yhteydessä 17.1.2011, toukokuun lopulla 2011 sekä kokouksissa, jotka oli järjestetty takuukatselmuksina 15.2.2012 ja 5.3.2012 ja joissa kaikki osa puolet olivat läsnä. Seinän avaus oli tehty 5.3.2012. Rakennusvirhettä tai puutetta ei ollut seinässä todettu. Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n edusta ja Hxxxxxxxm ei ollut 7.3.2012 saanut suihkuseinää irrotettua ja hän oli täl löin kertonut osakkaan ilmoituksesta, ettei korjaustyötä ollut saanut jatkaa ennen kuin laattojen halkeamisen syy oli selvitetty.


Rxxxxxxxxxxxxo Oy irrotti suihkuseinän 16.4.2012. Rxxxxxxxxxxxxo Oy teki tällöin päätöksen, ettei se koske suihkuseinän kohtaan ja että se keskeyttäisi korjaustoimenpiteet. Asuntoosakeyhtiön oli huomioitava urakoitsijan kan nanotot. Urakoitsija ilmoitti 13.6.2012 olevansa edelleen valmis korjaa maan osuutensa, mutta ei kuitenkaan suihkuseinän taustaa. Asuntoosake yhtiö tarjosi 14.8.2012 korjauksen aloitusta 24.9.2012, mutta tämä ei sopi nut Axxxxxxnille. Isännöitsijä oli ollut yhteydessä asunnon vuokralaisiin, joilla ei ollut mitään korjausta vastaan. Axxxxxxn halusi siirtää korjauksen ta pahtuvaksi vuoden 2013 alussa. Asiaa ei kuitenkaan haluttu enää siirtää ja poliisille lähetettiin virkaapupyyntö 19.9.2012. Asuntoon pyrittiin sisälle 24.9.2012. Urakoitsija ilmoitti asuntoosayhtiölle korjauksen aloittamisesta 2.1.2013, jolloin asukas olisi poistunut huoneistosta.


Asunnossa pidettiin 1.9.2015 jälkitarkastus, jossa todettiin, ettei halkeama ollut uusiutunut ja kylpyhuoneen yleisnäkymä oli moitteeton. Suihkuovi oli osakkaan toimesta asennettu uudelleen asuntoosakeyhtiön tietämättä. Seinä on edelleen ehjä ja 10 vuoden takuuaikaa on vielä jäljellä. Jälkitarkastuksen yhteydessä tehtiin kaarevuusmittaukset ja todettiin niiden olevan tolerans sien sisällä. Perustetta kylpyhuoneen korjaamiselle ei ole, mutta pelko siitä, että suihkuoven ympäristölle tapahtuisi jotain, on olemassa. Axxxxxxnin asennuttama suihkuovi olisi yleisten rakennusmääräysten mukaan edellyttä nyt tuennan levyseinässä. Tuki on rakentamismääräyskokoelmissa yleinen ehto. Mikäli kalusteesta olisi tiedetty saneerauksen yhteydessä, tuki olisi asennettu. Axxxxxxnin teettämän suihkuseinämän asennuksen yhteydessä seinää oli käsitelty betoniseinänä ja poraus oli suoritettu kiviseinäporalla ja kiinnitetty kiviseinäkiinnikkein.


Hxxxxi Hxxxxxxxm on kertonut olennaisilta osiltaan samoin kuin käräjäoi keudessa. Hxxxxxxxm on hovioikeudessa kertonut, että halkeaman syynä oli seinän sisällä oleva rakennevika, kuten väärä materiaali tai levysauman hal keaminen. Hxxxxxxxm oli ollut mukana seinän rakenneavauksessa, missä yhteydessä hän oli todennut seinän levyjen liikkuneen, mitä niiden ei tulisi tehdä. Suihkuseinä tai sen kiinnitys eivät olleet voineet aiheuttaa laattarivis tön halkeamaa, eikä suihkuseinä ollut edellyttänyt lisätuentaa. Lisätuennan asentamista ei olisi myöskään ollut mahdollista toteuttaa. Laattarivistön hal keaman paikkakorjaus ei ollut mahdollinen, koska vesieristettä ei saisi kor


jattua katkeamattomaksi sen jälkeen, kun vesieriste oli lattiaa myöten rikot tu. Hxxxxxxxm on todennut, ettei hän ollut kieltänyt korjaustöiden tekemis tä.


Axxi Hxxxu on kertonut olennaisilta osiltaan samoin kuin käräjäoikeudessa. Hxxxu on hovioikeudessa lisäksi kertonut, että seinälevyn kostuminen ja kaareutuminen oli voinut aiheutua levyjen kosteuseristämisestä, mikä puo lestaan oli johtunut levyjen virheellisyydestä. Hxxxxxxa ei ollut tietoa, mitä seinälevyä kohteessa oli käytetty. Laattojen halkeama ei ollut voinut aiheu tua suihkuseinästä, joka ei ollut sijainnut halkeaman vieressä. Halkeama ei ollut voinut aiheutua myöskään suihkuseinän kiinnittämisestä, koska puut teelliset kiinnikkeet olisivat aiheuttaneet suihkuseinän irtoamisen. Suihku seinä ei ollut myöskään kuormittanut seinärakennetta, koska seinässä oli peltiranka noin 40 cm välein eli seinän runko oli stabiili. Hiushalkeamat suihkuseinän ympäristössä olivat syntyneet suihkuseinän irrotuksen yhtey dessä ja niiden osalta kyse oli pintaviasta, joka ei edellyttänyt tutkimuksia toisin kuin laattarivistön halkeama.


Vaurio edellytti kylpyhuoneen kokonaisvaltaista korjaamista. Vesieristeen paikkakorjaus oli joissakin tilanteissa mahdollinen. Kyseisen korjaustavan riskinä olivat levyjen muodonmuutokset ja laattojen halkeaman uusiutumi nen.


Pxxxa Lxxxo on kertonut olennaisilta osiltaan samoin kuin käräjäoikeudes sa. Lxxxo on hovioikeudessa lisäksi kertonut halkeaman johtuneen sanee rausvaiheessa aiheutuneesta kylpyhuoneen seinärakenteen virheestä, joka seinässä on edelleen. Myös näkyvä vaurio voi syntyä uudelleen. Levy laat tojen alla oli liikkunut, joten sitä ei ollut kiinnitetty kunnolla tai seinä oli elänyt. Seinärakennetta ei ollut tarpeeksi tutkittu, eikä ollut selvitetty, miten seinä oli rakennettu. Seinälevyn materiaalista ei ollut selvyyttä. Paikkakor jauksella oli korjattu vain seinän näkyvä osa. Ylin ja alin laatta oli irrotettu kuten myös lattialaatta. Seinän ja lattian liittymäkohta oli iso riski vesieris teen kannalta. Paikkakorjausta ei tulisi Lxxxxn mukaan tehdä seinän ja lat tian rajakohtaan.


Hxxxxi Mxxxxxxxo on kertonut olennaisilta osiltaan samoin kuin käräjäoi keudessa. Mxxxxxxxo on hovioikeudessa lisäksi kertonut, että laattarivistön halkeaman aiheuttanut laatoituksen alustan jännittyneiden levyjen muodon muutos eli kaarevuus oli voinut olla levyn ominaisuus tai aiheutua kostumi sesta vesieristeen tekemisen yhteydessä siveltäessä levylle vettä sisältävää pohjustetta. Mxxxxxxxo ei tiennyt, mitä levyä kohteessa oli käytetty. Levy ei ollut oikea, jos se muutti muotoaan. Halkeaman korjaustavaksi Mxxxxxxxo totesi koko kylpyhuoneen uusimisen ja myös levytyksen korjauksen. Paik kakorjausta ei olisi pitänyt tehdä suihkun vieressä, koska lattia ja seinälaat tojen irrottaminen rikkoi myös vesieristeet. Tällaisen korjauksen onnistumi sesta ei ollut takeita. Paikkakorjauksen jälkeen kylpyhuone voi näyttää hy vältä, mutta vedeneristeen kuntoa ei voitu tietää. Kyseinen korjaustapa ei


tässä tapauksessa ollut ollut hyvän rakennustavan mukainen.


Jxxi Hxxxxxxxxxn on kertonut olennaisilta osiltaan samoin kuin käräjäoi keudessa. Hxxxxxxxxxn on hovioikeudessa lisäksi kertonut, että hän ei ollut käynyt kyseisessä kohteessa, mutta oli saanut asuntoosakeyhtiöltä kylpy huoneen vauriosta kirjallista materiaalia kuten muistioita, raportteja ja val vontapöytäkirjoja. Toinen seinä kohteessa oli kivirakenteinen, mutta toinen seinä oli levyrakenteinen, johon suihkuseinän kiinnittämisessä käytetyt ki virakenteiselle seinälle tarkoitetut kiinnikkeet eivät olleet soveltuneet. Jos levyrakenteiseen seinään kiinnitetään kuorma, mutta ei tukirankaa, se edel lyttää normaalia enemmän kiinnityspisteitä, koska yhden ruuvin pitokykyä ei voi ylittää. Tällainen pitokyvyn ylitys voi aiheuttaa suihkuseinän irtoami sen ruuvikiinnityksen pettäessä. Mikäli ruuvikiinnitys kuitenkin pysyy sei nässä, jossa tukirankaa ei ole, kuorma voi rikkoa taustarakenteen, jolloin taustaseinälevy muuttaa muotoaan eli kaareutuu, rikkoutuu tai murtuu. Täl löin myös pintarakenne eli laatoitus murtuu ja rikkoutuu. Tukirangan avulla kuorman voima jakautuu isommalle pintaalalle, jolloin myös taustalevy kestää.


Seinälevy asennetaan aina rankarungon päälle ja levysauma on aina rungon kohdalla, jotta taustasta tulisi mahdollisimman tukeva, tasainen ja jäykkä. Mikäli taustalevyrakennetta rasitetaan tukirankojen välistä, halkeama aiheu tuu aina levysaumaan. Suihkukalusteen paino oli 25-30 kg, joten se tarvitsi tukirangan. Kohteessa käytetty Hydropanel taustaseinälevy soveltui hyvin tällaiseen kohteeseen. Erittäin epätodennäköistä oli, että märkätilakäyttöön soveltuva levy kaareutuisi märkätilarakentamisen myötä. Paikkakorjaus oli mahdollinen, mikäli alkuperäinen vedeneristystyö ei ollut kymmentä vuotta vanhempi ja vedeneristystuote soveltui paikkakorjaukseen. Kyseinen kor jaustapa edellytti, että vanhan ja uuden vedeneristeen liittymäkohtaan saa daan riittävä päällekkäisyys. Paikkakorjaus on rakennustietosäätiön kortis tossa mainittu hyvän rakennustavan mukainen korjaustapa. Hxxxxxxxxxxxä oli kokemusta paikkakorjauksen onnistumisesta.


Pxxxi Pxxxxa oli toiminut asuntoosakeyhtiön kylpyhuoneperuskorjaus työssä suunnittelijana, kilpailuttajana ja valvojana. Pxxxxa on kertonut olen naisilta osiltaan samoin kuin käräjäoikeudessa. Hän on hovioikeudessa li säksi kertonut, että rakenteet oli niiden avausten jälkeen todettu kuiviksi, eli vesieriste ei ollut rikkoutunut. Dynaamista rasitusta aiheuttava kuormitus vaati aina seinän taakse tuennan. Taustatuki perustui levyvalmistajien ohjei siin ja rakennussäätiön ohjekortteihin. Hydropanelrakennuslevyn asennus ohjeen mukaan suuremmat konsolikuormitukset 1,5 kg/neliömetriin asti ja dynaamiset kuormitukset on tarpeellista kiinnittää lisävälitukiin seinärun gossa. Suihkuoven paino on 25 35 kg, mikä edellyttää tukirakennetta.
Axxxxxxnin kylpyhuoneen suihkuoven kiinnikkeet oli tarkoitettu betonisei nään. Laattarivistön halkeama oli syntynyt levysaumaan, joka osui koolauk sen kohdalle ja oli seinän herkin kohta. Seinään kiinnitetyn patterin kuormi tus halkeaman syynä oli epätodennäköinen. Sen kuormitus oli suihkuseinää pienempi. Peruskorjauksen suorittanut urakoitsija oli yleisen käytännön mu


kaisesti selvittänyt ennen työn aloittamista, mitä kylpyhuoneeseen asenne taan, jotta kalusteiden tuennat rakennetaan oikeaan paikkaan.


Kylpyhuoneen asianmukainen ja hyvän rakennustavan mukainen korjausta pa oli paikkakorjaus. Hyvää rakennustapaa ilmentävän kyseistä korjausta paa koskevan RTkortin mukaan vesieristeen tulee olla paikkakorjauksessa alle kymmenen vuoden ikäinen ja eristeen kunto on myös tarkistettava. Ky seinen korjaustapa edellyttää vedeneristeiden limityksiä ja limityksen teke misen vuoksi Axxxxxxnin kylpyhuoneesta oli irrotettu myös lattialaattaa.
Myös muissa Pxxxxxn tietämissä kohteissa paikkakorjaus oli tehty suurta kin kosteusrasitusta saavaan märkätilan kohtaan. Paikkakorjaus voidaan kosteusrasituksesta huolimatta tehdä luotettavasti.


Axxxxxxnin kylpyhuoneessa oli käytetty Hydropanellevyä, joka vastaa omi naisuuksiltaan Masterlevyä. Kosteuseläminen on kyseisissä levyissä pie nintä luokkaa. Ennen remonttia seinässä oli todettu 1 2 millimetrin kaareu tuminen, josta ei aiheudu haittaa. Seinälevyssä ei voi tapahtua muodonmuu toksia laatoitustyön jälkeen, eikä sellaista voi aiheuttaa vedeneristeen poh justustyö. Seinälevyjen ei myöskään voitu vaatia olevan täysin suorat kaare vuuksien ollessa rakennusmääräysten eli SxxxxxL:n vaatimusten rajoissa.


Pxxxxxxxe ei ollut muodostunut käsitystä siitä, miksi korjausta ei voitu tehdä aiemmin kuin vasta tammikuussa 2013. Axxxxxxn oli esittänyt syitä sille, miksi huoneistoon ei voinut mennä. Korjaustapa oli täsmentynyt sen jäl keen, kun halkeaman syyn aiheuttaja oli tutkittu. Urakoitsija olisi korjannut rakenteen heti, mutta Axxxxxxn ei ollut suostunut osakorjaukseen. Rakenne avaus oli tehty maaliskuussa 2012, eikä siinä ilmennyt mitään sellaista uutta tietoa, joka olisi muuttanut korjaustapaa. Havainto oli tällöin liittynyt lähin nä suihkuoven tuennan puuttumiseen. Urakoitsijalle ei ollut myöskään ker rottu, mistä suihkuovi oli hankittu, eikä näin ollen oltu pystytty selvittä mään sen asennusohjeita. Korjaus siirtyi tällaisistakin seikoista johtuen.
Kylpyhuoneeseen oli korjauksen jälkeen tehty vuonna 2015 takuutarkastus ja havaittu laattojen olleen paikallaan, eikä ongelmia ollut ilmaantunut.
Korjaustarvetta ei ollut. Ongelma voi tosin uusiutua vuosien kuluttua, kun takaisin asennetulla suihkuovella ei ollut edelleenkään tuentaa.


Jxxi Sxxxxxxxa on kertonut olennaisilta osiltaan samoin kuin käräjäoikeu dessa. Hän on lisäksi kertonut olleensa asiassa mukana Rxxxxxxxxxxxxo Oy:n toimitusjohtajana. Seinärakenteessa olisi peruskorjauksen yhteydessä otettu huomioon, että seinään asennetaan kaareva raskas vain seinään kiinnitettävä suihkuovi. Urakoitsija oli lupautunut korjaamaan laattahalkeaman, eikä ky seessä ollut iso korjaus. Korjaustapa oli ollut selvä ja korjaus oli tehty Pxxxxxn valvomana. Koko kylpyhuonetta ei ollut ollut perustetta purkaa, vaan vesieristeet pystyttiin hyvin limittämään. Lisäksi oli selvitetty materiaali, jolla vesieriste oli tehty ja että samoja tuotteita pystyttiin edelleen käyttä mään. Kyse ei myöskään ollut ollut kymmenen vuoden takaisesta eristeestä. Paikkakorjaus oli yleinen rakennusalan käytäntö.




Korjauksen aikana ei ollut pystytty toteamaan täsmällisesti, mistä halkeama johtui, mutta seinärakennetta avatessa havaittiin, etteivät suihkuoven kiin nikkeet olleet asianmukaiset. Suihkuoven irrotuksen jälkeen todettiin sen kohdalla olevissa laatoissa halkeamia. Seinärakenne laatan alla oli todettu ehjäksi. Vanhan kohteen seinät eivät olleet täysin suorat, eikä niitä lähdetty korjaamaan. Seinälevyinä oli käytetty Hydropanel ja Masterlevyä. Käy tössä olleen levyn ominaisuudet ovat paremmat kuin kipsilevyn. Seinälevy ei reagoi vedeneristykseen.


Urakoitsija oli ollut valmis suorittamaan korjauksen milloin tahansa, mutta korjausta ei ollut päästy tekemään ennen tammikuuta 2013. Korjausajan so piminen oli ollut vaikeaa. Jälkitarkastuksessa vuonna 2015 todettiin kaiken olevan kunnossa. Asuntoosakeyhtiöllä ja urakoitsijalla oli ollut koko ajan yhtenevä näkemys korjauksesta.


Säädösperusta

Asuntoosakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan yhtiön on kor vattava vahinko, jonka yhtiö on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjär jestyksen määräyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheut tanut osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Pykälän 2 momentin mu kaan, jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvun säännöksiä toiminnan keskeisistä periaatteis ta tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhtiöjärjestyksen määräystä, va hinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei yhtiö osoita mene telleensä huolellisesti.

Lainkohdan säätämiseen johtaneen hallituksen esityksen (HE 24/2009 vp s.
279) mukaan säännöstä sovellettaisiin asuntoosakeyhtiölaissa säädetyn kunnossapitovelvollisuuden laiminlyönnistä tai virheellisestä toteuttamises ta, kuten epäonnistuneesta korjaustyöstä aiheutuvan vahingon korvaami seen. Yhtiön on huolehdittava siitä, että rakennustyö suunnitellaan, sovi taan, toteutetaan ja valvotaan siten, ettei työstä aiheudu vahinkoa osakkeen omistajille. Jos yhtiö rikkoo tätä velvollisuuttaan, yhtiö voi joutua vastuu seen myös oman sopimuskumppaninsa eli työn tehneen tahon aiheuttamista vahingoista, jos ne ovat syntyneet kunnossapito ja muutostyötä koskevien määräysten, esimerkiksi hyvän rakennustavan rikkomisen seurauksena.

Asuntoosakeyhtiölain 1 luvun 10 §:n mukaan kaikki osakkeet tuottavat yh tiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Yhtiöko kous, hallitus tai isännöitsijä ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toi menpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.


Hovioikeuden johtopäätökset
Laattarivistön halkeaman syytä ja korjausta koskevan arvioinnin lähtökoh dat

Axxxxxxnin mukaan kylpyhuoneen laattarivistön halkeama oli johtunut pe ruskorjauksen yhteydessä tapahtuneesta seinän rakenteisiin eli seinän levy tykseen liittyneestä virheestä. Virhe ei ollut poistunut paikkakorjauksen myötä ja korjaustapa oli myös vahingoittanut vesieristettä. Asuntoosakeyh tiön mukaan halkeaman todennäköinen syy oli liittynyt Axxxxxxnin perus korjauksen jälkeen asennuttamaan suihkuoveen, joka olisi edellyttänyt lisä tuennan rakentamista seinään. Yhtiö on pitänyt tammikuussa 2013 toteutet tua paikkakorjausta hyvän rakennustavan mukaisena korjaustapana.


Hovioikeus toteaa, että kun kysymyksessä on asuntoosakeyhtiön kunnossa pitovastuunsa perusteella teettämän peruskorjauksen jälkeisen laattarivistön halkeaman korjaus, asuntoosakeyhtiöllä on lähtökohtaisesti ollut oikeus valita halkeaman korjaava taho sekä korjaustapa, kuten yhtiön puolesta oli asiassa toimittukin.


Asuntoosakeyhtiöllä on kuitenkin velvollisuus osoittaa, että vaurion syy on selvitetty riittävästi ja että valittu korjaustapa on ollut hyvän rakennustavan mukainen huomioon ottaen, että kysymys on ollut yhtiön toimesta teetetyn peruskorjauksen jälkeisestä ja yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvasta ra kenteiden vauriosta.


Asiassa on ollut epäselvää, oliko urakoitsijalla ja valvojalla ollut peruskor jauksen yhteydessä tieto siitä, että Axxxxxxn asennuttaisi kylpyhuoneensa le vyseinälle suihkuseinämän kääntyvillä ovilla. Rxxxxxxan kertoman mukaan peruskorjaukseen kuului jaloillaan seisovan liikkumattoman suih kuseinän asentaminen. Pxxxxxn mukaan peruskorjauksen yhteydessä oli tie to siitä, että Axxxxxxn asentaisi kylpyhuoneeseen suihkukaapin, mitä tukee myös kirjallisena todisteena esitetty Axxxxxxnin 17.5.2009 lähettämä kylpy huoneen remonttiin liittyvä sähköpostiviesti, jossa hän oli muun muassa tie dustellut omahankintaisen suihkukaapin asentamisesta. Sxxxxxxxxn mukaan suihkuseinän edellyttämä tuki olisi rakennettu, jos urakoitsijalla olisi ollut sellaisen asentamisesta peruskorjauksen yhteydessä tieto. Hovioikeus kat soo näillä perustein, ettei asuntoosakeyhtiöllä ollut peruskorjauksen yhtey dessä ollut tietoa siitä, että Axxxxxxn asennuttaisi seinään kiinnitettävän kak siovisen kääntyvän suihkuseinän. Peruskorjauksen yhteydessä ei ollut siten voitu tehdä kyseisen seinämän mahdollisesti vaatimia rakenteita. Tähän nähden asuntoosakeyhtiö ei ollut myöskään tältä osin rikkonut osakkaiden yhdenvertaisuutta.


Laattarivistön halkeaman syy

Hxxxxxxxmin, Hxxxxn, Mxxxxxxxon ja Lxxxxn mukaan kylpyhuoneen laatta rivistön halkeama oli aiheutunut seinän sisällä olevasta peruskorjauksen yh teydessä syntyneestä rakennevirheestä. Todistajien kertomana on tullut esiin, ettei virheen syytä ollut kohteessa tehtyjen tutkimusten perusteella pystytty täysin selvittämään. Todistajien mukaan seinälevyt olivat liikku neet. Hxxxxn ja Mxxxxxxxon mukaan seinälevy oli kostunut ja muuttanut muotoaan eli kaareutunut ilmeisimmin vesieristeen pohjusteen levittämisen yhteydessä. Tämän tekijän aikaansaama jännitys oli aiheuttanut laattojen halkeamisen. Vxxxxxn Oy:n 5.3.2012 päivätyn katselmusmuistion mukaan seinälevyjen sauma oli elänyt ja levyjen välille oli muodostunut tasoeroa, kun levytysten saumakohdan levyjä oli vuorotellen voimakkaasti painettu. Todistajien kertomuksissa on tullut esiin myös peruskorjauksessa käytetty jen seinälevyjen virheellisyys. Lxxxo, Hxxxu ja Mxxxxxxxo eivät ole olleet tietoisia, mitä seinälevyä kohteessa oli käytetty.


Axxxxxxnin asennuttama suihkuovi ei Hxxxxxxxmin, Hxxxxn, Mxxxxxxxon ja Lxxxxn mukaan edellyttänyt kyseisessä levyseinässä lisätuentaa. Tähän liit tyen kirjallisena todisteena on esitetty Muotolevy Oy:n kaupallisen johtajan 20.10.2015 päivätty lausunto, josta on ilmennyt, että jos Hydropanellevyä on käytetty oikeaa ja hyvää rakennustapaa noudattaen, teräsrungon ja levy tyksen jäykkyys ovat riittävät kannattamaan suihkuseinän painon ilman ris kiä seinän muodonmuutoksesta ja laattojen halkeamisesta. Edelleen kirjalli sena todisteena on esitetty suihkuseinän valmistajan eli Jxxxxxt Oy:n oh jeet, joissa ei ole edellytetty tuen asentamista.


Sen sijaan Hxxxxxxxxxn, Pxxxxxn ja Sxxxxxxxxn mukaan laattarivistön hal keama oli aiheutunut Axxxxxxnin asennuttamasta suihkuovesta, koska se oli asennettu ilman levyseinän edellyttämää tukirakennetta ja koska suihkusei nä oli kiinnitetty levyseinään betoniseinälle tarkoitetulla menetelmällä ja kiinnikkeillä. Yhtiö on tähän liittyvinä kirjallisina todisteina esittänyt Hyd ropanellevyn asennusohjeet, joissa on todettu kyseisen levyn soveltuvan si säosien seiniin hyvin kosteissa tiloissa ja myös, että dynaamiset kuormituk set on tarpeellista kiinnittää lisävälitukiin väliseinän rungossa. Märkätilojen rakenteita koskevan RTkortin 8410759 kohdan 7.3 mukaan kalusteiden kiinnitystä varten puu ja teräsrakenteisen seinän runkoon tehdään kiinni tysalusta kalusteiden kiinnitystä varten.


Pxxxxxn ja Sxxxxxxxxn mukaan seinä ei kyseisessä kohteessa ollut täysin suora, mutta kuitenkin toleranssin rajoissa. Hovioikeus katsoo, että kylpy huoneen peruskorjauksessa oli Axxxxxxxin, Pxxxxxn ja Sxxxxxxxxn yhden mukaisten kertomusten mukaan käytetty Hydropanelseinälevyä. Todista jien mukaan Hydropanellevy soveltui sen valmistajan ohjeidenkin mukaan hyvin seinälevyksi kohteeseen. Asuntoosakeyhtiön kirjallisena todisteena olevan Hydropanellevyn esitteen mukaan levy soveltuu kylpyhuoneisiin ja märkätiloihin. Edelleen esitteessä on todettu, että tuotantomenetelmän an


siosta levyn kosteuseläminen on hyvin pientä. SxxxxxL 2000 otteesta il menee, että asuinrakennuksen sisäverhouslevytyksen suurin sallittu käyryys
1.000 millimetrin mittauspituudella on neljä millimetriä. Katselmuksesta 22.12.2010 laaditussa muistiossa on todettu, että seinä on ollut halkeaman kohdalla sisäänpäin mutkalla 11,5 millimetriä.


Hxxxxxxxxxxxä on rakennusmestarin ja rakennusinsinöörin koulutus sisältäen rakennemitoitusopintoja, ja hän on toiminut rakennusalalla korjausrakenta misessa erilaisissa tehtävissä. Pxxxxa on koulutukseltaan rakennusinsinööri ja rakennesuunnittelija. Hän on työskennellyt muun muassa märkätilojen ra kennuttamiseen ja valvontaan liittyvissä tehtävissä. Hovioikeus katsoo Hxxxxxxxxxxxä, Pxxxxxxxa ja Sxxxxxxxxxxa olevan koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella hyvä asiantuntemus rakennusalalta ja märkätilakorjauksesta.
Heidän kertomuksillaan, joita esitetyt Hydropanellevyn ominaisuuksiin liittyvät kirjalliset todisteet tukevat, on katsottava osoitetun, että kohteessa käytetty Hydropanelseinälevy on ominaisuuksiltaan soveltunut kostean ti lan seinärakenteeksi. Seinärakenteen materiaalin ei siten ole katsottava ol leen vääränlaista tai muutoinkaan kylpyhuoneen seinämateriaaliksi soveltu matonta. Selvää kuitenkin on, etteivät seinälevyt olleet olleet täysin suorat ja ne olivat jonkin verran myös painettaessa eläneet sauman kohdassa. Esi tettyjen kirjallistenkin todisteiden mukaan seinän kaareutuvuus oli kuiten kin ollut toleranssin rajoissa. Tähän nähden kysymyksessä ei ole katsottava olevan peruskorjauksen yhteydessä tehty rakennusvirhe. Toisaalta myös kään levyjen haitallisesta kostumisesta ei ole esitetty luotettavana pidettä vää selvitystä.


Laattarivistön halkeaman syytä arvioitaessa huomioon on otettava myös Hxxxxxxxxxn ja Pxxxxxn yksityiskohtaisena pidettävä selvitys Axxxxxxnin asennuttaman suihkuoven ja sen kiinnityksen aiheuttamasta rasituksesta le vyseinälle. Hxxxxxxxxxn ja Pxxxxxn kertomusten perusteella on todennä köistä, että laattahalkeama on johtunut Axxxxxxnin asennuttamasta suihku ovesta. Yhtiön on katsottava selvittäneen vaurion syyn asianmukaisesti. Yh tiön vahingonkorvausvastuun kannalta asiassa on käräjäoikeudenkin totea min tavoin joka tapauksessa ratkaisevaa se, onko vaurio korjattu asianmu kaisesti ja onko Axxxxxxnin kylpyhuone saatu korjaustoimenpitein hyvän ra kennustavan mukaiseen kuntoon.


Axxxxxxn on vedonnut myös osakkeenomistajien yhdenvertaisuuteen liittyen kalusteiden kiinnittämismahdollisuuteen kylpyhuoneen seinään ilman lisä tukea. Hxxxxxxxxxn ja Pxxxxa ovat kertoneet syyt painavampien kalusteiden edellyttämille lisätukirakenteille. Tällainen edellytys on todettu myös mär kätilojen rakenteita koskevan RTkortin 8410759 kohdassa 7.3. Suihku oven kuten kalusteiden yleensäkin on siten osoitettu voivan edellyttää lisä tukirakennetta, eikä asuntoosakeyhtiö ole tällä perusteella rikkonut osak keenomistajien yhdenvertaisuutta.


Kylpyhuoneen korjaustapa


Edellä lausutun mukaisesti kohteen seinärakenteessa ei ole ollut peruskor jauksessa käytetyn seinälevyn osalta rakennusvirhettä, eikä laattarivistön halkeama ollut siten johtunut tästä syystä. Koko kylpyhuoneen korjaus ei ole siten ollut seinälevyjen vaihtamisen vuoksi tarpeen. Asiassa on korjaus tavan asianmukaisuuden suhteen kuitenkin vielä arvioitava, onko yhtiön to teuttama paikkakorjaus ollut myös vesieristeen osalta hyvän rakennustavan mukainen.


Hxxxxxxxm, Lxxxo, Mxxxxxxxo ja Hxxxu ovat katsoneet, ettei paikkakorjaus ollut mahdollinen, kun kysymyksessä oli seinän ja lattian rajapinnan vesi eriste. Hxxxxxxxxxn, Pxxxxa ja Sxxxxxxxa ovat todenneet paikkakorjauksen olleen oikea ja hyvän rakennustavan mukainen sekä yleisesti käytetty hal jenneen laattarivistön korjaustapa. Urakoitsijaa edustava Sxxxxxxxa on lisäk si selostanut, mitä kyseisen korjauksen yhteydessä oli selvitetty ja miten vanhan ja uuden vesieristeen limitys oli tehty. Pxxxxa on kertonut koke muksistaan paikkakorjauksista kohteissa, joissa korjaus oli roiskevesialueel la suoritettu asianmukaisesti.


Rakennustietosäätiön hyvää rakennustapaa koskevan RTkortin 8411093 kohta 6.2 koskee vedeneristyksen korjausta osassa märkätilaa. Kohdassa to detun mukaisesti märkätilan nestemäisenä levitetty, alle kymmenen vuotta vanha vedeneristys voidaan uusia osakorjauksena esimerkiksi yksittäisten laattojen korjauksen yhteydessä. Korjauksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota uuden ja vanhan vedeneristeen liittämiseen. Uusi vedeneriste ulo tetaan vähintään 30 millimetriä vanhan vedeneristeen päälle.


Edellä lausutun perusteella hovioikeus katsoo paikkakorjauksen olleen täl täkin osin hyvän rakennustavan mukainen ratkaisu. Asuntoosakeyhtiö on siten osoittanut toimineensa kylpyhuoneen korjaustavan suhteen hyvän ra kennustavan mukaisesti.


Korjaustyön viivästyminen

Axxxxxxn oli kesäkuussa 2010 ilmoittanut yhtiölle laattarivistön halkeamasta ja halkeama oli saatu korjattua tammikuussa 2013. Näin ollen korjaus on tehty huomattavan pitkän ajan kuluttua siitä, kun vauriosta on ilmoitettu.
Axxxxxxn on katsonut, että asuntoosakeyhtiö oli viivytellyt korjauksessa ja yhtiön päämääränä oli ollut vastuun siirtäminen osakkaalle, mikä oli aiheut tanut hänelle taloudellista vahinkoa vuokranmenetyksinä.

Asuntoosakeyhtiö oli Axxxxxxnin kirjallisena todisteena esittämän 1.9.2011 päivätyn sähköpostiviestin mukaisesti valtuuttanut Rxxxxxxxxxxxxo Oy:n


neuvottelemaan työn suorittamisesta Axxxxxxnin kanssa. Tilaajalle (asunto osakeyhtiölle) oli kuitenkin tullut kyseisen sähköpostinkin mukaan ilmoit taa neuvottelujen kulusta, jotta yhtiö oli voinut suorittaa korjauksen valvot tuna. Axxxxxxn on hovioikeudessa todennut, että korjausajankohta oli ollut Rxxxxxxxxxxxxo Oy:n kanssa löydettävissä. Sxxxxxxxa on kertonut, että kor jaustapa oli urakoitsijalle ollut koko ajan selvä ja korjaus oltiin valmiita tu lemaan suorittamaan milloin tahansa.

Katselmuksen 22.12.2010 pöytäkirjassa on muun muassa mainittu, että sei nän rakenne selvitettäisiin kokonaisuudessaan ja pyrittäisiin löytämään hal keaman aiheuttaja. Työmaakokouspöytäkirjan 17.1.2011 mukaisesti kor jaustavaksi oli ilmoitettu vaurioituneen kohdan kaakelilaattojen poistami nen sekä kiinnityslaastin hiominen siten, ettei vedeneriste vaurioidu. Pöytä kirjassa on myös todettu, että mahdolliset muut tarvittavat tutkimukset, sei närankojen sijaintien lisäksi, selvitetään vaurioituneiden kaakelilaattojen purkutöiden yhteydessä. Axxxxxxnin asiamiehen yhtiölle toimittamassa 7.11.2011 päivätyssä kirjelmässä on muun muassa todettu, ettei tiedossa ol lut, onko taloyhtiöllä aikomuksena vaihtaa vain yksi laattarivi, useampi vai kokonaisia seiniä eikä myöskään se, miten yhtiö tutkii seinän rakenteen, sii nä mahdollisesti olevat virheet ja ennaltaehkäisee mahdolliset tulevat vau riot. Edelleen asuntoosakeyhtiölle toimitetussa Axxxxxxnin asiamiehen 29.3.2012 päivätyssä kirjelmässä on todettu, ettei Axxxxxxn ollut hyväksynyt kylpyhuoneen osittaista korjausta siten, että ylimmäinen ja alimmainen laat ta jätettäisiin vaihtamatta Rxxxxxxxxxxxxo Oy:n ehdotuksen mukaisesti.

Rxxxxxxxxxxxxo Oy oli sittemmin toteuttanut korjauksen 17.1.2011 pidetyn työmaakokouksen pöytäkirjassa todetulla tavalla paikkakorjauksena, jota hovioikeus on edellä lausutun mukaisesti pitänyt hyvän rakennustavan mu kaisena korjauksena. Korjaustapaan liittyvän erimielisyyden oli kuitenkin osaltaan katsottava viivästyttäneen korjaustoimia. Viivästystä oli aiheutta nut myös Axxxxxxnin vaatimus siitä, ettei huoneistossa olisi ollut vuokralais ta korjausajankohtana. Urakoitsija olikin Axxxxxxnin mukaan pyrkinyt löytä mään tällaisen ajankohdan korjaukselle. Axxxxxxn ei ole kuitenkaan asunto osakeyhtiölain 8 luvun 1 §:n 1 momentin mukaisesti voinut estää yhtiön edustajan pääsyä huoneistoon, kun se on ollut tarpeellista osakehuoneiston kunnon ja hoidon valvomista tai osakehuoneistossa suoritettavaa kunnossa pito tai muutostyötä taikka niiden valvomista varten. Säännöksen 2 mo mentin mukaan käynti osakehuoneistossa on järjestettävä osakkeenomista jalle ja osakehuoneiston haltijalle sopivana aikana, jollei työn kiireellisyys tai laatu sitä estä. Edelleen säännöksen 3 momentin mukaan, jos pääsy kiel letään, hallituksen jäsenellä ja isännöitsijällä on oikeus saada poliisilta vir kaapua. Asuntoosakeyhtiö olikin pyytänyt poliisilta virkaapua asuntoon päästäkseen.

Hovioikeus katsoo, että asuntoosakeyhtiö oli pyrkinyt suorittamaan kor jauksen korjaustapaan ja asunnon vuokralaiseen liittyneiden riitaisten kysy mysten kuitenkin pitkittäessä korjausta. Toisaalta on uskottavaa, ettei yh tiön suorittamaa valvontaa ollut aikataulullisista syistä Axxxxxxnin puolelta ehdotetuilla korjauskerroilla pystytty järjestämään. Korjausta oli pitkittänyt


myös urakoitsijan jo aloittamien korjaustoimien yhteydessä toteamat vau riot suihkuoven kiinnitykseen liittyen. Hovioikeus katsoo, että yhtiön ei ole katsottava tuottamuksellisesti viivyttäneen korjaustoimien suorittamista.
Huoneisto on ollut käytettävissä yhtiöjärjestyksen mukaiseen käyttötarkoi tukseensa, eikä yhtiö siten myöskään tältä osin loukannut osakkeenomista jien yhdenvertaisuutta.

Ennallistamis ja vahingonkorvausvaatimus

Sen perusteella, mitä edellä on lausuttu laattarivistön halkeaman syystä, sen korjaamisen asianmukaisuudesta ja hyvän rakennustavan mukaisuudesta, asuntoosakeyhtiö on osoittanut toimineensa huolellisesti. Yhtiö ei näin ol len ole velvollinen suorittamaan enempiä korjaustoimia tai vahingonkor vauksena kustannuksia, jotka olivat aiheutuneet Axxxxxxnille hänen hankki mistaan asiantuntijalausunnoista.

Asuntoosakeyhtiön ei ole edellä mainituin perustein katsottu myöskään vii vytelleen korjaustoimien suorittamisessa. Paikkakorjauksena suoritettu ta kuukorjaus oli kestänyt 2.1. 5.1.2013 välisen ajan. Hovioikeus katsoo, että asunto oli ollut käytettävissä asumistarkoitukseensa, eikä asuntoosakeyhtiö näin ollen ole velvollinen suorittaman vahingonkorvauksena myöskään vaa dittuja vuokratulojen menetyksiä.

Käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta ei lausutuin perustein ole aihetta muuttaa.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:stä ilmenevän pääsäännön mukaan asian hävinnyt asianosainen on velvollinen korvaamaan voittaneen osapuo len tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Axxxxxxn on hävinnyt asian hovioikeudessa, joten sanotun säännöksen mu kaisesti hän on velvollinen korvaamaan asuntoosakeyhtiön tarpeelliset ja kohtuulliset oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa.

Axxxxxxn on käräjäoikeudessa velvoitettu korvaamaan yhtiön oikeudenkäyn tikulut 62.647,78 eurolla. Yhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrä hovioikeudessa on 32.711,81 euroa, jota Axxxxxxn on paljoksunut 200 euron tuntiveloituksen ylittäviltä osin. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen ho vioikeus katsoo, että yhtiön asiamiehen 270 euron tuntiveloitusta on pidet tävä kohtuullisena. Yhteensä Axxxxxxnin korvausvelvollisuus yhtiön oikeu denkäyntikuluista käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa on siten 95.359,59 euroa.


Axxxxxxn on vaatinut oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista oikeudenkäy miskaaren 21 luvun 8 b §:n nojalla. Säännöksen mukaan tuomioistuin voi alentaa maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää, jos asian osaisen velvoittaminen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut huo mioon ottaen oikeudenkäyntiin johtaneet seikat, asianosaisten asema ja asian merkitys olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta. Lain esitöiden mukaan kyse on poikkeussäännöksestä, jonka soveltaminen tulisi kysymykseen silloin, jos kohtuullistamisen edellytykset kokonaisuutena ar vioiden täyttyisivät. Edellytysten täyttyminen vaatii kaikkien laissa mainit tujen seikkojen punnintaa eikä mikään niistä yksinään voi synnyttää sään nöksen tarkoittamaa kohtuuttomuutta. (HE 107/1998 vp s. 20)

Asiassa on ollut kyse asuntoosakeyhtiön korjaus ja vahingonkorvausvas tuusta liittyen kylpyhuoneen peruskorjauksen jälkeiseen laattarivistön hal keamaan. Axxxxxxn oli hankkinut asiassa kantaansa tukevia asiantuntijalau suntoja. Toisaalta yhtiö on asianmukaisesti selvittänyt asiaa ja korjannut vaurion. Hovioikeus katsoo, etteivät oikeudenkäyntiin johtaneet seikat puol la oikeudenkäyntikulujen kohtuullistamista oikeudenkäymiskaaren sanotun luvun 8 b §:n nojalla.

Säännöksessä on yhtenä kohtuullistamisharkintaan vaikuttavana seikkana todettu asianosaisten asema. Tällä tarkoitetaan erityisesti sitä, että asian osaisten aseman tulee olla oikeudenkäynnissä tai sen ulkopuolella olennai sesti erilainen. Tyypillisenä tilanteena voidaan pitää asiaa, jossa asianosaisi na ovat yhtäältä valtio tai muu julkisyhteisö ja toisaalta yksityinen kansalai nen. (KKO 2012:20 kohta 16) Tässä tapauksessa asianosaisina ovat osak keenomistaja ja asuntoosakeyhtiö, johon on kuulunut useita huoneistoja.
Toisaalta asuntoosakeyhtiö muodostuu yksittäisistä osakkeenomistajista, joiden maksattavaksi oikeudenkäyntikulut lopulta koituvat. Asianosaisten aseman on kuitenkin jossain määrin katsottava puoltavan oikeudenkäynti kulujen kohtuullistamista.

Kohtuullistamisperusteena on säännöksessä lisäksi otettava huomioon asian merkitys asianosaisille kokonaisuutena arvioiden. Kysymys on ollut 12.522,33 euron suuruisesta vahingonkorvauskanteesta ennallistamisvaati muksineen. Korvauksen määrä on muodostunut Axxxxxxnin hankkimista asiantuntijalausunnoista ja hänen vuokratulojensa menetyksestä. Asiassa on viitattu myös mahdollisesti edelleen aiheutuviin taloudellisiin menetyksiin. Vaatimusten perusteet huomioon ottaen asian merkitys ei puolla kuluvas tuun kohtuullistamista.

Punnitessaan Axxxxxxnille tuomittujen oikeudenkäyntikulujen kohtuullista misen edellytyksiä kokonaisuutena hovioikeus katsoo, että edellytyksiä kohtuullistaa oikeudenkäyntikuluja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n nojalla ei tässä tapauksessa ole.



Tuomiolauselma


Käräjäoikeuden tuomiota ei muuteta.

Gxxxn Axxxxxxn velvoitetaan maksamaan Asunto Oy Hxxxxxxxxrille kor vaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 32.711,81 euroa korko lain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuu kausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamisesta.

Gxxxn Axxxxxxnin oikeudenkäyntikuluvaatimus hovioikeudessa hylätään.


Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valitta malla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja vali tuksen tekemiseen päättyy 20.2.2018.

Helsingin hovioikeuden puolesta:


























Asian ovat ratkaisseet: hovioikeudenneuvos S.O
hovioikeudenneuvos M.P hovioikeudenneuvos J.K

Valmistelija: hovioikeuden esittelijä M.P Ratkaisu on yksimielinen.



Käräjätuomari E.T










Kantaja Axxxxxxn, Gxxxn


'


Vastaaja Asunto Oy Hxxxxxxxxr


Asia Vahingonkorvaus
Vireille 23.6.2014
~



SELOSTUS ASIASTA

Riidattomat taustatiedot

Gxxxn Axxxxxxn omistaa Asunto Oy Hxxxxxxxxr nimisen yhtiön huoneiston A 5 osoitteessa Kxxxxxxxx 5A 0xxx0 Exxxo hallintaan oikeuttavat osakkeet. Axxxxxxn vuokraa huoneistoa pääsääntöisesti pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla.

Asuntoosakeyhtiö on tehnyt sopimuksen Rxxxxxxxxxxxxo Oynimisen urakoitsijan kanssa siitä, että se tekee yhtiössä vuonna 2009 kylpyhuoneiden peruskorjauksia.

Kanne Gxxxn Axxxxxxn on vaatinut, että Asunto Oy Hxxxxxxxxr velvoitetaan korvaamaan asuntoosakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n perusteella vahingonkorvauksena yhtiön hänelle aiheuttamat kustannukset 3.172,33 euroa ja tulonmenetykset 9.350 euroa eli yhteensä 12.522,33 euroa korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.

Axxxxxxn on lisäksi vaatinut, että Asunto Oy Hxxxxxxxxr velvoitetaan ennallistamaan kylpyhuoneen A 5 rakenne hyvää rakennustapaa vastaavaksi siten, että Axxxxxxnin kohdalla yhdenvertaisuusperiaate

toteutuu ja hän voi muun muassa kiinnittää rakenteisiin tavanomaisia kalusteita.

Axxxxxxn on vielä vaatinut, että Asunto Oy Hxxxxxxxxr velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäynnistä hänelle aiheutuneet kustannukset korkolain mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.


Pääasialliset perustelut

Kantajan kylpyhuoneen seinässä on ilmennyt yhtiön teettämän yhtiön kylpytilojen peruskorjauksen jälkeen yhden laattarivistön halkeama laattarivistön keskeltä katosta lattiaan. Se on rakennettu hyvän rakennustavan vastaisesti (työvirhe levytystä tehtäessä). Tämän todentaa muiden ohella Rxxxxxs Axxxxx Oy:n lausunnot. Myöskin taloyhtiön esittämän mukaan Axxxxxxn ei voi kiinnittää seinään tavanomaisia kalusteita, kuten esimerkiksi suihkuseinämää ilman taloyhtiön nyttemmin vaatimaa erityistuentaa. Seinä on levytetty virheellisesti niin, ettei seinään voi kiinnittää tavanomaisia kalusteita ilman erityistuentaa. Axxxxxxn ei ole yhdenvertaisessa asemassa muihin osakkeenomistajiin nähden, joilla tällaista rajoitetta ei ole.

Yhtiön suorittaman kylpyhuoneiden peruskorjauksen jälkeen Axxxxxxn oli 26.6.2010 ilmoittanut yhtiölle, että hänen kylpyhuoneessaan on yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvassa rakenteessa yksi laattarivistö haljennut laattojen keskeltä katosta lattiaan.

Kantaja joutui ottamaan omaan lukuunsa Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n tutkimaan vaurion, jotta sillä olisi ulkopuolisen lausunto ennen kuin yhtiö tuli 5.8.2010 pitämään ensimmäisen katselmuksensa kylpyhuoneessa. Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n edustaja on lausunnossaan 3.8.201O katsonut halkeaman olevan selvä rakennusvirhe ja että korjaus edellyttää koko kylpyhuoneen purkua ja uudelleen rakentamista.
Yhtiö oli ilmoittanut korjausasian olevan Axxxxxxnin ja Rxxxxxxxxxxxxon välinen asia. Tämän mukaisesti Axxxxxxn ja urakoitsija sopivat korjausajankohdaksi 4.7.2Q11, vaikkakin urakkasopimus oli yhtiön ja urakoitsijan välinen. Sovitusta huolimatta ja Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n lausunnosta välittämättä yhtiö on 28.6.2011 ilmoittanut vetäytyvänsä kaikesta vastuusta kyseisen kylpyhuoneen suhteen.
28.6.2011 kirjeessään yhtiö on ilmoittanut palaavansa perusteluihin tarkemmin kun sen on mahdollista järjestää tarvittavat kokoukset asian suhteen, jota se ei kuitenkaan tehnyt, vaan on 1.9.2011 valuuttanut jälleen urakoitsijan neuvottelemaan Axxxxxxnin kanssa työn suorittamistavasta. Tässä tilanteessa Axxxxxxn on joutunut ottamaan asiamiehen hoitamaan asiaa puolestaan.

Sittemmin yhtiö on kuitenkin ilmoittanut tekevänsä kylpyhuoneen takuukorjauksen. 5.3.2012 yhtiö ryhtyi konkreettisiin purkutöihin. Ensimmäisen kerran työt keskeytettiin 7.3.2012, jolloin yhtiö katsoi, ettei levyseinässä ollut rakennusvirhettä tai puutetta vaan syy oli osakkaan

asennuttamassa suihkuseinässä. Tällöin, kuten jo 8/2009 tehdyssä vastaanottotarkastuksessa, jolloin suihkuseinä oli kiinnitetty seinään, oli optisestikin havaittavissa, että seinää ei oltu asianmukaisesti rakennettu vaan koko seinä oli kaareva. Tässä tilanteessa Axxxxxxn joutui pyytämään Rxxxxxs Axxxxx Oy:ltä lausunnon. Rxxxxxs Axxxxx Oy:n Hxxxxi Mxxxxxxxo on lausunnossaan 20.3.2012 todennut, ettei levytystyö täytä ohjeita laatoituksen alustasta, jolloin halkeaman syynä on työvirheet levytystä tehtäessä. Levytyksen rakennekosteus on ollut liian suuri kun laatoitusta on tehty tai käytetty levy ei sovellu laatoituksen alustaksi. Lausunnon mukaan edelleen suihkuseinät on asennettu remontin jälkeen, mutta ne eivät voi aiheuttaa kyseistä muodon muutosta seinän levytyksessä ja ettei tilojen käyttäjä ole voinut toiminnallaan aiheuttaa ko. halkeamaa. Rxxxxxxxxxxn mukaan korjaustoimenpiteeksi suositellaan levytyksen vaihtamista, mikä johtaa pesuhuoneen laatoituksen uusimiseen kaikilta osin.

Tämän jälkeen 16.4.2012 yhtiö on ilmoittanut suorittavansa takuukorjauksen ja pyytänyt kantajaa luovuttamaan huoneiston avaimen.


18.4.2012 takuukorjaus on jälleen yhtiön toimesta keskeytetty. Se oli tässä vaiheessa poistattanut suihkuseinän ja yhtiön edustaja väitti nyt, että suihkuseinän jokaisen kiinnityskohdan kohdalta on löytynyt laatoista hiushalkeamia. Väitteensä tueksi yhtiö esitti tehdyistä havainnoista urakoitsijalta ja valvojalta pyytämänsä lausunnot ja katsoi hiushalkeamien viittaavan suihkuseinän virheelliseen kiinnitykseen.
Tässä vaiheessa urakoitsija ilmoitti, ettei ole valmis enää jatkamaan korjauksia takuutyön piiriin kuuluvana, jonka johdosta yhtiö keskeytti jälleen aloittamansa takuukorjaustyöt.

Yhtiön uudesta väitteestä johtuen kantaja joutui pyytämään Rxxxxxs Axxxxx Oy:ltä uuden lausunnon. Rxxxxxs Axxxxx Oy:n toinen asiantuntija Axxi Hxxxu totesi 28.6.2012 lausunnossaan muun muassa, että seinälaatoituksen halkeaman syynä on levyseinän kaartuminen joka on aiheuttanut jännitteen seinässä. Jännite on purkautunut laattarivistön halkeamisella. Edelleen Hxxxu on todennut, että suihkuseinämässä on lähes näkymättömiä hiushalkeamia. Hiushalkeamien ilmaantumisen yhteydestä ei ole tietoa. Todennäköisesti ne ovat syntyneet suihkuseinää irrotettaessa. Hxxxxi Mxxxxxxxo ei ole 23.3.2012 eikä kukaan muukaan ole kyseisiä hiushalkeamia ennen suihkuseinän tukipilarin irroitusta havainnut. Suihkuseinän kiinnityksen kohdalla olevat hiushalkeamat ovat joka tapauksessa olleet vain kosmeettinen asia eikä niillä ole mitään tekemistä toisaalla olevan kokonaisen laattarivistön halkeaman kanssa.

Kantaja on toimittanut kaikki saadut lausunnot yhtiölle. Lausunnoista välittämättä yhtiö olisi vaihtanut ensin vain muutaman näkyvimmin vaurioituneen laatan korjaamatta edes vesieristystä. Korjaustyön aikana yhtiö pyysi Axxxxxxnilta ensin seinälaattoja ja myöhemmin vielä lisää seinälaattoja sekä myös lattialaattoja. Korjaustyön aikana Axxxxxxnille oli selvinnyt, että yhtiö oli vaihtanut viallisen laattarivin ja sen molemmilta puolilta korjannut yksittäisiä laattoja, sekä vaihtanut lattialaattoja ja
katkaissut vedeneristyksen. Näin ollen korjausta ei ole tehty suositusten mukaisesti.

Yhtiö on lisäksi ilmoittanut, että urakoitsijalta saamansa tiedon mukaan kylpyhuoneiden uusituissa seinärakenteissa on käytetty Lemminkäinen Oyj:n _Masterlevyä. Axxxxxxnin teettämissä tutkimuksissa on käynyt ilmi, että ainakaan hänen kylpyhuoneessaan ei ole väitettyä levyä käytetty. Lemminkäisen / Promatin / valmistajan tutkimuksen mukaan levy on sille tuntematonta ja merkittävästi ohuempaa kuin heidän tarkoitukseen valmistamansa. Tiedossa ei ole mitä levyä on käytetty.

Huhtikuun 2012 jälkeen vastaajayhtiö ei ollut yhteydessä kantajaan lähes neljään kuukauteen niin, että sillä olisi ollut vaikutusta korjaustyön edistämiseen.

Yhtiö ilmoitti vasta 14.8.2012 jatkavansa takuukorjausta 24.9.2012. Kantaja oli aikanaan tietämättä tulevista ongelmista yhtiön kanssa tehnyt lyhyen määräaikaisen vuokrasopimuksen ajalle 912/2012 Gxxa vuokraus ei olisi ollut myöskään mahdollinen ilman Axxxxxxnin toimesta tehtyä seinän väliaikaista suojausta, sillä yhtiö oli jättänyt seinän avoimeksi ja kosteudelle alttiiksi), jonka johdosta yhtiö ja Axxxxxxn sopivat että takuukorjaus tehdään vasta vuokrasuhteen päättymisen 31.12.2012 jälkeen. Yhtiö on lopulta teettänyt takuukorjauksen Axxxxxxnin kanssa sovittuna ajankohtana 2.1.5.1.2013 ja näin myöntänyt virheen ja vastuunsa.

Asuntoosakeyhtiölain 1 luvun 5 §:n mukaan asuntoosakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen ja rakennusten ylläpidosta.
Asuntoosakeyhtiön on huolehdittava siitä, että korjaustyöt toteutetaan joutuisasti ja viivytyksettä ja asukkaan vahinkoa minimoiden.
Joutuisuusvaatimus on osa yhtiön johdon huolellisuusvelvoitetta. Huolellisuusvelvoite velvoittaa hallitusta ja isännöitsijää aina ja poikkeuksetta toimimaan huolellisesti ja yhtiön, mukaan lukien osakkaiden edun mukaisesti. Velvoite ilmaisee lojaliteetti eli uskollisuusvelvollisuuden niin yhtiötä kuin sen jokaista osakkeenomistajaa kohtaan. Joutuisuusvaatimus käsittää asuntoosakeyhtiön teettämät asuntoremontit. Myös
asuntoosakeyhtiölain 7 luvun 2 § velvoittaa yhtiön johtoa kiireelliseen toimintaan, ei pelkästään esinevahingon uhatessa kiinteistöä, vaan ennen muuta osakkeenomistajan hallinta ja käyttöoikeuden ollessa uhattuna.

Yhtiö on viivytellyt korjaustoimenpiteitä ja haitannut osakkaan ansiotoimintaa. Asuntoosakeyhtiö on myös korvausvastuussa, jos osakkaat ovat korjaustyön aiheuttaman haitan osalta joutuneet keskenään eriarvoiseen asemaan. Asuntoosakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n mukaan yhtiön on korvattava vahinko, jonka yhtiö on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhtiöjärjestyksen rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut osakkeenomistajalle.

Korvausvaatimus määrältään:

Vaaditut kustannukset muodostuvat seuraavasti:
Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n 18.6.2012 päivätty lasku, 1.151,28 euroa

- Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n 28.8.2012 päivätty lasku, 413,28 euroa
- Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n 10.4.2013 päivätty lasku, osuus 260,40 euroa (taloyhtiön irroittaman suihkuseinän jälleenkiinnitys)
- Rxxxxxs Axxxxx Oy:n 26.3.2012 päivätty lasku, 881,17 euroa
- Rxxxxxs Axxxxx Oy:n 31.7.2012 päivätty lasku, 466,20 euroa

Oikeudenkäyntikulut:
- Nxxxa Oy:n 18.6.2012 päivätty lasku, 11.448,96 euroa
- Nxxxa Oy:n 22.11.2012 päivätty lasku, 4.299,64 euroa
- Nxxxa Oy:n 24.6.2013 päivätty lasku, 2.360,59 euroa
- Nxxxa Oy:n 27.12.2013 päivätty lasku, 516,60 euroa
- käännöskustannukset 263,62 euroa


Vaaditut tulonmenetykset muodostuvat seuraavasti:
ajalta 11/2011 8/2012 8.500 euroa (vuokran määrä 850 euroa kuukaudessa)
- tammikuun 2013 osalta 850 euroa

Koko ajan yhtiön kanta on perustunut joko sen itse käyttämän urakoitsijan tai yhtiön valvojan lausumiin. Axxxxxxn on itse joutunut hankkimaan puolueettomat asiantuntijalausunnot. Näiden lisäksi kantaja on pyytänyt kahdelta eri Rakennusvalvontaviraston asiantuntijalta lausunnon, jonka mukaan jos seinärakenne ei kestä vapaasti kaupan olevan kyseisentyyppisen suihkuseinän kiinnittämistä, ei ole noudatettu hyvää rakennustapaa.

Kyseisen suihkuseinän myyjän, Rautakeskon mukaan, "kyseinen suihkunurkka ei vaadi seinärakenteelta mitään erityisvaatimuksia, kunhan seinärakenne on hyvän rakennustavan mukainen ja täyttää rakentamisen yleiset vaatimukset". Myös Hydropanelseinälevyn toimittajan mukaan siinä tapauksessa, että sen levyä on käytetty, kuten yhtiö on kertomustaan muuttanut, ja seinä on tehty hyvän rakennustavan mukaisesti, se kestää suihkuseinän ynnä muun vastaavan painon.

Näin ollen kaikki asiasta ulkopuolisena lausuneet ovat yhdenmukaisesti katsoneet kyseessä olevan rakennusvirheen yhtiön käyttämän urakoitsijan rakentamassa seinärakenteessa.

Yhtiö on eri vaiheissa pyrkinyt luomaan väärää mielikuvaa muun muassa kirjaamalla totuuden vastaisesti pöytäkirjoihinsa, että Axxxxxxn olisi hankaloittanut asioiden hoitoa ja että huoneistoon ei olisi ollut halutessa pääsyä.

Yhtiö on kieltäytynyt neuvotteluista asian joutuisaksi edistämiseksi. Isännöitsijä ei ole vastannut puheluihin tai on ne katkaissut. Yhtiö on pyrkinyt salaamaan kylpyhuoneen takuulla teettämän korjauksen korjaustavan ja korjauslaajuuden. Myös sen ilmoitukset korjauksen kestosta ja korjausajankohdasta ovat vaihdelleet. Axxxxxxn on yrittänyt käydä keskustelua muun muassa korjauslaajuudesta ja omalta osaltaan auttaa esimerkiksi oikean laattamäärän varaamisessa. Hän on myös yrittänyt varmistaa, että yhtiö on huolehtinut kaikesta tarvittavasta, koska

sen toiminta oli leväperäistä ja huolimatonta ja se oli yrittänyt vierittää seinän halkeaman hänen syykseen. Lisäksi on aihetta epäillä, että purku/korjaus ei tulisi tapahtumaan keskeytyksittä, kuten kokemus oli osoittanut. Axxxxxxn ei ole saanut yhtiöltä vastauksia hänen oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa liittyviin kysymyksiin. Axxxxxxn ei varmasti olisi kysellyt jatkuvasti asiasta, mikäli se ei olisi ollut epäselvä. Lisäksi yhtiö on jättänyt työn keston täysin avoimeksi ja riippuvaiseksi myöhemmistä töistä. Yhtiön toimi huolimattomasti ja ennalta suunnittelemattomasti sekä välinpitämättömästi, mikä ennakoi ennakoimattomia ongelmia.
Yhtiö ei myöskään väitteestään huolimatta ole ilmoittanut korjaustapaa Axxxxxxnille vuosina 2010 ja 2011, vaan se on ainoastaan todennut, että tarkemmat tiedot toimitetaan, kun remontin laajuus ja tekotapa ovat tiedossa.

Yhtiö on yrittänyt saada yksinkertaista suihkuseinän kiinnittämistä näyttämään monimutkaiselta asentamiselta. Axxxxxxn ei ole milloinkaan kieltänyt esteetöntä pääsyä huoneistoonsa, vaan on ainoastaan pyytänyt sopimaan hänelle ja vuokralaiselle sopivasta ajankohdasta riittävän ajoissa. Axxxxxxnin intressi on luonnollisesti ollut saada vaurio korjatuksi joutuisasti yhtiön vastatessa sille kuuluvista kustannuksista.

Yhtiön esittämät väitteet ovat totuudenvastaisia. Muun muassa hallituksen puheenjohtaja Uxxxa Rxxxxxxa väitti vasta ensi kerran valmisteluistunnossa, että Axxxxxxn ei olisikaan tehnyt ilmoitusta halkeamasta yhtiölle 26.6.2010. Lisäksi Rxxxxxxa on väittänyt, että 22.12.2012 pidetty katselmus ei olisi ollut virallinen.

Lisäksi yhtiön selitykset sille, miksi se on katsonut, ettei korjaus kuulu sen vastuulle, on muuttunut. Ensin yhtiö on kokouksessaan päättänyt, että jos Axxxxxxn ei suostu yhtiön esittämään vaihtoehtoon, korjaus voidaan jättää tekemättä sillä perusteella, että halkeama ei sijaitse roiskevesialueella. Sittemmin yhtiön esittämä perustelu korjauksesta kieltäytymiselle on ollut sen väite Axxxxxxnin virheellisesti asennuttamasta suihkuseinästä sekä suihkuseinän kiinnitysten ympärillä ilmenneet hiushalkeamat.
Yhtiö ei ole myöskään kylpyhuoneremontin yhteydessä maininnut, että laatat olisivat sopimattomat. Väite on tuotu esiin vasta käräjäoikeudessa. Todellisuudessa laatat ovat aivan normaalit yleiseen käyttötarkoitukseen nähden ja vapaasti kaupan olevat laatat.

Lisäksi korjauksen viivästymisen todellisista syistä voidaan todeta, että takuukorjauksen yhteydessä suihkuseinän irrottaminen ei ollut edes tarpeellista laattarivistön halkeaman vuoksi, vaan siitä syystä, että urakoitsija oli vaurioittanut suihkun alueella ollutta yksittäistä kaakelia. Yhtiöllä on myös mennyt kohtuuttomasti aikaa suihkuseinän irrottamista koskeviin järjestelyihin. Yhtiö on myös viivytellyt seinälevyn tutkimista Ja se on erilaisin keinoin vältellyt reiän tekemistä seinään, johon se kuitenkin sen teki purkutöiden yhteydessä. Näin ollen asia kulminoituu kokonaisuudessaan virheelliseen seinärakenteeseen.

Myös yhtiön väite siitä, että huoneisto on ollut vuorattavissa on ollut epärealistinen. Kukaan ei varmasti vuokraa huoneistoa tietoisena, että

vuokra-aikana alkaisi kylpyhuoneen korjaus, jonka kestosta, laajuudesta ja ajankohdasta ei ole tietoa ja lisäksi ei siitäkään ollut tietoa, kenen vastuulla korjaus tulisi olemaan ja kuka tulisi sen suorittamaan.

Yhtiö on myös loukannut yhdenvertaisuusperiaatetta peruskorjaamalla huoneistot osakkeenomistajien tietämättä erilaisiksi. Näin ollen yhtiö on rikkonut yhdenvertaisuusperiaatetta.


Vastaus Vastaaja on vastustanut kannetta ja vaatinut, että käräjäoikeus hylkää kanteen kokonaisuudessaan ja velvoittaa kantajan korvaamaan vastaajan asianosaisja oikeudenkäyntikulut asiassa täysimääräisesti lainmukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.


Pääasialliset perustelut

Asunto Oy Hxxxxxxxxrin kylpyhuoneet on peruskorjattu yhtiön toimesta vuosina 20022012. Kuntokartoituksen pohjalta Vxxxxxn Oy on laatinut korjaustyöselostuksen , jota noudattaen vastaajayhtiön kylpyhuoneet on korjattu. Osakkeenomistajia on kohdeltu yhdenvertaisesti kaikissa korjauksissa.

Tässä asiassa on kyse vastaajayhtiön huoneiston A 5 kylpyhuoneessa havaitusta pinnoitevauriosta, joka ilmeni seinälaattojen vertikaalisena hiushalkeamana levyrakenteisella seinällä. Halkeama sijaitsi roiskevesialueen ulkopuolella eikä se ole estänyt kylpyhuoneen käyttämistä.

Axxxxxxnin ja yhtiön välille on syntynyt erimielisyyttä lähinnä korjauksen suorittamisajankohdasta ja korjaustavasta.

Vastaajayhtiö on halunnut, että korjaus suoritetaan viipymättä, kun Axxxxxxn on puolestaan viivyttänyt korjaamista erilaisiin verukkeisiin vedoten. Korjaustavan osalta vastaajayhtiö on tukeutunut teknisen asiantuntijan suosittelemaan paikkakorjaukseen, joka on hyvän rakennustavan mukainen toteutus. Kantaja on vaatinut koko kylpyhuoneen remontoimista.

Korjaus on suoritettu tammikuussa 2013 paikkakorjauksena haljenneet laatat vaihtamalla ja korjaamalla vedeneristys, johon tehtiin aukko seinän rakennetta tutkittaessa.

Kantajan kylpyhuoneen korjaus alkoi kesäkuussa 2009. Huoneiston korjauksen suorittaminen osoittautui heti hankalaksi, koska Axxxxxxn ei sallinut töiden tekemistä ellei hän itse ollut läsnä. Vastaajayhtiön isännöitsijä joutui huomauttamaan kantajaa 15.7.2009, koska tämä ei ollut hankkinut ajoissa kalusteita kylpyhuoneeseen ja työ oli siksi viivästymässä. Myöhemmin Axxxxxxnin itse tilaamat kalusteet osoittautuivat keskenään epäsopiviksi.

Axxxxxxn riitautui elokuussa 2009 vastaajayhtiön ja tämän käyttämän urakoitsijan Rxxxxxxxxxxxxo Oy:n kanssa ja sulki näiltä pääsyn asuntoon. Kantaja hankki oman urakoitsijan, joka suoritti loput kalusteasennukset sekä suihkuovien asennuksen. Axxxxxxn ei missään vaiheessa yhtiön tiedusteluista huolimatta ilmoittanut yhtiölle, kuka asennukset on tehnyt tai mitä asennuksia kylpyhuoneeseen on teetetty. Axxxxxxn ei tehnyt asuntoosakeyhtiönlain mukaista ilmoitusta yhtiölle omasta kunnossapitoja muutostyöstään.

Axxxxxxn ei päästänyt yhtiön edustajia suorittamaan kylpyhuoneremontin lopputarkastusta, mutta vastaajayhtiö ei ryhtynyt asiassa toimenpiteisiin, koska tärkeimmät kohteet, kuten vesieristys ja laatoitukset oli saatu tarkastettua 4.8.2009.

Axxxxxxn on ilmoittanut taloyhtiön tulevalle isännöitsijälle 26.6.2010 kylpyhuoneessa havaitsemastaan seinähalkeamasta. Toisin kuin kantaja väittää, yhtiö ei ole kieltäytynyt vaurion tutkimisesta. Valvoja Pxxxxa ja hallituksen puheenjohtaja kävivät huoneistossa 5.8.2010, jolloin ensimmäistä kertaa yhtiön tietoon on tullut se, että kylpyhuoneeseen on asennettu suihkuovet. Tämän jälkeen 24.8.201O valvoja suoritti mikroskooppitutkimuksia ja mittauksia sekä valokuvasi vaurion.
Laattaseinässä havaittu pystysuuntainen hiushalkeama oli varsin huomaamaton; se näkyi ainoastaan tietystä suunnasta ja tietyssä valossa tarkasteltuna. Asiasta laadittu tarkastusmuistio osoittaa, että halkeama oli suuruudeltaan vain noin 0,05 millimetriä.

Yhtiö ilmoitti vauriosta urakoitsija Rxxxxxxxxxxxxo Oy:lle, koska vika oli havaittu tämän suorittaman työn takuuaikana. Muuta urakoitsijatietoa yhtiöllä ei ollut, koska Axxxxxxn oli kieltäytynyt kertomasta, kuka on asentanut hänen kylpyhuoneensa kalusteet.

Vapautuakseen takuuaikaisesta korjausvastuusta Rxxxxxxxxxxxxo Oy:n olisi tullut osoittaa, että vaurio ei ole syntynyt urakoitsijan virheestä.
Rxxxxxxxxxxxxo Oy ei ryhtynyt kiistämään vastuitaan, joten yhtiö on voinut
. ainoastaan pyrkiä järjestämään urakoitsijalle mahdollisuuden korjata vaurio valvojan suosittelemalla tavalla eli vaihtamalla ehjät laatat haljenneiden tilalle. Koska urakoitsija ilmoitti tekevänsä korjauksen takuutyönä, olisi ollut tarpeetonta tarkemmin selvittää, kenen vastuulle vian korjaaminen olisi muutoin kuulunut. Yhtiö on ilmoittanut kantajalle 31.8.201O, että yhtiön urakoitsija korjaa vaurion. Samoin myös korjaustavasta on ilmoitettu useaan otteeseen. Myös työn suorittamisajasta on ilmoitettu kantajalle arvio, jonka mukaan yhden laattarivin korjaus kestää noin kolme työpäivää tai enintään viikon, ellei
yllätyksiä ilmene.

Sekä urakoitsija että yhtiö ovat halunneet hoitaa korjauksen mahdollisimman pikaisesti. Korjausajankohdan sopiminen Axxxxxxnin kanssa osoittautui kuitenkin erittäin haastavaksi. Kantaja on päästänyt urakoitsijan edustajan Sxxxxxxxxn tutustumaan halkeamaan vasta 22.12.2010, joten korjauksen viivästyminen ei ole johtunut yhtiöstä.
Yhtiö on vuoden 2011 aikana ainakin seitsemän kertaa ehdottanut
korjausta tai pyytänyt Axxxxxxnia ilmoittamaan hänelle sopivan ajan. Axxxxxxnista johtuvista syistä korjausta ei päästy tekemään.


Yhtiö tarjosi Axxxxxxnille 27.1.2012 vielä kerran korjausta ja pyysi 3.2.2012 mennessä ilmoitusta korjausmahdollisuudesta. Axxxxxxn vastasi ehdottaen korjausta 13.2.2012 ja sitä ennen tehtävää katselmusta 9.2.2012. Katselmusaika ei kuitenkaan sopinut Axxxxxxnille, mistä hän ilmoitti yhtiölle vain päivää aikaisemmin.

15.2.2012 tapaamisessa osapuolet saivat sovittua, että korjaus aloitetaan 5.3.2012. Tällöin sovittiin myös, että vaurioituneiden laattojen purkutyön yhteydessä pyritään selvittämään vaurion aiheuttaja ja tehdään tarkastusaukko seinärakenteen tarkastamiseksi.

Takuukatselmuksessa 5.3.2012 kylpyhuoneessa tehtiin sovitusti rakenneavauksia laattojen halkeamisen syyn selvittämiseksi. Tuolloin yhtiö totesi, että vaurio voidaan korjata vasta, kun suihkuseinä on irrotettu.

Huoneistossa pidettiin seuraava katselmus 7.3.2012, jolloin tarkistettiin seinän levytys ja runkorakenne, joissa ei Vxxxxxn Oy:n edustajan mukaan todettu rakennusvirhettä tai puutetta. Kantajan urakoitsija Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n edustajat eivät saaneet tilausuudessa suihkuseinää poistettua. Yrityksen edustaja Hxxxxxxxm ilmoitti tuolloin kantajan edustajana, että korjausta ei saa jatkaa. Vastaajayhtiö edellytti, että korjaus tehdään loppuun välittömästi, jottei avatusta seinärakenteesta aiheudu kosteusvaurioita. Vastaajayhtiö ilmoitti korjausten jatkuvan 16.4.2012. Axxxxxxn vastusti korjausta ja vaati, että koko kylpyhuone on korjattava.

Suihkuseinä saatiin irroitettua 16.4.2012 Rxxxxxxxxxxxxo Oy:n toimesta, jolloin todettiin, että suihkuseinä on väärin kiinnitetty. Rxxxxxxxxxxxxo totesi, että suihkuseinän poistamisen yhteydessä havaitut halkeamat eivät ole johtuneet Rxxxxxxxxxxxxon tekemästä asennuksesta.
Lausunnossaan Rxxxxxxxxxxxxo ilmoitti, ettei se enää ole valmis jatkamaan ko. kohdan korjauksia takuutyön piiriin kuuluvana, koska seinään on tullut halkeamia muiden kuin Rxxxxxxxxxxxxon tekemien asennusten seurauksena.

Tämän jälkeen yhtiön ja Axxxxxxnin väliset erimielisyydet korjaustavasta ja ajasta jatkuivat koko loppuvuoden. Kantajan väite siitä, että vastaajayhtiö ei olisi ollut yhteydessä kantajaan huhtikuun 2012 jälkeen lähes neljään kuukauteen on perätön. Asiasta käytiin jatkuvaa sähköpostikirjeenvaihtoa.

Yhtiö ei ole toiminut huolimattomasti, eikä kyse ole ollut laiminlyönnistä tai viivyttelystä. Korjauksen kesken jääminen on johtunut siitä, että osakkaan käyttämä asiantuntija Hxxxxxxxm ilmoitti saaneensa puhelimitse osakkaalta ohjeistuksen, ettei korjaustyötä saa jatkaa ennen kuin laattojen halkeamisen syy on selvillä. Yhtiön on vaatinut töiden jatkamista välittömästi. Laatta halkeamien tutkimisen seurauksena keväällä 2012 yhtiö on teknisen selvityksen perusteella katsonut halkeaman johtuvan osakkeenomistajan muutostyöstä, jonka korjaaminen ei asunto-osakeyhtiölain ja oikeuskäytännön mukaan kuulu yhtiön kunnossapitovastuulle.

Vastaajayhtiön näkemyksenä oli edelleenkin, että korjaus on tehtävä pian, koska Rxxxxxxxxxxxxokin ilmoitti olevansa vielä valmis korjaamaan laatat. Axxxxxxn sen sijaan vetosi muun muassa siihen, ettei työtä voitu tehdä vuokralaisen asuessa huoneistossa. Huoneistoon jouduttiin menemään jopa polisiin virkaavulla Axxxxxxnin estäessä sisäänpääsyn.

Tammikuun 2013 alussa korjaus saatiin viimein suoritettua loppuun haljenneitten laattojen kohdalta.

Vastaajayhtiö on halkeaman syystä tehtyjen teknisten selvitysten ja havaintojen perusteella jäänyt siihen käsitykseen, että laattojen halkeaminen on johtunut osakkeenomistajan teettämästä suihkuoviasennuksesta. Muuta loogista syytä halkeaman syntyyn ei ole olemassa.

Suihkuseinän kiinnitykseen on käytetty virhellisesti betoniseinään tarkoitettuja kiinnikkeitä, jotka ovat sisältyneet suihkuovitoimitukseen. Betoniseinään tarkoitetut kiinnikkeet ja ruuvit eivät sovellu levyja rankarakenteiseen seinään tehtäviin kiinnityksiin. Kiinnitys on siten tehty virheellisesti ja sen on todettu rikkoneen levyseinää. Suihkuovien hyvän rakennustavan mukainen kiinnittäminen levyrakenteeseen edellyttää, että asennuksessa huomioidaan tarvittavat lisärangat tai tuet. Axxxxxxnin asennuttaman suihkuoven kohdalla ei ole ollut tukirankaa, joten asennus on suoritettu hyvän rakennustavan vastaisesti. Itse kylpyhuoneen seinärakenne on ollut määräysten mukainen. Vastaajayhtiön käsityksen mukaan tilaan olisi tullut suihkukaappi kuten kantaja on aiemmin ilmoittanut. Suihkukaappi ei aseta seinärakenteille erityisiä vaatimuksia, jotka yhtiön olisi tullut ottaa huomioon remontin yhteydessä.

Mikäli kantaja olisi ilmoittanut asennuttavansa tilaan suihkuseinät, olisi tämä otettu huomioon ja urakoitsija olisi asentanut riittävät lisätuet.
Kantaja ei kuitenkaan ole ilmoittanut yhtiölle aikeestaan asentaa kylpyhuoneeseen yksin levyseinärakenteen varaan kiinnittyvää liikkuvaa suihkunurkkausta. Näin ollen kantajan väite siitä, että yhtiön kylpyhuonekorjauksissa ei ole noudatettu osakkaiden välistä yhdenvertaisuutta, on perätön.

Kantajan kylpyhuoneeseen asennetut laatat ovat olleet hänen itsensä hankkimia. Yhtiöllä olevan tiedon mukaan laatat ovat olleet runsaasti vettä imevää tyyppiä ja ne ovat taivutuslujuudeltaan muita laattaluokkia heikompia. Laattojen laatu on todennäköinen osatekijä halkeaman syntymisessä.

Suihkuovien asennuksessa yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvat vesieristeet rikkoutuvat, joten kantajalla on ollut ilmoitusvelvollisuus suihkuseinien asennuksesta. Yhtiölle olisi tullut muutoinkin varata mahdollisuus valvoa asennus sekä tarkistaa, että asennus voidaan tehdä ilman yhtiölle aiheutuvaa haittaa.

Kantajan väite siitä, että tilaan olisi asennettu virheellisesti tai vääränlaiset seinälevyt, on väärä. Remontissa on käytetty märkätilakorjauksiin erityisen hyvin soveltuvaa Master tai

Hydropanelmärkätilalevyä. Kantajan huoneistossa on käytetty Hydropanellevyä.

Mitään perustetta vastaajayhtiön vahingonkorvausvastulle ei ole. Mitään perustetta korvauksen määräämiselle tulonmenetyksen osalta ei myöskään ole, huoneisto on ollut täysin vuokrauskelpoinen hiushalkeamasta huolimatta. Halkeama on aiheuttanut korkeintaan esteettistä haittaa, eikä kantajan vuokralainen ollut edes ilmoittanut siitä kantajalle. Myöskään vastaajan urakoitsijan toimesta suoritettu korjaustyö ei ole estänyt huoneiston vuokraamista, sillä korjaustyö on ollut suhteellisen lyhytaikainen. Lisäksi vuokralaisen on sallittava töiden tekeminen. Huoneiston vuokraaminen ei ole este asuntoosakeyhtiön toimesta tehtäville kunnossapitotöille. Mikäli kantaja on pitänyt huoneistoa kuukausia tyhjillään pienehkön korjaustyön vuoksi, hän on itse aiheuttanut toiminnallaan vuokratulon menetyksen.

Kantaja ei myöskään ole esittänyt mitään selvitystä siitä, että huoneisto olisi ollut tyhjillään. Päin vastoin, kantaja on maksanut vesimaksut myös ajalta 10/201108/2012.

Kantajan vaatimus kylpyhuoneen rakenteen ennallistamiseksi on mahdoton, koska kylpyhuoneen rakennetta ei ole yhtiön toimesta tehdyssä remontissa muutettu.

Kylpyhuoneessa on tehty takuuvaurion korjauksen jälkitarkastus 1.9.2015. Tarkastuksessa ei ole havaittu mitään korjaustarvetta kylpyhuoneessa.






TODISTELU

Kirjalliset todisteet

Kantaja K1. Asuntoosakeyhtiön sähköposti Axxxxxxnille 28.6.2011 K2. Asuntoosakeyhtiön sähköposti Axxxxxxnille 1.9.2011 K3. Mxxxxxxxxxxn Rxxxxxxxxxu Oy:n lausunto 3.8.2012
K4. Rxxxxxs Axxxxx Oy:n Hxxxxi Mxxxxxxxon lausunto 20.3.2012 K5. Rxxxxxs Axxxxx Oy:n Axxi Hxxxun lausunto 28.6.2012
K6. Muistio 16.4.2012
K7. Katselmusmuistio 22.12.2010 K8. Vxxxxxn Oy.n lausunto 5.3.2012
K9. Pxxxxxxn / Ixxxxxxxxinlausunto 14.5.2012 K10. Rxxxxxxo Ltd:n Jxxxa Hxxxxxxxxn lausunto K11. Realiaisännöinnin ohje osakkeenomistajalle
K12. Työmaakokouspöytäkirja 17.1.2.Q11;hallituksen kokous 31.8.2010 K13. Yhtiön hallituksen puheenjohtajan Uxxxa Rxxxxxxan sähköposti Axxxxxxnille 25.11.2010
K14. Kiinteistöliiton kirje Axxxxxxnille 9.12.2011 K15. Kiinteistöliiton kirje Axxxxxxnille 27.12.2012

K16. Yhtiön sähköposti Axxxxxxnille 6.2.2012 ja kirje 7.2.2012 K17. Takuukatselmuspöytäkirja 5.3.2012
K18. Yhtiön muistio 7.3.2012 (Vxxxxxn) K19. Rxxxxxxxxxxxxon 23.4.2012 lausunto
K20. Yhtiön sähköposti liitteineen Axxxxxxnille 28.4.2012 K21. Yhtiön sähköposti Axxxxxxnille 3.5.2012
K22. Yhtiön ilmoitus 12.9.2012 Axxxxxxnin vuokralaiselle(= vastaajan todiste 32)
K23. Yhtiön kirje Axxxxxxnille 3.10.2012 sekä kirjeen mukana toimitettu liite ja isännöitsijäntodistus 16.12.2013, jossa mainitaan kohdassa lisätietoja, ettei osakas ole tehnyt ilmoitusta suihkuseinästä.
K24. Axxxxxxnin sähköpostit 14.6.22.6.2011
K25. Axxxxxxnin saamat vuokrauskyselyt huoneistosta ja hänen vastauksensa
K26. Hallituksen puheenjohtajan Uxxxa Rxxxxxxan kirje 19.8.2010 K30. Yhtiön kirje Axxxxxxnille
K31. Axxxxxxnin asiamiehen sähköposti yhtiölle 29.3.2012 K32. Yhtiön virkaapupyyntö 19.9.2012
K33. Yhtiön sähköposti 20.9.2012 Axxxxxxnille (sekä sähköpostikirjeenvaihtoa)
K34. Hallituksen kokouspöytäkirja 7.12.2010
K35. Yhtiön 19.3.2009 tiedote osakkaille kylpyhuonekorjauksista K36. Axxxxxxnin sähköpostit urakoitsijalle ja yhtiölle 13.11.2009
K37. Yhtiön kirje Axxxxxxnille 25.10.2011 (=yhtiön kirjallinen todiste nro 26)
K38. Yhtiön takuukatselmuspöytäkirja 15.2.2012
K39. Axxxxxxnin asiamiehen sähköposti yhtiölle 7.3.2012
K40. Emailit Axxi Hxxxu / Rxxxxxs Axxxxx, Pxxxa Lxxxo, Gxxxn Axxxxxxn 2.7.4.7.2012
K41. Jxxxxxn ohjeet(= yhtiön kirjallinen todiste nro 22)
K42. Sähköpostiviestit 10.5.12.5.2010 Axxxxxxn vuokralainen Pxxxxi xxxxc
K43. Vuokrasopimus 1/2011
K44. Sähköpostiviestit 23.5.2011 Axxxxxxn Txxxo Fxxxxd Oy K45. Axxxxxxnin vuokralaisen vaihtoa koskeva ilmoitus taloyhtiölle 6.7.2011
K46. Sähköpostiviestit Axxxxxxn Tieto 6.9. ja 7.9.2011
K47. Vuokrausta koskeva kysely 1/2012
K48. Kuitti laattojen ostosta Lxxxxxxa, Lxxxxxxxxn sähköpostiviesti ja laattavalmistajan sertifikaatti
K49. Sähköpostiviestit 17.5.22.5.2009 K50. Sähköpostiviestejä kesäkuulta 2009
K51. Yhtiön hallituksen sisäisiä sähköpostiviestejä.
K52. 28.3.2011 yhtiön hallituksen kokoukseen liittyvät pöytäkirjassa mainitut kaksi liitettä (V14 todisteessa mainitut kaksi tohtori Exxxa Ixxxxn
liitettä)
K53. Urakoitsijan sähköposti Axxxxxxnille 23.6.2011 Uatkoa todisteeseen
K27)
K54 Yhtiön tarkastusmuistio 31.5.2011 katselmuksesta ja valvojan
lausunto 13.9.2011
K56. Sähköpostiviestejä yhtiön 7.3.2012 keskeyttämään korjaukseen
liittyen (liittyy todisteeseen V6)
K57. Axxxxxxnin vastaus yhtiölle 19.10.2011 (liittyy todisteeseen V16)

K58. Axxxxxxnin vastaus yhtiölle 7.11.2011 (liittyy todisteeseen V17)

K59. Kuva pesualtaasta ja suihkuseinästä K60. Kuva 2 pesualtaasta ja suihkuseinästä K61. Kuva 3, otettu korjauksen jälkeen K62. Kuva 4 (kuivausteline)
K63. Kuva 5
K64. Kuva 6
K65. Kuva 7
K66. Kuva 8
K67: Kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen 23.9.2015 K68: Mxxxxxxy Oy:n lausunto


Vastaaja V1. Vxxxxxn Oy:n tarkastusmuistio 5.8.2010 V2. Vxxxxxn Oy:n tarkastusmuistio 24.8.2010
V3. Työmaakokous 1:n pöytäkirja 17.1.2011 (K12) V4. Takuukatselmuspöytäkirja no 1, 15.2.2012 (K38)
V5. Takuukatselmuspöytäkirja no 2, 5.3.2012 (K17) V6. Vxxxxxn Oy:n katselmusmuistio 7.3.2012
V7. Rxxxxxxxxxxxxon lausunto 23.4.2012 V8. Hydropanelesite
V9. RTkortti 8411093; Asuntojen märkätilojen korjaus V10. RTkortti 8410759; Märkätilojen rakenteet
V11. Ote SxxxxxL 2000:sta, taulukko 55:T 15 (sisäverhouslevytysten mittatarkkuusvaatimukset)
V12. Hallituksen pöytäkirjaote 31.8.2010 V13. Hallituksen pöytäkirja 7.12.2010 V14. Hallituksen pöytäkirjaote 22.2.2011 V15. Hallituksen pöytäkirjaote 28.3.2011 V16. Hallituksen pöytäkirjaote 10.10.2011 V17. Hallituksen pöytäkirja 20.10.2011 V18. Hallituksen pöytäkirja 10.9.2012 V19. Hallituksen pöytäkirjaote 26.9.2012
V20. Mittapiirustus huoneiston A5 kylpyhuoneesta V21. Sähköposti Axxxxxxn Rxxxxxxxxxxxxo 17.5.2009 V22. Jxxxxa suihkunurkan asennusohje
V23. LVIkortti 2010347
V24. Etiketti Axxxxxxnin hankkimista kaakeleista V25. Lista keraamisten laattojen tuotestandardeista V26. Kirje Kxxxxxxxn Lxxxo 25.10.2011
V27. Kirje Lxxxo Kxxxxxxn 7.11.2011 V28. Kirje Kxxxxxn Lxxxo23.12.2011
V29. Sähköpostit Kxxxxxn Lxxxo aikavälillä 5.9.2012 20.9.2012 (= kantajan KT 33)
V30. Kirje Kxxxxn Lxxxo 27.1.2012 (= kantajan KT 15)
V31. Isännöitsijä Sxxxn tiedote Axxxxxxnille (päiväämätön, tammikuussa 2011) (= kantajan KT 30)
V32. Isännöitsijä Sxxxn tiedote A5 vuokralaisille 12.9.2012 (= kantajan KT 25)
V33. Sähköposti Lxxxo Kxxxxxn 29.3.2012 (= kantajan KT 31) V34. Urakkaneuvottelupöytäkirja 16.3.2009
V35. Hydropanellevyn asennusohjeet

V36. Takuuvaurion korjauksen jälkitarkastuspöytäkirja 1.9.2015 V37: Vaxxxen lausunto 13.9.2011 (= KT 54)




Henkilötodistelu

Kantaja





Vastaaja



1. Gxxxn Axxxxxxn todistelutarkoituksessa
2. Hxxxxi Hxxxxxxxm
3. Hxxxxi Mxxxxxxxo
4. Axxi Hxxxu
5. Pxxxa Lxxxo
6. Exxxa lxxn

1. Uxxxa Rxxxxxxa, hallituksen pj. todistelutarkoituksessa
2. Mxxxxu Axxxxxxxi, hallituksen jäsen, todistelutarkoituksessa
3. Pxxxi Pxxxxa
4. Jxxi Hxxxxxxxxxn
5. Axi Sxxxxxxxa


KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Asiassa on riidatonta, että Asunto Oy Hxxxxxxxxn kylpyhuoneet on peruskorjattu yhtiön toimesta niin, että korjaustyö on pääosin saatu päätökseen vuonna 2012. Korjaustyöt on teetetty Rxxxxxxxxxxxxo Oy
nimisellä yrityksellä insinööritoimisto Vxxxxn laatiman korjaustyöselostuksen perusteella. Peruskorjauksen yhteydessä yhtiön kustannuksella on teetetty uudet vesieristykset sekä pinnoitukset kuitenkin niin, että yhtiön kustannuksella kylpyhuoneiden kalusteita ei ollut uusittu.

Nyt kyseessä olevassa huoneistossa A 5 kylpyhuoneen peruskorjaus on alkanut kesäkuussa 2009. Kohteen vesieristys ja laatoitukset oli tarkastettu 4.8.2009.

Asiassa on edelleen riidatonta, että kantaja on ilmoittanut yhtiölle 26.6.2010 huoneiston kylpyhuoneen seinässä havaitsemastaan vertikaalisesta halkeamasta. Ilmoitus on tehty urakoitsijan takuuajan ollessa voimassa. Vaurio on yhtiön toimesta korjattu paikkakorjauksena tammikuussa 2013 niin, että haljenneet laatat on vaihdettu ja vedeneristys korjattu. Huoneistosssa on pidetty lopputarkastus syyskuussa 2015, eikä siinä ole havaittu virheitä taikka puutteita.

Tässä asiassa on riitaa siitä, onko vaurion korjaus tehty asianmukaisesti. Lisäksi kantajan käsityksen mukaan yhtiö on toiminut vastoin huolellisuusvelvoitettaan ja viivyttelemällä korjaustoimenpiteitä aiheuttanut osakkeenomistajalle vahinkoa.

Riidatonta on, että kylpyhuoneen seinän rakenne ja vesieristykset kuuluvat yhtiön kunnossapitovastuun piiriin. Riidatonta myös on se, että asuntoosakeyhtiön ja urakoitsijan välillä on ollut peruskorjausta koskenut urakkasopimus, jonka takuuaikana havaitusta vauriosta nyt on

kyse. Urakkaa valvomaan on nimetty Vxxxxxnyhtiöstä rakennusinsinööri Pxxxi Pxxxxa. Valvojan tehtävänä on valvoa urakan teettäjän eli asuntoosakeyhtiön etua tilanteessa, jossa työn teettäjällä ei välttämättä ole riittävää rakennusteknistä asiantuntemusta. Valvoja toimii rakennuttajan neuvonantajana ja luottomiehenä ja valvojan on valvottava, että tehty työ vastaa laadultaan sitä, mitä osapuolten välillä on sovittu. Valvojan tehtävänä on lisäksi valvoa, että urakoitsija suorittaa työn viranomaismääräysten ja hyvän rakennustavan edellyttämällä tavalla. Asiassa ei ole edes väitetty, että vastaajayhtiön nimeämä valvoja ei olisi ammattitaidoltaan ja kokemukseltaan riittävän asiantunteva kyseiseen tehtävään.

Onko huoneisto nyt hyvän rakennustavan edellyttämässä kunnossa

Mistä halkeama on johtunut?

Kantajan käsityksen mukaan laattarivin halkeama on johtunut kylpyhuoneen seinän levytyksessä tapahtuneesta rakennusvirheestä. Vastaajayhtiö puolestaan on katsonut, ettei varmaa tietoa siitä, mistä halkeama on johtunut, ole asiassa pystytty selvittämään, mutta on pitänyt mahdollisena, että syynä on ollut kantajan toimesta asennetut suihkuovet, jotka on asennettu suoraan levyseinään ilman levyn takanå olevia tukirakenteita. Lisäksi vastaajayhtiö on pitänyt mahdollisena, että kantajan toimittamat laatat eivät olisi olleet kyseiseen tilaan soveltuvia.


















,.,, __..

Kantaja on pyytänyt lausunnon Mxxxxxxxxxxen Rxxxxxxxxxxxlu Oy:ltä. 3.8.2010 pidetyn katselmuksen perusteella annetun lausunnon mukaan kyseessä on selvä rakennusvirhe, joka todennäköisesti johtuu joko liian leveästä koolausvälistä taikka väärin asennetuista kaakelilujalevyistä ja että virhe edellyttää koko kylpyhuoneen uusimista. Mxxxxxxxxxxen Rxxxxxxxxxxxlun puolesta lausunnon antanut Hxxxxi Hxxxxxxxm on todistajana käräjäoikeudessa kertonut toimineensa yli 30 vuotta korjausrakentamisen parissa. Koulutukseltaan hän on merkonomi, mutta on käynyt korjausrakentamisen kursseja. Hxxxxxxxmin mukaan kantajan kylpyhuoneessa oli selkeä rakennusvirhe, joko koolausvirhe, vesieristys laitettu levyn väärälle puolelle, levyt liian löysiä taikka levyjä ei ollut kiinnitetty riittävän lujasti. Hxxxxxxxmin havaintojen mukaan levyt liikkuivat sauman kohdalla. Hxxxxxxxmin mukaan korjaus edellytti koko kylpyhuoneen tekemistä uudelleen, koska vesieristeitä ei ole mahdollista korjata riittävän hyvin seinän ja lattian rajapinnassa. Hxxxxxxxmin käsityksen mukaan toteutetulla korjaustavalla ongelma ei ole poistunut vaan vika on edelleen olemassa. Hänen käsityksensä mukaan syynä halkeamaan ei ole voinut olla suihkunurkka eivätkä liioin laatat, jotka ovat olleet tarkoitukseen soveltuvat.

Niinikään kantajan todistajana on kuultu Axxxi Hxxxxa, joka on allekirjoittanut kantajan toimesta hankitun Rxxxxxs Axxxxx Oy:n lausunnon 28.6.2012. Hxxxxn mukaan hän oli tehnyt havaintoja kylpyhuoneessa siinä vaiheessa, kun suihkuovi oli jo poistettu ja seinästä oli halkeaman kohdalta laatat poistettu. Hxxxxn mukaan seinässä oli havaittavissa kaarevuutta ja seinä antoi painettaessa periksi. Hxxxu oli arvioinut halkeaman syyksi jännitettä, joka on johtunut levyyn päässeestä kosteudesta. Hxxxxn mukaan suihkuoven vaikutus

olisi ollut horis ntaalinen tai vaurioittanut ennemminkin laattasaumoja, koska oven paino kohdistuu alaosaan suurempana kuin yläosaan.
Hxxxxn mukaan korjaus olisi tullut suorittaa niin, että seinä puretaan kaarevuuden poistamiseksi. Hxxxu on pitänyt myös
paikkakorjausta mahdollisena, mikäli ohjeet ja määräykset täyttyvät. Hän ei ollut ehdottanut paikkakorjausta, koska tuolloin ei ollut vielä tiennyt, mitkä olivat olleet seinän rakenteet.

Todistajana kuultu Pxxxa Lxxxo on kertonut olevansa koulutukseltaan diplomiinsinööri ja kertonut toimineensa kohteessa kantajan teknisenä asiantuntijana. Hän oli käynyt huoneistossa useita kertoja ja seurannut tilannetta, hän oli ollut paikalla myös jälkitarkastuksessa. Lxxxo on kertonut laattarivin haljenneen ylhäältä alas levyjen saumakohdasta.
Lxxxxn mukaan levyt olivat liikkuneet. Lxxxxn mukaan virhe olisi edellyttänyt koko seinän uusimista, koska kyseessä oli selvä rakennusvirhe. Lxxxxn käsityksen mukaan halkeamaa ei ole voinut aiheuttaa suihkunurkka eikä liioin suihkunurkan kiinnitystapa. Mikäli seinä on rakennettu hyvän rakennustavan mukaisesti, ei suihkunurkka edellytä mitään tukirakenteita. Kohteessa käytetty laatta oli tarkoitukseensa soveltuvaa eikä ole aiheuttanut halkeamaa. Lxxxxn käsityksen mukaan suihkunurkan asennuksesta ei ole ilmoitettava asuntoosakeyhtiölle eikä kukaan käytännössä näin edes tee.

Halkeaman syystä on edelleen kuultu kantajan nimeämänä todistajana Hxxxxi Mxxxxxxxxa, joka niinikään on Rxxxxxxxm Axxxxxxxx:n puolesta 20.3.2012 antanut lausunnon asiassa. Mxxxxxxxon mukaan kylpyhuoneen seinälevy oli kaareutunut ja levy käyristynyt ilmeisesti sen vuoksi, että se oli ollut kostea asennettaessa, jolloin se käyristyy kuivuessaan. Yleensä korjaustapana on levyjen poisto. Paikkakorjaus ei yleensä ole käytännössä mahdollista, koska vesieristeitä ei saada riittävän tiiviiksi. Mxxxxxxxon mukaan ei ole mahdollista, että halkeaman olisi aiheuttanut suihkuseinä taikka sen kiinnitys eikä liioin laattojen laatu. Mxxxxxxxo on vielä todennut, että halkeama oli ollut vain ulkonäöllinen haitta ja kun se oli korjattu, ei kylpyhuoneessa ollut muuta korjattavaa.
Hänen mukaansa ei kuitenkaan voida varmuudella sanoa, onko seinään jäänyt jännitteitä ja halkeavatko laatat uudelleen eikä liioin voinut ottaa kantaa siihen, ovatko vesieristeet riittävät.

Todistajana kuultu Rxxxxxxxxxxxxxio Oy:n toimitusjohtaja Ari Sxxxxxxxa on kertonut heidän urakoineen saneerauskohdetta tuolloin vuonna 2009.
Sxxxxxxxxn mukaan halkeaman syynä ei ole voinut olla kostea levy eikä laatoittaessa levyn pinta ole voinut olla märkä. Sxxxxxxxa ei osannut varmuudella sanoa, mistä halkeama oli johtunut, mutta oli pitänyt mahdollisena, että sen olisi aiheuttanut suihkuseinämä, joka oli kiinnitetty ilman levyn takana olevaa tukirakennetta. Mikäli osakas olisi ilmoittanut suihkuseinämästä, olisi korjaustöiden yhteydessä siihen voitu varautua tekemällä tuet.

Todistajana kuultu rakennusinsinööri Jxxi Hxxxxxxxxxn on kertonut, että levyseinään, jossa on säännöllisin välein pystyrungot, voidaan kiinnittää noin 1020 kiloa ilman erityisiä toimenpiteitä. Mikäli asennettava kaluste on tätä raskaampaa, on levytyksen taakse rakennettava tuki. Nyt kyseessä oleva suihkunurkka oli asennettu levyseinään kiviseinään

annettujen kiinnitysohjeiden mukaisesti ns. kiviseinäpropuilla, kun levyseinäasennus olisi edellyttänyt eri tyyppistä kiinnikettä. Hxxxxxxxxxn mukaan on mahdollista, että liikkuva ovi on aiheuttanut saumakohtaan halkeaman.

Todistajana on edelleen kuultu rakennusinsinööri Pxxxi Pxxxxxa, joka on toiminut kohteen valvojana. Pxxxxa on toiminut 15 vuoden ajan Vxxxxxsella erityisenä asiantuntemuksenaan kosteusvauriot ja märkätilojen suunnittelu ja työmaiden valvonta. Pxxxxxn mukaan vaurio oli levysauman kohdalla roiskevesialueen ulkopuolella. Halkeamasta tehtiin tutkimus ottamalla pois laattoja. Seinän taakse päästiin ottamalla pois pala levyä. Pxxxxxn havaintojen mukaan suihkuseinämä oli asennettu niin, että asianmukainen tuki puuttui ja kiinnikkeet olivat vääränlaiset. Tuenta estää seinärakenteen taipumisen. Pxxxxxn mukaan tuki olisi ollut tarpeen, koska levynvalmistajan mukaan dynaamista kuormaa aiheuttava ovi edellyttää lisätuentaa. Muiden huoneistojen osalta ongelmia ei ole ollut, koska osakkaat ovat ilmoittaneet etukäteen asennettavat kalusteet, ja niiden mukaan on tehty tuennat ennen levytystä. Huoneiston A 5 osalta tiedossa oli, että huoneistoon tulee suihkukaappi, joka ei olisi edellyttänyt lisätuentaa.

Pxxxxa on vielä kertonut, ettei peruskorjauksen yhteydessä muutettu väliseinän runkorakennetta, ainoastaan lisätukia asennettiin tarpeen mukaan. Seinään asennettu Hydropanellevy ei sido kosteutta ja säilyttää hyvin ominaisuutensa. Hydropanellevy vastaa Masterlevyä, niiden ominaisuudet ovat kosteuselämisen suhteen lähellä toisiaan ja vaikka Hydropanel on ohuempaa, sen taivutuskestävyys on sama.
Masterlevyä käytetiin siinä vaiheessa, kun Hydropanelin maahantuoja vaihtui ja levylle tuli saatavuusongelmia. Pxxxxxn mukaan levyjä oli säilytetty asianmukaisesti kerhohuoneessa. Hänen käsityksensä mukaan kaarevuus on voinut johtua siitä, että runkotolpat eivät ole olleet aivan suorassa. Joka tapauksessa kaarevuus on toleranssien rajoissa eikä tältä osin seinässä ole rakennusvirhettä muutoin kun suihkunurkan osalta, joka on asennettu edelleen ilman asianmukaisia tukia.

Märkätilojen rakenteista annetun RTKORTIN (rt 8410759) mukaan kalusteiden kiinnitystä varten puu ja teräsrakenteisen seinän runkoon tehdään kiinnitysalusta. Asiassa on riidatonta, että kantaja ei ole ilmoittanut urakoitsijalle peruskorjauksen yhteydessä, että kylpyhuoneeseen asennetaan suihkuovet. Urakoitsijan ja valvojan käsityksen mukaan huoneistoon oli tulossa suihkukaappi, joka ei edellytä lisätuentaa.

Johtopäätökset:
Asiassa on annettu useita asiantuntijalausuntoja sekä kuultu todistajina lausunnon antaneita rakennusalan ammattilaisia, joiden käsitykset halkeaman syystä ovat keskenään ristiriidassa. Esitetyn selvityksen perusteella on ilmeistä, että halkeama ei ole voinut aiheutua kantajan toimittamista laatoista.

Pxxxxxn ja Sxxxxxxxxn kertomusten perusteella on selvitetty, että seinän runkorakenne on vastannut alkuperäistä runkorakennetta ja että se on

koolausväleiltään ollut asianmukainen. Myös käytetty levy on ollut kyseiseen kohteeseen sovelias. Sillä seikalla, onko juuri tässä huoneistossa käytetty Masterlevyä vaiko Hydropanellevyä ei asiassa ole merkitystä, koska levyjen ominaisuuksista esitetty selvitys huomioon ottaen kumpikin levy on käyttötarkoitukseen soveltuvaa eikä niissä ole näytetty olevan sellaisia laatu taikka ominaisuuseroja, joilla olisi asian kannalta merkitystä. Levyt on varastoitu kuivassa kerhotilassa eikä asiassa ole näytetty, että vedeneristys olisi sivelty levyn väärällä pinnalle. Kylpyhuoneen seinäpinta on ollut jossain määrin kaareva, mikä seikka Hxxxxxxxmin, Lxxxxn ja Mxxxxxxxon mukaan olisi johtunut levyn kosteudesta asennusvaiheessa. Pxxxxxn mukaan se on voinut johtua myös siitä, että runkorakenne ei ole ollut täysin linjassa.

Kuultujen todistajien kertomusten perusteella ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että laattojen halkeama on johtunut joko ilman tuentaa asennetuista suihkuovista taikka siitä, että levyseinässä on asennuksen aikana tapahtunut virhe, jonka johdosta levyt ovat päässeet saumakohdasta liikkumaan taikka niihin on jäänyt jännite, joka on halkaissut laatat. Esitetyn selvityksen perusteella ei liioin ole poissuljettua, että halkeama on voinut johtua myös edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutuksesta, toisin sanoen esimerkiksi liian löysin taikka harvoin ruuvijaoin kiinnitetty levysauma on liikkunut sen vuoksi, että levyseinään on kiinnitetty dynaamista kuormitusta aiheuttavat suihkuovet ilman, että niitä olisi tuettu. Koska keskeinen kysymys tässä asiassa on se, onko vauriokohta asianmukaisesti korjattu ja onko kylpyhuone nyt hyvän rakennustavan edellyttämässä kunnossa, ei halkeaman syyllä ole asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Vaurion korjaaminen

Sxxxxxxxa on kertonut, että halkeaman kohdalta poistettiin laatat ja myös seinää avattiin niin, että seinän rakenne tuli näkyviin. Ennen vaurion korjaamista oli selvitetty, että koolausväli oli ollut asianmukainen.
Laattoja jouduttiin irrottamaan myös haljenneiden laattojen ympäriltä, jotta vesieriste saatiin riittävästi limittäin. Niinikään lattialaattoja jouduttiin irrottamaan, jotta vesieristyksen saumakohta pystyttiin korjaamaan asianmukaisesti. Ennen rakenteen sulkemista valvoja kävi vielä sen tarkistamassa. Työ tehtiin samoilla aineilla, noudatettiin ohjeen mukaisia kuivumisaikoja ja lopputuloksena on Sxxxxxxxxn täysin uudenveroinen seinä. Seinärakennetta ei uusittu, jos se oli kaareva, se on sitä edelleen. Saartoahon mukaan korjauksen laajuudessa ei ollut missään vaiheessa mitään epäselvää. Kohteen valvojan Pxxxxxn mukaan paikkakorjaus oli ollut asianmukainen ja käytetyt aineet olivat myös sen mahdollistaneet. Koko kylpyhuoneen purkamiselle ei ollut mitään aihetta.
Paikkakorjauksen turvallisuuden osalta Pxxxxa totesi, että rakenteet ovat joka tapauksessa yhtiön vastuulla ja urakoitsija on antanut takuun työlle.
Myös kantajan todistajista Axxi Hxxxu on myöntänyt, että paikkakorjaus on
mahdollinen, mikäli ohjeet ja määräykset täyttyvät. Hän oli itse esittänyt laajaa korjaustapaa, mutta ei vielä tuossa vaiheessa tiennyt, mitkä olivat seinän rakenteet.

Pxxxa Lxxxo, Hxxxxi Hxxxxxxxm ja Hxxxxi Mxxxxxxxo ovat kaikki olleet sitä

mieltä, että asianmukainen korjaustapa olisi edellyttänyt koko kylpyhuoneen uusimista. Mxxxxxxxon mukaan vesieristystä erityisesti lattian ja seinän rajaan on vaikeaa saada paikkakorjauksella tiiviiksi. Toisaalta Mxxxxxxxo on katsonut, että kyseessä on ollut vain kosmeettinen vaurio ja kun se oli korjattu, ei muuta korjattavaa enää ollut. Voimakkaimmin koko kylpyhuoneen uusimistarpeen kannalla ovat olleet Hxxxxxxxm ja Lxxxo.

Märkätilojen korjauksesta annetun RTkortin mukaan vedeneristys voidaan paikkakorjata esimerkiksi laattojen korjauksen yhteydessä osassa märkätilaa, mikäli vedeneritys on alle 10 vuotta vanha ja vedeneritys on levitetty nestemäisenä. Asiassa on riidatonta, että vedeneristys on alle 10 vuotta vanha ja käytetty vedeneristysaine on ollut sellainen, jonka kohdalla paikkakorjaus on ollut mahdollinen.

Johtopäätökset
Myös korjaustavasta on eri todistajilla ollut keskenään ristiriitaiset käsitykset. Käräjäoikeus toteaa, että Pxxxa Lxxxo on kantajaa avustaneen asiamiehen aviomies. Kantajan kirjallisista todisteista käy Hxxxxxxxmin osalta ilmi, Hxxxxxxxm on antanut kantajalle tarjouksen koko kylpyhuoneen uusimisesta. Hxxxxxxxm on lausunnossaan katsonut halkeaman syyksi joko väärän koolausvälin taikka väärin asennetun kaakelilujan. Koolausvälin on kuitenkin todettu olevan asianmukainen eikä levyseinässä ole käytetty Kaakelilujaa vaan Hydropanellevyä.
Hxxxxn mukaan paikkakorjaus on mahdollista, mikäli ohjeet ja
. määräykset täyttyvät. Hxxxxn mukaan hän ei ollut ehdottanut paikkakorjausta, koska hänellä ei vielä silloin ollut tietoa seinän rakenteesta.

Urakoitsija on suorittanut korjaustyön takuukorjauksena noudattaen urakan valvojan Pxxxi Pxxxxan antamia ohjeita ja Pxxxxxn valvonnassa. Vauriokohta on ollut roiskevesialueen ulkopuolella ja on Mxxxxxxxon kertomuksen perusteella ollut lähinnä kosmeettinen. Noudatettu korjaustapa on RTohjeiden mukaan hyvän rakennustavan mukainen ja Pxxxxxn ja Sxxxxxxxxn ilmoituksen mukaan vesieristeenä on käytetty ainetta, jonka osalta paikkakorjaus on mahdollinen.

Todistajat ovat kertoneet seinän voimakkaasta kaareutumisesta. Kaareutuminen on kantajan todistajien mukaan todennäköisesti johtunut kosteudesta ja kuivuminen on aiheuttanut jännitteen, joka Hxxxxn kertomuksen mukaan on lauennut, kun laattarivistö on haljennut.
Seinärakenteita ei ole korjaustyön yhteydessä muutettu ja mikäli seinässä olisi ollut kostean levyn kuivumisesta aiheutunut jännite, on se Hxxxxn lausunnon perusteella purkautunut siinä vaiheessa, kun laattarivi on päässyt halkeamaan. Jälkitarkastuksessa ei ole todettu sellaista seinän kaarevuutta, joka olisi ns. toleranssien ulkopuolella. Seinä on korjattu tammikuussa 2013 ja lopputarkastus on pidetty kahta vuotta myöhemmin vuonna 2015, eikä seinässä ole havaittu halkeamaa taikka muutakaan korjaustarvetta.

Kyse on ollut yhtiön kylpyhuoneiden peruskorjausurakan yhteydessä todetun virheen taikka vaurion korjaamisesta. Urakan laadussa ei muutoin ole tullut ilmi mitään sellaista, että yhtiöllä olisi ollut perusteltu

aihe teettää vaurion korjaus muutoin kuin takuutyönä. Urakalle on nimetty valvoja, jonka asiantuntemusta ei ole asiassa esitetyn . selvityksen perusteella ole ollut aihetta epäillä eikä valvojan ei ole
näytetty laiminlyöneen tehtäviään. Korjaustyö on tehty valvojan ohjeiden ja valvonnan alaisena eikä jälkitarkastuksessa ole todettu korjaustarvetta.

Asunto-osakeyhtiö vastaa kylpyhuoneen vesieristeistä ja rakenteista, joten yhtiöllä on ollut oikeus antaa määräykset siitä, miten työ kantajan kylpyhuoneessa suoritetaan. Yhtiön puolesta asiantuntijana on toiminut valvoja, jonka tehtävänä on ollut edustajaa märkätilojen saneerauksen asiantuntemusta. Yhtiöllä on ollut perusteltu aihe luottaa siihen, että valvoja valvoo yhtiön etua ja vastaa osaltaan siitä, että työ suoritetaan annettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Käräjäoikeus katsoo, että kantajan hallitsemassa huoneistossa oleva kylpyhuone on korjattu asianmukaisesti ja hyvää rakennustapaa noudattaen eikä kantajan kylpyhuoneen ole näytetty korjaustoimenpiteiden jälkeen poikkeavan millään tavalla yhtiön muissa huoneistoissa korjatuista kylpyhuoneista. Kylpyhuoneiden rakenteet eri huoneistoissa eivät ole identtisiä, koska vain osassa huoneistoissa nyt kyseessä olevaa seinää vastaava seinä on ns. levyseinä. Ainoa ero muihin huoneistoihin verrattuna on suihkunurkan asennus, joka kantajan huoneistossa on tehty ilman lisätuentaa, kun Pxxxxxn kertoman perusteella muissa vastaavissa huoneistoissa, joissa suihkuovi on kiinnitetty levyseinään, levyn taakse on tehty asianmukainen tuenta.

Mistä korjaustoimien viivästyminen on johtunut?

Halkeama on havaittu kesällä 2010 ja korjaus on suoritettu vasta tammikuussa 2013.

Kantajalla ja asuntoosakeyhtiöllä oli syksystä 2010 alkaen eri käsitys siitä, kuinka asiassa tuli edetä. Kantaja vaati kylpyhuoneen purkamista, vaurion syyn selvittämistä ja ulkopuolisen puolueettoman tahon nimeämistä selvittämään asiaa. Yhtiö puolestaan katsoi, että vauriokohta korjataan ja että kyse oli takuuajan korjaustyöstä, joka kuului urakoitsijalle.
Kantaja oli ilmoittanut yhtiölle havaitsemastaan halkeamasta kesäkuussa 2010. Kantaja on kertonut olleensa huolissaan tilanteesta ja oli pyytänyt vauriosta Mxxxxxxxn Rexxxxxxta lausunnon, jonka hän oli toimittanut Vxxxxxlle elokuun alussa, kun kylpyhuoneessa pidettiin katselmus. Paikalla olivat olleet kantajan lisäksi urakoitsijan ja yhtiön edustajat, valvoja ja isännöitsijä. Katselmusta jatkettiin vielä elokuun lopulla ja valvoja Pxxxi Pxxxa laati asiasta tarkastusmuistion. Yhtiön edustajan Uxxxa Rxxxxxxan mukaan he sopivat, että urakoitsija on yhteydessä kantajaan. Urakoitsija ilmoitti noin kahden kuukaude kuluttua, ettei hän saa yhteyttä kantajaan ja Rxxxxxxa on antanut kantajan sähköpostiosoitteen. Urakoitsija oli pyytänyt kantajalta
ilmoitusta siitä, milloin huoneistoon on mahdollista päästä. Marraskuuhun mennessä kantajalta ei ollut tullut mitään ilmoitusta. Kyseisessä kylpyhuoneessa oli pidetty 22.12.2010 katselmus, josta tieto

oli tullut hallituksen jäsenille 21.12. Hallituksen jäsenistä paikalla oli ollut Exxxa Ixxxn, joka oli laatinut siitä muistion. Kantajan mukaan katselmuksessa sovittiin, että seinä tutkitaan ja korjataan kesällä, kun huoneistossa ei ole vuokralaista. Yhtiön hallitus ei katso hyväksyneensä muistiota, kantajan mukaan hallitus on sen hyväksynyt, koska siihen ei tehty huomautuksia.

Korjaustarpeen johdosta pidettiin työmaakokokous tammikuussa 2011, jolloin päätettiin, että korjaustyö tehdään mahdollisimman pian.
Urakoitsija oli ilmoittanut olevansa valmis korjaamaan halkeaman kahden viikon sisällä siitä, kun saa tiedon pääsystä huoneistoon. Kantajalle toimitettiin tieto tästä 20.1.2011. Uxxxa Rxxxxxxan mukaan kantaja ei ottanut yhteyttä ja asiaa käsiteltiin uudelleen hallituksen kokouksessa 22.2.2011. Hallitus päätti tarjota kantajalle korjauspäiväksi 14.3. Asianosaisten kertomukset siitä, miksi korjausta ei suoritettu 14.3.2011 ovat keskenään ristiriitaiset, kantajan mukaan
Uxxxa Rxxxxxxa perui sen, minkä seikan Uxxxa Rxxxxxxa on kiistänyt. Hän on kertonut olleensa ko. ajankohtana matkoilla eikä ole edes voinut sitä perua. Kantajan käsityksen mukaan oli sovittu, että korjaus hoidetaan, kunhan vuokrasopimus on päättynyt kesällä 2011.
Asiassa ei ole pystytty luotettavasti selvittämään, minkä vuoksi korjaustoimenpiteitä ei voitu suorittaa maaliskuussa 2011. Yhtiön edustajien mukaan kantajan velvollisuudeksi jäi ilmoittaa, milloin korjaus sopii uudelle vuokralaiselle tai kun vuokrasuhde päättyy.

Sekä yhtiön että kantajan kertomusten perusteella on kuitenkin selvitetty, että seuraava yritys korjauksille oli kesällä 2011. Kantaja ja urakoitsija olivat sopineet korjausten suorittamisesta 4.7.2011. Ulla
Rxxxxxxan mukaan yhtiö oli saanut tiedon suunnitellusta korjauspäivästä vasta 20.6 ja kantajalle oli ilmoitettu, että koska yhtiön edustaja taikka valvoja ei lomien vuoksi pääse paikalle, korjaustyö voidaan suorittaa vain kantajan omalla vastuulla. Korjaustyö peruttiin ja tämän jälkeen jälleen osapuolten käsitykset siitä, minkä vuoksi asia ei edennyt, ovat ristiriitaiset. Yhtiö ilmoitti seuraavan kerran korjauksen ajankohdaksi 7.11.2011, mutta tämä ajankohta ei sopinut kantajalle.

Kyseisen huoneiston kylpyhuoneessa pidettiin jälleen katselmus 15.2.2012 ja maaliskuun alussa aloitettiin työt irroittamalla haljenneen rivistön kaakelit ja tehtiin reikä seinään, jossa halkeama oli ollut. Tässä yhteydessä asianosaisten välille tuli kiistaa suihkuseinämän irrottamisesta. Sitä yritettiin ensin irrottaa, mutta mutta se jäi kesken.
Mxxxxu Axxxxxxxi on todistajana kertonut, ettei urakoitsija halunnut vastuusyistä irrottaa kantajan asennuttamaa suihkunurkkaa. Urakoitsijan edustaja kieltäytyi irrottamasta sitä ja oli vaatinut, että nurkan asentaja tulee sen irrottamaan. Axxxxxxxi on myös kertonut, että tässä tilaisuudessa Hxxxxi Hxxxxxxxm olisi kantajan puolesta pyytänyt keskeyttämään työt, mutta Hxxxxxxxm sekä kantaja ovat tämän kiistäneet. Vxxxxxn Oy:n puolesta katselmuksessa 7.3.2012 ollut Jxxxa Axxxa on laatinut katselmusmuistion, jonka mukaan Hxxxxxxxm olisi ilmoittanut kantajan ilmoittaneen, ettei korjaustyötä saa jatkaa ennenkuin laattojen halkeamisen syy on tiedossa. Muistioon on edelleen kirjattu Hxxxxxxxmin ilmoitus, ettei hänellä ole valtuuksia päättää huoneiston korjauksia koskevia asioita. Työt oli keskeytetty.

Yhtiö oli ilmoittanut kantajalle, että työt jatkuvat 16.4 edellyttäen, että Ulokuovet on irroitettu. Suihkuseinä irroitettiin kuitenkin vasta tuossa tilaisuudessa. Sekä kantajan että Axxxxxxxin kertoman mukaan urakoitsija keskeytti työt sen vuoksi, että suihkuseinämän
Kiinnityskohdasta oli löytynyt Hiushalkeamia ja urakoitsija oli kieltäytynyt Jatkamasta työtä katsoen, etta osakas vastaa vauriosta. Axxxxxxxin mukaan Rxxxxxxxxxxxxo kuitenkin ilmoitti 13.6.2012 olevansa valmis korjaamaan oman osuutensa, ei kuitenkaan suihkuseinämän halkeamia.

Seuraava yritys korjata vauriota oli 24.9.2012. Axxxxxxxi on kertonut että isännöitsijä oli ollut ennen ko. ajankohtaa yhteydessä vuokralais en joka ei ollut vastustanut korjausten suorittamista. Osakas oli kuitenkin ' halunnut sitä siirtää. Yhtiö oli pyytänyt poliisilta virkaapua huoneistoon
. pääsyn osalta. Poliisin saavuttua pidettiin palaveri ja urakoitsija oli ehdottanut, että työt tehtäisiin tammikuussa, kun huoneisto on tyhjä ja osapuolet olivat siihen suostuneet. Yhtiön puolesta oli tarkistettu, että seinän suojaus oli asianmukainen. Korjaustyö suoritettiin lopulta tammikuussa 2013 ja jälkitarkastus pidettiin 1.9.2015. Tässä yhteydessä ei ole todettu virheitä taikka puutteita nyt riidan kohteena olevassa kylpyhuoneessa.

Urakoitsijan edustaja on käräjäoikeudessa kertonut, että kantajan ja urakoitsijan välillä oli tullut erimielisyyksiä jo peruskorjauksen yhteydessä ja lopulta kantaja ei ollut enää päästänyt urakoitsijan edustajia sisälle huoneistoon vaan oli teettänyt loput kalusteasennukset itse valitsemallaan urakoitsijalla. Urakoitsijan edustajan mukaan takuukorjausta ei päästy suorittamaan osakkaasta johtuvista syistä.

Johtopäätökset

Takuukorjaukseen piiriin kuulunut vaurio on havaittu kesäkuussa 2010 ja korjattu vasta tammikuussa 2013. Osapuolet ovat syyttäneet toinen toisiaan korjaustöiden viivästymisestä. Käräjäoikeudessa kuultujen asianosaisten kertomusten perusteella on selvää, että kantajan ja asuntoosakeyhtiön sekä myös kantajan ja urakoitsijan välillä on ollut ristiriitoja ja luottamuspulaa, jotka ovat selkeästi vaikeuttaneet asioiden asiallista hoitoa ja osaltaan myös viivästyttäneet korjaustoimenpiteitä.
Keskeinen näkemysero on ollut siitä, miten asiassa edetään. Kantaja on vaatinut ulkopuolisia tarkastajia ja koko kylpyhuoneen rakentamista uudelleen, kun taas asuntoosakeyhtiö on vedonnut urakoitsijan takuuaikaan ja katsonut, että urakoitsijalla on oikeus valita korjaustapa, joka kuitenkin on yhtiön edustajana urakassa toimineen valvojan hyväksyttävä. Kyseessä on ollut halkeama laatoissa roiskevesialueen ulkopuolella, joten vaurio ei sinänsä ole estänyt kylpyhuoneen normaalia käyttöä. Kyseessä on ollut ulkonäöllinen haitta ja riidattomasti korjaus on kuulunut urakoitsijan takuun piiriin.

Rxxxxxxan ja Axxxxxxxin sekä yhtiön hallituksen pöytäkirjamerkintöjen mukaan yhtiö on useaan eri otteeseen pyrkinyt korjaamaan vauriot. Esitetyn selvityksen mukaan korjaustyö on yhden kerran eli kesällä 2011 peruuntunut yhtiöstä johtuvista syistä sen vuoksi, ettei yhtiön edustajien mukaan ehdotettu ajankohta ja lyhyt varoitusaika

huomioon ottaen työn valvontaa voitu järjestää. Ottaen huomioon asianosaisten erilaiset näkemykset korjaustavasta ja vaurion selvittämistarpeesta käräjäoikeus pitää ymmärrettävänä, että yhtiö on ilmoittanut, ettei se vastaa korjauksista, jotka on tehty ilman, että sillä on ollut mahdollisuus valvoa korjaustoimenpiteitä erityisesti huomioon ottaen sen, että yhtiöllä on vastuu kylpyhuoneen rakenteesta ja vesieristeestä.

Korjaustöitä on osaltaan viivästyttänyt huoneiston käyttö. Kantaja on vuokrannut kertomansa mukaan huoneistoa ulkomaisille työntekijöille kalustettuna ja vuokrasuhteen laatu on ollut sellainen, että vuokrasuhteen aikana huoneiston tuli olla kokonaisuudessaan vuokralaisen häiriöttömässä käytössä. Osaltaan töiden keskeytymiseen on myös vaikuttanut kantajan itse asennuttamaan suihkunurkaan ja sen poistamiseen liittyneet erimielisyydet.

Kantaja on muun ohessa vedonnut siihen, ettei yhtiö ole ilmoittanut kantajalle korjaustapaa ja että yhtiön kanta korjaustavan osalta on vaihdellut. Hallituksen pöytäkirjojen, Axxxxxxxin ja Rxxxxxxa Hxxxxn kertomusten perusteella yhtiö on edellyttänyt, että urakoitsija korjaa vaurion takuunsa nojalla. Korjaustoimenpiteet on tehty sen jälkeen, kun seinärakennetta on avattu sen rakenteen selvittämiseksi. Korjaustapa ja
korjauksen kesto ovat viime kädessä ratkenneet sen mukaan, mitä laattojen poiston ja seinärakenteen aukon perusteella oli havaittu. Näin ollen korjaustavasta taikka sen vaatimasta ajasta ei ole osakkaalle voitukaan ilmoittaa tarkkaa tietoa ennenkuin korjaustoimenpiteisiin on ryhdytty. Käräjäoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että taloyhtiö olisi antanut tahallaan vääriä tietoja taikka salannut korjaustavan taikka korjauslaajuuden.

Käräjäoikeus katsoo asiassa jääneen näyttämättä, että
asuntoosakeyhtiö olisi kantajan väittämin tavoin viivästyttänyt tarpeettomasti korjaustoimenpiteitä kantajan huoneistossa vaan viivästyminen on enemminkin johtunut osapuolten näkemyseroista korjaustoimenpiteiden laajuuden ja selvittämisen osalta ja toisaalta siitä, ettei yhtiöllä ole ollut vapaata pääsyä huoneistoon. Joinakin ajankohtina kantaja oli kieltänyt korjaustoimenpiteet voimassa olevaan vuokrasuhteeseen vedoten.

Vaatimus kylpyhuoneen ennallistamisesta hyvää rakennustapaa vastaavaksi

Kantaja on vaatinut, että käräjäoikeus velvoittaa vastaajan ennallistamaan kylpyhuoneen rakenne hyvää rakennustapaa vastaavaksi. Ennallistaminen tarkoittaa joko sitä, että kylpyhuone palautetaan ennen saneerausta vallinneesen taikka saneerauksen jälkeiseen, mutta ennen takuukorjausta vallinneeseen tilaan.
Ensimmäisessä vaihtoehdossa ennallistaminen tarkoittaisi nykynormien mukaan puutteellista ja riittämätöntä vesieristystä. Mikäli ennallistamisvaatimus tarkoittaa saneerauksen jälkeiseen tilaan mutta ennen paikkakorjausta olevaan tilaan saattamista, merkitsisi se haljenneen laattarivin palauttamista kylpyhuoneeseen. Käräjäoikeus on jo edellä todennut, että kylpyhuoneen rakennetta ei ole saneerauksen yhteydessä muutettu. Mikäli levyjen asentamisessa on tapahtunut

asennusvirhe, on suoritetun takuukorjauksen yhteydessä korjattu, korjauksen Jälkeen kylpyhuone on viimeistään ollut hyvän rakennustavan edellyttämässä kunnossa.

Kantaja on edelleen vaatinut, että vastaaja velvoitetaan saattamaan kylpyhuoneen rakenne on sellaiseksi, että yhdenvertaisuusperiaate toteutuu ja hän voi kiinnittää rakenteisiin tavanomaisia kalusteita.
Kantajan mukaan levyseinä on asennettu niin, ettei siihen voi kiinnittää kalusteita.

Yhtiön edustajat sekä Pxxxxa ovat kertoneet, että ennen saneerauksen aloittamista osakkaita oli pyydetty ilmoittamaan, mikäli he haluavat kylpyhuoneeseen kalusteiden osalta muutoksia. Pxxxxa on kertonut, että suihkuovia varten sellaisiin kylpyhuoneisiin, joissa oli levyseinät, rakennettiin lisätuet suihkuoville. Kantaja ei ole ilmoittanut etukäteen suihkuovien asentamisesta ja on kiistänyt, ettei tällaista ilmoitusta ole koskaan pyydetty. Kun muihin vastaaviin huoneistoihin on Sxxxxxxxxn, Pxxxxxn ja Axxxxxxxin kertomusten mukaan tehty kalusteiden edellyttämiä lisätuentoja, käräjäoikeus ei pidä kantajan väitettä siitä, ettei asiasta ole informoitu, uskottavana. Rajoitteet kalusteiden asentamisesta johtuvat näin ollen siitä, ettei osakas ole ennen hallitsemansa huoneiston saneerausta ilmoittanut, että kylpyhuoneeseen on tarkoitus asentaa suihkuovet. Vaikka levyseinän taustarakenteeseen ei enää ole mahdollista tehdä lisätuentaa purkamatta rakenteita, on suihkuovet mahdollista tukea jälkikäteen ulkopuolisin rakentein. Käräjäoikeus katsoo, ettei osakkaiden yhteydenvertaisuutta ole loukattu tällä perusteella. Kantajan huoneisto on näytetty korjatun hyvän rakennustavan mukaisesti eikä kantajaa näin ollen ole näytetty asetetun muita osakkeenomistajia huonompaan asemaan.

Hankitut selvitykset ja vastuu niiden kustannuksista

Kantaja on ilmoittanut havaitsemastaan vauriosta kesäkuussa 2010 ja jo ennen kuin yhtiö taikka sen edustajana ollut valvoja on päässyt tutkimaan vauriota, kantaja on pyytänyt lausunnon Mxxxxxxxxxxen Rxxxxxxxxxxxlulta. Lausuma on päiväämätön, mutta siinä on mainittu havaintojen ajankohdaksi 3.8.2010. Tämän jälkeen kantaja on vielä pyytänyt lausunnon Rxxxxxs Axxxxxiltä. Mxxxxxxxon allekirjoittama lausunto on annettu 20.3.2012 ja Axxi Hxxxun 28.6.2012.

Korjaustyö tehty valvojan alunperin esittämällä tavalla paikkakorjauksena. Kuten edellä on todettu, yhtiö vastaa kylpyhuoneen rakenteista ja vesieristeistä ja yhtiöllä on ollut oikeus päättää tavasta, jolla vaurio korjataan. Käräjäoikeus on edellä todennut, että vaurio on korjattu hyvän rakennustavan edellyttämällä tavalla. Käräjäoikeus katsoo, ettei vastaajayhtiö näin ollen ole vastuussa kantajan itse hankkimien lausuntojen aiheuttamista kustannuksista.


Vuokratulon menetys



Todistaja Mxxxxxxxon kertomuksen perusteella on selvitetty, että laattojen halkeama on ollut lähinnä ulkonäöllinen ongelma, eikä se ole estänyt

huoneiston käyttöä ennen kuin korjaustoimenpiteisiin on ryhdytty. Halkeamakohta on lisäksi sijainnut roiskevesialueen ulkopuolella.

Kantajan selvityksen mukaan korjaustoimenpiteiden viivästyksestä on aiheutunut hänelle vuokratulon menetystä ajalta 11/2011 8/2012 sekä tammikuun 2013 osalta. Kylpyhuoneessa avattiin rakenteita vaurion johdosta ensimmäisen kerran maaliskuussa 2012. Kuten edellä on todettu, tätä ennen vaurio ei ole ollut esteenä kylpyhuoneen normaalille käytölle.

Maaliskuun alussa 2012 työt aloitettiin, mutta jouduttiin edellä selostetulla tavalla keskeyttämään. Asianosaisten käsitykset keskeytyksen syystä ovat keskenään ristiriitaisia, mutta Axxxxn muistion perusteella käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että Hxxxxxxxm on katselmukseen välittänyt kantajan pyynnön töiden keskeytyksestä eikä töitä sen vuoksi jatkettu. Tämän jälkeen rakenne oli auki elokuuhun 2012, jonka jälkeen se suojattiin kantajan toimesta ja huoneistoon tuli vuokralainen. Menettely sinänsä osoittaa, että kylpyhuone oli suojattuna edelleen käyttökuntoinen siitä huolimatta, että rakenteita oli avattu.

Korjaustyö on tehty paikkakorjauksella, jonka on todettu edellä olevan hyvän rakennustavan mukainen. Paikkauskorjaus on kestänyt vajaan viikon, jona aikana kylpyhuone ei ole ollut käytössä, mutta yhtiö on tarjonnut mahdollisuuden käyttää yhtiön tiloissa olevia muita pesutiloja. Lähtökohtaisesti siis takuukorjauksen suorittaminen ei ole ollut esteenä huoneiston normaalille asumiskäytölle.

Kyseessä on vahingonkorvausvaatimus, jonka ostaja on kohdistanut yhtiöön. Kantaja on vaatinut vahingonkorvausta asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 6 §:n perusteella. Säännöksen mukaan yhtiö on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka se on myötävaikuttamalla lain tai yhtiöjärjestyksen määräyksen rikkomiseen tahallaan taikka huolimattomuudesta aiheuttanut osakkeenomistajalle. Asiassa ei ole edes väitetty, että yhtiö olisi rikkonut yhtiöjärjestyksen määräystä. Yhtiön korvausvastuu edellyttää siten tuottamusta. Kantajan mukaan vastaajan menettely on ollut yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista ja huolimatonta. Käräjäoikeus on edellä todennut, ettei asiassa ole näytetty, että osakkaiden yhdenvertaisuutta olisi loukattu. Käräjäoikeus on edellä katsonut, että kantajan kylpyhuoneen takuukorjaus on suoritettu hyvän rakennustavan edellyttämällä tavalla. Korjauksen on suorittanut urakoitsija takuukorjauksena ja yhtiön edustajana on toiminut valvoja.
Yhtiön ei ole näytetty viivytelleen tuottamuksellisesti korjauksen suorittamisessa. Käräjäoikeus katsoo, ettei yhtiö näin ollen ole korvausvastuussa vuokralaiselle mahdollisesti aiheutetuista vuokratulon menetyksistä.

Oikeudenkäyntikulut

Gxxxn Axxxxxxnin kanne on hylätty ja oikeudenkäymiskaaren 21 luvun pääsäännön mukaan hän on velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen.

Kantaja on osittain kiistänyt ja osittain paljoksunut vastaajan

oikeudenkäyntikuluvaatimusta. Kantaja on kiistänyt kuluvaatimuksen kokonaisuudessaan ajalta 1.1.2011 31.12.2012 sillä perusteella ettei yhtiön tilinpäätöksessä ole avustajan palkkioita. Ajalta 14.9.2011 25.2.2013 laskut on kiistetty sillä perusteella, että vastaajan avustaja on työskennellyt Kiinteistöliitossa, joka ei hoida jäsentensä riitaisia asioita. Tilikaudelta 2013 palkkiot hyväksytään 1.389,54 euron osalta ja vuodelta 2014 yhteensä 1.289,60 euron osalta, mitkä määrät perustuvat yhtiön tilinpäätöksiin ja talousarvioihin. Lisäksi kantaja on paljoksunut avustajan tuntipalkkioveloitusta, todistaja Pxxxxxn todistajanpalkkiota sekä asianosaiskuluja.

Korvattavia oikeudenkäyntikuluja ovat oikeudenkäynnin valmistelusta ja asian tuomioistuimessa ajamisesta sekä asiamiehen taikka avustajan palkkiosta aiheutuneet kustannukset. Korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä.

Vastaaja on laskuttanut oikeudenkäyntikuluina Kiinteistöliitto Uusimaan laskuja ajalta 14.9.2011 25.2.2013. Käräjäoikeus toteaa, että kyse on ollut yhtiölle liitosta annetusta neuvonnasta ja avusta, jota ei voida rinnastaa oikeudenkäyntikuluihin. Toimeksianto asianajotoimistoon on annettu 8.7.2013. Asianajotoimisto xxxxx, xxxxx asianajolaskussa on eritelty toimenpiteet, eikä niiden osalta ole ollut huomauttamista. Toimiston tuntiveloitusta ei jutun laatu huomioon ottaen voida pitää kohtuuttomana. Sen sijaan osallistumista yhtiökokoukseen ei voida pitää oikeudenkäyntikuluna.

Rxxxxxxa ja Axxxxxxxi ovat vaatineet asianosaiskuluina yhteensä yli
16.000 euroa sillä perusteella, että riitaasiasta on aiheutunut heille huomattavasti tavanomaista hallitustyöskentelyä enemmän työtunteja. Käräjäoikeus ei epäile, etteivätkö Rxxxxxxa ja Axxxxxxxi olisi kumpainenkin tehneet ylimääräistä työtä nyt kyseessä olevan riita asian johdosta yhtiössä, mutta myöskään tämä työ ei ole suurimmalta osin oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaista oikeudenkäyntiin valmistautumista taikka oikeudenkäynnin aiheuttamaa työtä, vaikka riita lopulta on päätynyt oikeudenkäyntiin. Niin ikään yhtiölle aiheutuneita muita sekalaisia kustannuksia kuten lukkoseppä taikka mustepatruunat, ei ole katsottava oikeudenkäynnistä johtuviksi kuluiksi. Axxxxxxxi ja Rxxxxxxa ovat kuitenkin molemmat käyttäneet myös aikaa asian selvittämiseksi oikeudenkäyntiä varten sekä olleet läsnä sekä asian valmisteluistunnoissa että pääkäsittelyssä. Kumpikin yhtiön edustaja on eläkkeellä eikä heillä ole näytetty olleen välitöntä tulonmenetystä. Edellä esitetyin perustein käräjäoikeus hyväksyy kohtuullisina asianosaiskuluina kummankin osalta 750 euroa eli yhteensä 1.500 euroa. Puhelin ja matkakulujen osalta asianosaiskuluna vaadittu laskelma sisältää kulueriä, jotka liittyvät takuukorjauksen selvittelytyöhön eikä oikeudenkäyntiin. Muun selvityksen puuttuessa käräjäoikeus hyväksyy Axxxxxxxin ja Rxxxxxxan osalta kummaltakin puhelinkuluja 30 euroa ja matkakuluja 100 euroa.
Yhtiölle on takuukorjauksesta johtuvista erimielisyyksistä aiheutunut myös ylimääräisiä isännöintikuluja. Kuittien perusteella käräjäoikeus katsoo, ettei näitä kustannuksia osaksikaan voida katsoa

oikeudenkäyntikuluiksi.

Yhtiö on laskuttanut myös oikeudenkäyntikuluna takuukorjaukseen liittyvän valvojan työn siltä osin kun se on koskenut nyt riidan kohteena ollutta kylpyhuonetta. Insinööritoimisto Vxxxxn laskut ovat koskeneet takuukorjaukseen liittyvää valvontaa. Huoneiston A 5 takuukorjauksesta on aiheutunut ylimääräisiä valvontakuluja, mutta valvontakuluja ei voida rinnastaa oikeudenkäyntikuluihin. Tämänkin kuluerän osalta käräjäoikeus toteaa, että asiasta on aiheutunut yhtiölle ylimääräisiä valvontakuluja, joita ei voida pitää oikeudenkäyntikuluina. Sen sijaan Vxxxxn laskujen 18.9.2014 ja 30.9.2015 liitteenä olevissa toimenpiteissä on ollut kysymyksessä valmistautumisesta oikeudenkäyntiin.

Pxxxi Pxxxxa on konsultti ja toiminut asiassa yhtiön valvojana. Käräjäoikeus arvioi, ettei Pxxxxxn palkkiovaatimusta hänen ammattinsa ja todistelun edellyttämän työmäärän perusteella ole pidettävä kohtuuttomana.

Edellä esitetyn perusteella käräjäoikeus hyväksyy välttämättömiksi ja kohtuullisiksi oikeudenkäyntikuluiksi vastaajan asiamiehen toimiston laskun 56.472,20 euroa, Rxxxxxxan ja Axxxxxxxin asianosaiskulut yhteensä 1760 euroa ja Vxxxxxn Oy:n laskut 4.415,58 euroa eli oikeudenkäyntikulujen ja asianosaiskulujen määrä on yhteensä 62.647,78 euroa, mikä määrä kantaja on velvoitettava korvaamaan asuntoosakeyhtiöllle.



TUOMIOLAUSELMA


Kanne hylätään.

Gxxxn Axxxxxxn velvoitetaao korvaamaan Asunto Oy Hxxxxxxxxrin oikeudenkäyntikulut asiassa 62.647,78 eurolla korkolain 4 § mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.