KKO:2002:80
Asiavaltuutus
Asunto-osakeyhtiö - Yhtiökokouksen moite
Yhteisomistus
Oikeudenkäyntimenettely - Riita-asia - Asianosaisen kuuleminen - Prosessinjohto
Diaarinumero:S2000/706
Esittelypäivä:12.9.2001
Antopäivä10.10.2002
Taltio: 2665
A, joka omisti asunto-osakeyhtiö X:n tietyt osakkeet yhdessä aviopuolisonsa B:n kanssa, oli yksin nostanut X:n yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi julistamista koskevan kanteen. Yhtiön väitettyä vastauksessaan, ettei A:lla ollut oikeutta yksin ajaa kannetta, käräjäoikeus jätti kanteen tällä perusteella tutkimatta.
A:n oikeus ajaa kannetta määräytyi asunto-osakeyhtiölain 3 §:n säännös huomioon ottaen eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain eikä osakeyhtiölain mukaan. Ottaen huomioon eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 4 §:n säännökset, käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta varaamatta A:lle tilaisuutta selvittää, oliko hänellä B:n suostumus kanteen ajamiseen, tai pyytää B:n haastamista kuultavaksi. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Ään.)
AsOyL 3 §
YhtOmL 4 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Helsingin käräjäoikeuden tuomio 20.10.1999
Diplomi-insinööri Markku N vaati Asunto-osakeyhtiö Tuohustupaan kohdistamassaan kanteessa mainitsemiensa yhtiön yhtiökokouksissa 29.5. ja 2.7.1999 tehtyjen päätösten julistamista pätemättömiksi.
Yhtiö lausui kanteen johdosta, että Markku N ei omistanut asunto-osakeyhtiön osakkeita yksin vaan yhdessä vaimonsa Marja N:n kanssa ja ettei Markku N:lla osakeryhmän yhteisomistajana ollut oikeutta yksin ajaa moitekannetta. Tällä perusteella kanne oli jätettävä tutkimatta.
Käräjäoikeus katsoi, että osakeryhmän yhteisomistajilla oli vain yhdessä oikeus ajaa yhtiökokouksen päätöksen julistamista pätemättömäksi koskevaa kannetta. Markku N:lta puuttui siten puhevalta asiassa. Tämän vuoksi käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Henrikki Mikkola.
Helsingin hovioikeuden päätös 25.5.2000
Markku N valitti hovioikeuteen liittäen valitukseensa Marja N:n lausunnon, jonka mukaan Markku N:lla oli oikeus toimia yksin kantajana asunto-osakeyhtiön "yhtiökokousten 21.4. - 2.7.1999 päätösten moittimisissa".
Hovioikeus totesi, että Markku N ei ollut hovioikeudellekaan esittänyt selvitystä siitä, että hänen vaimonsa Marja N olisi toiminut asiassa kantajana.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Risto Uoti, Risto Hänninen ja Pirjo Kari. Esittelijä Maija-Liisa Karlsson.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Markku N:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati, että asia palautetaan käräjäoikeuteen kanteen tutkimiseksi.
Asunto-osakeyhtiö Tuohustupa vastasi valitukseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Markku N, joka omistaa yhdessä puolisonsa Marja N:n kanssa Asunto-osakeyhtiö Tuohustuvan osakkeet nrot 336 - 424, on nostanut yhtiötä vastaan kanteen, jossa hän on vaatinut kanteessa mainittujen yhtiökokouksissa 29.5. ja 2.7.1999 tehtyjen päätösten julistamista pätemättömiksi. Käräjäoikeus, jonka ratkaisua hovioikeus ei ole muuttanut, on katsonut, ettei Markku N:lla osakkeiden yhteisomistajana ole oikeutta ajaa kannetta näiden päätösten julistamisesta pätemättömiksi ja jättänyt kanteen tutkimatta.
Osakeyhtiölain 3 luvun 13 §:ssä on osakeyhtiöitä koskeva perussäännös osakkeenomistajalle kuuluvien oikeuksien käyttämisestä yhtiössä silloin, kun useat omistavat osakkeen. Asunto-osakeyhtiölain 3 §:n mukaan osakeyhtiölain 3 lukua ei kuitenkaan sovelleta asunto-osakeyhtiöihin. Asunto-osakeyhtiölain 24 ja 25 §:ssä on säännöksiä niiden tilanteiden varalta, että asunto-osakeyhtiön osakeryhmän omistavat kaksi tai useammat henkilöt. Nämä säännökset koskevat kuitenkin vain osakeryhmän omistajien oikeuksien käyttämistä yhtiökokouksessa. Asunto-osakeyhtiölaissa tai asunto-osakeyhtiöihin sovellettavissa osakeyhtiölain säännöksissä ei ole muitakaan määräyksiä, joiden pohjalta nyt esillä oleva oikeutta kanteen ajamiseen koskeva kysymys olisi ratkaistavissa.
Eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan oikeustoimeen tai toimenpiteeseen, joka koskee esinettä kokonaisuudessaan, ei saa ryhtyä, elleivät kaikki yhteisomistajat siihen suostu tai oikeus eräissä tuossa laissa mainituissa tapauksissa, joista nyt ei ole kysymys, anna siihen lupaa. Pykälän 2 momentin mukaan muissakin kuin pykälän 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa on yhdelläkin yhteisomistajalla oikeus ajaa kannetta yhteistä esinettä koskevassa asiassa, vaikkei muiden yhteisomistajien suostumusta oikeudenkäyntiin ole saatu. Tässä tapauksessa on kuitenkin muut yhteisomistajat haastettava asiassa kuultaviksi.
Asiassa on kysymys oikeudesta, joka Markku ja Marja N:lla on yhteisesti omistamiensa osakkeiden perusteella. Markku N:lla on oikeus yksin ajaa kysymyksessä olevaa kannetta. Siinä tapauksessa, ettei Marja N olisi antanut siihen suostumustaan, Marja N olisi kuitenkin haastettava asiassa kuultavaksi.
Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut jättää kannetta tutkimatta varaamatta Markku N:lle tilaisuutta selvittää, onko hänellä Marja N:n suostumus kanteen ajamiseen, tai pyytää Marja N:n haastamista kuultavaksi asiassa.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätös ja käräjäoikeuden tuomio kumotaan. Asia palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Gustaf Möller, Mikael Krogerus, Liisa Mansikkamäki (eri mieltä) ja Pauliine Koskelo (eri mieltä). Esittelijä Jyrki Rinnemaa.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Koskelo: Asunto-osakeyhtiössä, samoin kuin osakeyhtiössä yleensäkin, osakkeenomistajan suhde yhtiöön määräytyy asianomaisten yhtiöoikeudellisten säännösten mukaan. Laki eräistä yhteisomistussuhteista (yhteisomistuslaki), joka sääntelee yhteisomistajien keskinäistä suhdetta, ei voi syrjäyttää sanottua yhtiöoikeudellista suhdetta koskevia sääntöjä.
Osakeyhtiölain 3 luvun 13 §:n 2 momentista ilmenee osakkeen jakamattomuuden periaate suhteessa yhtiöön: jos useat omistavat osakkeen, he voivat käyttää osakkeenomistajalle yhtiössä kuuluvia oikeuksia vain yhteisen edustajan kautta. Asunto-osakeyhtiölaissa vastaavaa yleistä säännöstä ei ole. Lain 24 §:n 3 momentissa säädetään, että jos osakeryhmän omistaa yhteisesti useampi kuin kaksi, he voivat käyttää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia yhtiökokouksessa vain yhteisen edustajan kautta. Kuten säännöksen perusteluista (HE 216/1990 s. 29) ilmenee, äänivaltaa osakeryhmän yhteisomistajat voivat kuitenkin käyttää vain yhdessä. Jos yhteisomistajia on vain kaksi, heillä on molemmilla oikeus osallistua yhtiökokoukseen, mutta tällöinkin äänivallan käyttö edellyttää yhteisomistajien yksimielisyyttä: muussa tapauksessa heidän on katsottava jättävän äänioikeutensa käyttämättä.
Oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä on osakkeenomistajalle kuuluva oikeussuojakeino suhteessa yhtiöön. Kysymys tämän oikeuden käyttämisestä määräytyy siten yhtiöoikeudellisten säännösten ja periaatteiden mukaan. Se, kuka saa käyttää osakkeen perusteella oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöstä, tulee lähtökohtaisesti ratkaista samalla tavoin kuin kysymys siitä, kuka saa käyttää osakkeen perusteella äänioikeutta yhtiökokouksessa. Edellä mainittua osakkeen jakamattomuuden periaatetta suhteessa yhtiöön on siis sovellettava paitsi puhevallan käyttöön yhtiökokouksessa myös yhtiökokouksen päätöksiin kohdistuvan moiteoikeuden käyttöön. Yhteisomistuslain 4 §:n 2 momentin säännökset eivät voi muuttaa tätä yhtiöoikeudellista lähtökohtaa, sillä kyseistä lakia, jonka tarkoituksena on säännellä yhteisomistajien keskinäistä suhdetta, voidaan lain 1 §:n 2 momentista ilmenevin tavoin soveltaa osakkeisiin vain soveltuvin kohdin, eli sikäli kuin yhtiölainsäädännöstä ei johdu muuta. Lisäksi yhteisomistuslain 4 §:n 2 momentti koskee sanamuotonsakin mukaan vain kanteen nostamista yhteistä esinettä koskevassa asiassa. Yhtiökokouksen päätöksen moittimista koskeva kanne ei yleensä suoranaisesti koske yhteisomistajien osaketta, vaan yhtiön ylimmän toimielimen päätöstä.
Näin ollen katson, ettei asunto-osakeyhtiölaista sen enempää kuin yhteisomistuslaistakaan voida johtaa sellaista yleistä sääntöä, jonka mukaan osakeryhmän murto-osan omistajalla olisi itsenäinen oikeus käyttää osakkeenomistajalle kuuluvaa yhtiökokouksen päätöksen moiteoikeutta. Periaatteesta, jonka mukaan osakkeen yhteisomistajat saavat käyttää paitsi äänivaltaa myös moiteoikeutta vain yhdessä, voidaan poiketa vain silloin, kun moite- tai mitättömyyskanteen kohteena oleva yhtiökokouksen päätös kohdistuu nimenomaan tai erityisesti kyseiseen, kahden tai useamman yhteisesti omistamaan osakeryhmään ja loukkaa siihen perustuvia oikeuksia. Esimerkkinä tällaisesta on asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan, jonka moittimisesta on säännökset asunto-osakeyhtiölain 84 §:ssä. Tällöin moiteasia koskee nimenomaan yhteisesti omistettua osakeryhmää, ja sen yhteisomistajien erityinen oikeussuojan tarve huomioon ottaen on tällöin perusteltua katsoa, että yhteisomistuslain 4 §:n 2 momentin periaate tulee sovellettavaksi, jolloin yksikin yhteisomistajista voi nostaa kanteen osakeryhmään perustuvien oikeuksien suojaamiseksi.
Tämän lisäksi on kuitenkin otettava huomioon asunto-osakeyhtiölain 25 §:ssä oleva erityissäännös, jonka mukaan asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa voidaan yhtiön rakennuksessa asuvien osakeryhmän yhteisomistajien valtuutukseksi hyväksyä muunkinlainen selvitys kuin valtakirja. Hallituksen esityksestä (HE 216/1990 s. 29 - 30) ilmenee säännöksellä pyrityn siihen, että esimerkiksi aviopuolisoiden, jotka yhdessä omistavat osakeryhmän ja asuvat talossa, ei yleensä tarvitsisi käyttää kirjallista valtuutusta toisen heistä osallistuessa yhtiökokoukseen. Valtuutus voitaisiin selvittää esimerkiksi ilmoittamalla valtuutuksesta jollekin yhtiön edustajalle ennen kokousta. Hallituksen esityksessä on mainittuja tapauksia silmällä pitäen todettu myös, että valtuutus olisi yleensä hyväksyttävä, jollei ole perusteltua syytä otaksua, ettei valtuutusta ole annettu.
Jos asunto-osakeyhtiölain 25 §:ssä tarkoitetun muun selvityksen nojalla jollakin yhteisomistajista on katsottu olevan valtuutus käyttää osakeryhmän puolesta äänivaltaa yhtiökokouksessa, voidaan vastaavasti katsoa kyseisellä yhteisomistajalla olevan valtuus ajaa kyseisessä yhtiökokouksessa tehtyä päätöstä koskevaa moitekannetta. Tässä asiassa on kysymys Asunto-osakeyhtiö Tuohustuvan 29.5.1999 ja 2.7.1999 pidetyissä ylimääräisissä yhtiökokouksissa tehtyjen päätösten moittimisesta. Yhtiökokousten pöytäkirjan mukaan Markku N ei ole ollut noissa kokouksissa läsnä, eikä myöskään Marja N.
Mainitun asunto-osakeyhtiölain 25 §:n mukaan yhtiön rakennuksessa asuvien osakeryhmän yhteisomistajien osalta valtuutus puhevallan käyttöön voidaan perustaa myös muuhun selvitykseen kuin valtakirjaan. Vaikka äänivaltaa ei ole käytetty yhtiökokouksessa, katson mainitusta säännöksestä ilmenevästä periaatteesta seuraavan, ettei sanotunlaisessa tilanteessa myöskään jonkun yhteisomistajan yksin nostamaa moitekannetta tule jättää tutkimatta varaamatta kantajalle tilaisuutta esittää selvitys siitä, että kanteen ajamiseen on muiden yhteisomistajien valtuutus tai suostumus.
Näillä perusteilla päädyn asiassa samaan lopputulokseen kuin enemmistö.
Oikeusneuvos Mansikkamäki: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Koskelo.
Asiavaltuutus
Asunto-osakeyhtiö - Yhtiökokouksen moite
Yhteisomistus
Oikeudenkäyntimenettely - Riita-asia - Asianosaisen kuuleminen - Prosessinjohto
Diaarinumero:S2000/706
Esittelypäivä:12.9.2001
Antopäivä10.10.2002
Taltio: 2665
A, joka omisti asunto-osakeyhtiö X:n tietyt osakkeet yhdessä aviopuolisonsa B:n kanssa, oli yksin nostanut X:n yhtiökokouksen päätöksen pätemättömäksi julistamista koskevan kanteen. Yhtiön väitettyä vastauksessaan, ettei A:lla ollut oikeutta yksin ajaa kannetta, käräjäoikeus jätti kanteen tällä perusteella tutkimatta.
A:n oikeus ajaa kannetta määräytyi asunto-osakeyhtiölain 3 §:n säännös huomioon ottaen eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain eikä osakeyhtiölain mukaan. Ottaen huomioon eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 4 §:n säännökset, käräjäoikeuden ei olisi tullut jättää kannetta tutkimatta varaamatta A:lle tilaisuutta selvittää, oliko hänellä B:n suostumus kanteen ajamiseen, tai pyytää B:n haastamista kuultavaksi. Asia palautettiin käräjäoikeuteen. (Ään.)
AsOyL 3 §
YhtOmL 4 §
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
ASIAN KÄSITTELY ALEMMISSA OIKEUKSISSA
Helsingin käräjäoikeuden tuomio 20.10.1999
Diplomi-insinööri Markku N vaati Asunto-osakeyhtiö Tuohustupaan kohdistamassaan kanteessa mainitsemiensa yhtiön yhtiökokouksissa 29.5. ja 2.7.1999 tehtyjen päätösten julistamista pätemättömiksi.
Yhtiö lausui kanteen johdosta, että Markku N ei omistanut asunto-osakeyhtiön osakkeita yksin vaan yhdessä vaimonsa Marja N:n kanssa ja ettei Markku N:lla osakeryhmän yhteisomistajana ollut oikeutta yksin ajaa moitekannetta. Tällä perusteella kanne oli jätettävä tutkimatta.
Käräjäoikeus katsoi, että osakeryhmän yhteisomistajilla oli vain yhdessä oikeus ajaa yhtiökokouksen päätöksen julistamista pätemättömäksi koskevaa kannetta. Markku N:lta puuttui siten puhevalta asiassa. Tämän vuoksi käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Henrikki Mikkola.
Helsingin hovioikeuden päätös 25.5.2000
Markku N valitti hovioikeuteen liittäen valitukseensa Marja N:n lausunnon, jonka mukaan Markku N:lla oli oikeus toimia yksin kantajana asunto-osakeyhtiön "yhtiökokousten 21.4. - 2.7.1999 päätösten moittimisissa".
Hovioikeus totesi, että Markku N ei ollut hovioikeudellekaan esittänyt selvitystä siitä, että hänen vaimonsa Marja N olisi toiminut asiassa kantajana.
Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Risto Uoti, Risto Hänninen ja Pirjo Kari. Esittelijä Maija-Liisa Karlsson.
MUUTOKSENHAKU KORKEIMMASSA OIKEUDESSA
Markku N:lle myönnettiin valituslupa. Valituksessaan hän vaati, että asia palautetaan käräjäoikeuteen kanteen tutkimiseksi.
Asunto-osakeyhtiö Tuohustupa vastasi valitukseen.
KORKEIMMAN OIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Markku N, joka omistaa yhdessä puolisonsa Marja N:n kanssa Asunto-osakeyhtiö Tuohustuvan osakkeet nrot 336 - 424, on nostanut yhtiötä vastaan kanteen, jossa hän on vaatinut kanteessa mainittujen yhtiökokouksissa 29.5. ja 2.7.1999 tehtyjen päätösten julistamista pätemättömiksi. Käräjäoikeus, jonka ratkaisua hovioikeus ei ole muuttanut, on katsonut, ettei Markku N:lla osakkeiden yhteisomistajana ole oikeutta ajaa kannetta näiden päätösten julistamisesta pätemättömiksi ja jättänyt kanteen tutkimatta.
Osakeyhtiölain 3 luvun 13 §:ssä on osakeyhtiöitä koskeva perussäännös osakkeenomistajalle kuuluvien oikeuksien käyttämisestä yhtiössä silloin, kun useat omistavat osakkeen. Asunto-osakeyhtiölain 3 §:n mukaan osakeyhtiölain 3 lukua ei kuitenkaan sovelleta asunto-osakeyhtiöihin. Asunto-osakeyhtiölain 24 ja 25 §:ssä on säännöksiä niiden tilanteiden varalta, että asunto-osakeyhtiön osakeryhmän omistavat kaksi tai useammat henkilöt. Nämä säännökset koskevat kuitenkin vain osakeryhmän omistajien oikeuksien käyttämistä yhtiökokouksessa. Asunto-osakeyhtiölaissa tai asunto-osakeyhtiöihin sovellettavissa osakeyhtiölain säännöksissä ei ole muitakaan määräyksiä, joiden pohjalta nyt esillä oleva oikeutta kanteen ajamiseen koskeva kysymys olisi ratkaistavissa.
Eräistä yhteisomistussuhteista annetun lain 4 §:n 1 momentin mukaan oikeustoimeen tai toimenpiteeseen, joka koskee esinettä kokonaisuudessaan, ei saa ryhtyä, elleivät kaikki yhteisomistajat siihen suostu tai oikeus eräissä tuossa laissa mainituissa tapauksissa, joista nyt ei ole kysymys, anna siihen lupaa. Pykälän 2 momentin mukaan muissakin kuin pykälän 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa on yhdelläkin yhteisomistajalla oikeus ajaa kannetta yhteistä esinettä koskevassa asiassa, vaikkei muiden yhteisomistajien suostumusta oikeudenkäyntiin ole saatu. Tässä tapauksessa on kuitenkin muut yhteisomistajat haastettava asiassa kuultaviksi.
Asiassa on kysymys oikeudesta, joka Markku ja Marja N:lla on yhteisesti omistamiensa osakkeiden perusteella. Markku N:lla on oikeus yksin ajaa kysymyksessä olevaa kannetta. Siinä tapauksessa, ettei Marja N olisi antanut siihen suostumustaan, Marja N olisi kuitenkin haastettava asiassa kuultavaksi.
Käräjäoikeuden ei näin ollen olisi tullut jättää kannetta tutkimatta varaamatta Markku N:lle tilaisuutta selvittää, onko hänellä Marja N:n suostumus kanteen ajamiseen, tai pyytää Marja N:n haastamista kuultavaksi asiassa.
Päätöslauselma
Hovioikeuden päätös ja käräjäoikeuden tuomio kumotaan. Asia palautetaan käräjäoikeuteen, jonka tulee ottaa se omasta aloitteestaan uudelleen käsiteltäväkseen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Erkki-Juhani Taipale, Gustaf Möller, Mikael Krogerus, Liisa Mansikkamäki (eri mieltä) ja Pauliine Koskelo (eri mieltä). Esittelijä Jyrki Rinnemaa.
Eri mieltä olevien jäsenten lausunnot
Oikeusneuvos Koskelo: Asunto-osakeyhtiössä, samoin kuin osakeyhtiössä yleensäkin, osakkeenomistajan suhde yhtiöön määräytyy asianomaisten yhtiöoikeudellisten säännösten mukaan. Laki eräistä yhteisomistussuhteista (yhteisomistuslaki), joka sääntelee yhteisomistajien keskinäistä suhdetta, ei voi syrjäyttää sanottua yhtiöoikeudellista suhdetta koskevia sääntöjä.
Osakeyhtiölain 3 luvun 13 §:n 2 momentista ilmenee osakkeen jakamattomuuden periaate suhteessa yhtiöön: jos useat omistavat osakkeen, he voivat käyttää osakkeenomistajalle yhtiössä kuuluvia oikeuksia vain yhteisen edustajan kautta. Asunto-osakeyhtiölaissa vastaavaa yleistä säännöstä ei ole. Lain 24 §:n 3 momentissa säädetään, että jos osakeryhmän omistaa yhteisesti useampi kuin kaksi, he voivat käyttää osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia yhtiökokouksessa vain yhteisen edustajan kautta. Kuten säännöksen perusteluista (HE 216/1990 s. 29) ilmenee, äänivaltaa osakeryhmän yhteisomistajat voivat kuitenkin käyttää vain yhdessä. Jos yhteisomistajia on vain kaksi, heillä on molemmilla oikeus osallistua yhtiökokoukseen, mutta tällöinkin äänivallan käyttö edellyttää yhteisomistajien yksimielisyyttä: muussa tapauksessa heidän on katsottava jättävän äänioikeutensa käyttämättä.
Oikeus moittia yhtiökokouksen päätöstä on osakkeenomistajalle kuuluva oikeussuojakeino suhteessa yhtiöön. Kysymys tämän oikeuden käyttämisestä määräytyy siten yhtiöoikeudellisten säännösten ja periaatteiden mukaan. Se, kuka saa käyttää osakkeen perusteella oikeutta moittia yhtiökokouksen päätöstä, tulee lähtökohtaisesti ratkaista samalla tavoin kuin kysymys siitä, kuka saa käyttää osakkeen perusteella äänioikeutta yhtiökokouksessa. Edellä mainittua osakkeen jakamattomuuden periaatetta suhteessa yhtiöön on siis sovellettava paitsi puhevallan käyttöön yhtiökokouksessa myös yhtiökokouksen päätöksiin kohdistuvan moiteoikeuden käyttöön. Yhteisomistuslain 4 §:n 2 momentin säännökset eivät voi muuttaa tätä yhtiöoikeudellista lähtökohtaa, sillä kyseistä lakia, jonka tarkoituksena on säännellä yhteisomistajien keskinäistä suhdetta, voidaan lain 1 §:n 2 momentista ilmenevin tavoin soveltaa osakkeisiin vain soveltuvin kohdin, eli sikäli kuin yhtiölainsäädännöstä ei johdu muuta. Lisäksi yhteisomistuslain 4 §:n 2 momentti koskee sanamuotonsakin mukaan vain kanteen nostamista yhteistä esinettä koskevassa asiassa. Yhtiökokouksen päätöksen moittimista koskeva kanne ei yleensä suoranaisesti koske yhteisomistajien osaketta, vaan yhtiön ylimmän toimielimen päätöstä.
Näin ollen katson, ettei asunto-osakeyhtiölaista sen enempää kuin yhteisomistuslaistakaan voida johtaa sellaista yleistä sääntöä, jonka mukaan osakeryhmän murto-osan omistajalla olisi itsenäinen oikeus käyttää osakkeenomistajalle kuuluvaa yhtiökokouksen päätöksen moiteoikeutta. Periaatteesta, jonka mukaan osakkeen yhteisomistajat saavat käyttää paitsi äänivaltaa myös moiteoikeutta vain yhdessä, voidaan poiketa vain silloin, kun moite- tai mitättömyyskanteen kohteena oleva yhtiökokouksen päätös kohdistuu nimenomaan tai erityisesti kyseiseen, kahden tai useamman yhteisesti omistamaan osakeryhmään ja loukkaa siihen perustuvia oikeuksia. Esimerkkinä tällaisesta on asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksen päätös huoneiston ottamisesta yhtiön hallintaan, jonka moittimisesta on säännökset asunto-osakeyhtiölain 84 §:ssä. Tällöin moiteasia koskee nimenomaan yhteisesti omistettua osakeryhmää, ja sen yhteisomistajien erityinen oikeussuojan tarve huomioon ottaen on tällöin perusteltua katsoa, että yhteisomistuslain 4 §:n 2 momentin periaate tulee sovellettavaksi, jolloin yksikin yhteisomistajista voi nostaa kanteen osakeryhmään perustuvien oikeuksien suojaamiseksi.
Tämän lisäksi on kuitenkin otettava huomioon asunto-osakeyhtiölain 25 §:ssä oleva erityissäännös, jonka mukaan asunto-osakeyhtiön yhtiökokouksessa voidaan yhtiön rakennuksessa asuvien osakeryhmän yhteisomistajien valtuutukseksi hyväksyä muunkinlainen selvitys kuin valtakirja. Hallituksen esityksestä (HE 216/1990 s. 29 - 30) ilmenee säännöksellä pyrityn siihen, että esimerkiksi aviopuolisoiden, jotka yhdessä omistavat osakeryhmän ja asuvat talossa, ei yleensä tarvitsisi käyttää kirjallista valtuutusta toisen heistä osallistuessa yhtiökokoukseen. Valtuutus voitaisiin selvittää esimerkiksi ilmoittamalla valtuutuksesta jollekin yhtiön edustajalle ennen kokousta. Hallituksen esityksessä on mainittuja tapauksia silmällä pitäen todettu myös, että valtuutus olisi yleensä hyväksyttävä, jollei ole perusteltua syytä otaksua, ettei valtuutusta ole annettu.
Jos asunto-osakeyhtiölain 25 §:ssä tarkoitetun muun selvityksen nojalla jollakin yhteisomistajista on katsottu olevan valtuutus käyttää osakeryhmän puolesta äänivaltaa yhtiökokouksessa, voidaan vastaavasti katsoa kyseisellä yhteisomistajalla olevan valtuus ajaa kyseisessä yhtiökokouksessa tehtyä päätöstä koskevaa moitekannetta. Tässä asiassa on kysymys Asunto-osakeyhtiö Tuohustuvan 29.5.1999 ja 2.7.1999 pidetyissä ylimääräisissä yhtiökokouksissa tehtyjen päätösten moittimisesta. Yhtiökokousten pöytäkirjan mukaan Markku N ei ole ollut noissa kokouksissa läsnä, eikä myöskään Marja N.
Mainitun asunto-osakeyhtiölain 25 §:n mukaan yhtiön rakennuksessa asuvien osakeryhmän yhteisomistajien osalta valtuutus puhevallan käyttöön voidaan perustaa myös muuhun selvitykseen kuin valtakirjaan. Vaikka äänivaltaa ei ole käytetty yhtiökokouksessa, katson mainitusta säännöksestä ilmenevästä periaatteesta seuraavan, ettei sanotunlaisessa tilanteessa myöskään jonkun yhteisomistajan yksin nostamaa moitekannetta tule jättää tutkimatta varaamatta kantajalle tilaisuutta esittää selvitys siitä, että kanteen ajamiseen on muiden yhteisomistajien valtuutus tai suostumus.
Näillä perusteilla päädyn asiassa samaan lopputulokseen kuin enemmistö.
Oikeusneuvos Mansikkamäki: Olen samaa mieltä kuin oikeusneuvos Koskelo.