Suihkun tulviminen osakkaan vai yhtiön korvausvastuu

Suihkun tulviminen osakkaan vai yhtiön korvausvastuu?

Yhtiö vastaa rakenteiden vaurioitumisesta ja korjaamisesta. Osakas vastaa huolimattomuudellaan aiheuttamasta vahingosta. Kph suihkun tulviminen aiheuttaa joskus isot vahingot alapuolisille huoneistoille. Johtuuko tulviminen osakkaan nukahtamisesta suihkuun vai viemärin tukkeutumisesta. Yhtiö on velvollinen esittämään näyttöä siitä että vahinko on osakkaan aiheuttama. Muuten vahinko jää yhtiölle. Kysymys on luotettavan näytön esittämisestä. Alla käräjäoikeus päätyi kohtuullistamaan vahinkoa laittamalla riidan puoliksi alla kuvatulla tavalla. Hovioikeus vahvisti tuomion. Oikeudenkäyntikulut menivät kummallekin.

Käräjäoikeus:

"Edellä on jo todettu, että kukaan viemärin kunnosta kertoneista henkilöistä ei ole ollut täysin vailla sidoksia asiassa eikä kenenkään kertomusta voida siten lähtökohtaisesti pitää toista luotettavampana. Viemärissä on jossain vaiheessa ollut tukos Anttt-Sattten vakuutusyhtiölle lähettämän viestin perusteella. Vakuutusyhtiön päätöksestä ilmenee vain se, että yhtiön edustajien ja huoltomiehen antamien tietojen perusteella vakuutusyhtiö on tehnyt johtopäätöksen, jonka mukaan viemärin toiminta on estynyt ulkoisesta syystä eikä tukkeumasta. Muuta näyttöä kuin edellä todettu viesti, päätös ja asianosaisten kertomukset yhtiön viemärien tai Wxxxin viemärin hyvästä tai huonosta toiminnasta ei ole esitetty. Käräjäoikeuden arvion mukaan tämän näytön perusteella viemärin putkessa ollutta tukosta tai viallisuutta tapahtumahetkellä ei voida sulkea pois. Asia jää epäselväksi.

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet ja vesi-, viemäri ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Edellä on todettu lain esitöissä otetun kantaa siihen, miten kunnossapitovastuu jakautuu, jos vahingon syy jää epäselväksi. Silloin noudatetaan kunnossapitoa koskevia sääntöjä. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei toisaalta ole kysymys lain esitöissä mainitusta osakkaan laitteen rikkoontumisesta. Tässä asiassa on kysymys kuitenkin asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuun ulottuvuudesta. Vahingon aiheutumisen syy on jäänyt edellä kerrotuin tavoin epäselväksi eli onko veden virtaamiseen vaikuttanut kantajasta johtuva ulkoinen syy (sairauskohtaus), joka on estänyt hänen toimintansa ja toisaalta kysymys on siitä, onko veden valuminen rakenteisiin aiheutunut asunto-osakeyhtiön vastuulla olevan viemärijärjestelmän viasta.

Asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon myös asiassa esitettyjen vaatimusten luonne. Osakkaan mahdollinen huolimattomuus voi johtaa osakkaan vahingonkorvausvelvollisuuteen, mutta se ei muuta edellä todettua asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:ssä säädettyä kunnossapitovastuuta. Vesivahinkoon johtaneet syyt ja kokonaistilanne ovat edellä kerrotuin tavoin jääneet epäselväksi. Käräjäoikeus katsoo olevan kohtuullista, että yhtiö vastaa sen vastuulle asunto-osakeyhtiölain mukaan kuuluvista rakenteista ja osakas pintamateriaaleista.

Vastaajayhtiöllä on näin ollen velvollisuus korjauttaa huoneiston rakenteissa olevat vauriot kantajan omistamassa ja hallitsemassa asunnossa. Mikäli yhtiö ei korjaa rakenteita Wxxxilla on oikeus suorittaa korjaustyö vastaajan kustannuksella asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla. Asunnon pintarakenteiden ennallistaminen jää Wxxxille."

Suihku, kylpyhuone, tuottamus, huolimattomuus, yhtiön korjausvastuu, osakkaan huolimattomuus, sammuminen, viemäri

Turun hovioikeus Päätös Nro 756
Antopäivä 26.9.2018
Diaarinumero S 18/1418
Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus 13.7.2018 mo 8598 (liitteenä)

Asia
Asunto-osakeyhtiöasia
Valittaja
H. T. T. Wxxx
Vastavalittaja
Kiinteistö Oy Kn Ppuisto

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus
Wxxx on vaatinut, että Kiinteistö Oy Kn Ppuisto velvoitetaan kustannuksellaan korjauttamaan myös hänen hallitsemansa huoneiston pintamateriaalit niiltä osin kuin ne vaurioituivat rakenteiden kunnossapitotyön yhteydessä ja että mainittu yhtiö velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa käräjä- ja hovioikeudessa korkoineen.

Hovioikeuden ratkaisu
Perustelut

Hovioikeus on tutkinut edellytykset jatkokäsittelyluvan myöntämiselle.

Oikeudenkäymiskaaren 25 a luvun 14 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiaineiston perusteella asiassa ei ole
- ilmennyt aihetta epäillä käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuutta,
- tärkeätä lain soveltamisen kannalta myöntää jatkokäsittelylupaa eikä
- muuta painavaa syytä luvan myöntämiselle.

Käräjäoikeuden ratkaisun lopputuloksen oikeellisuus on ollut mahdollista arvioida jatkokäsittelylupaa myöntämättä.

Päätöslauselma

Jatkokäsittelylupaa ei myönnetä. Kiinteistö Oy Kn Ppuiston vastavalitus raukeaa oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 14b §:n perusteella. Käräjäoikeuden ratkaisu jää pysyväksi.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 26.11.2018.

Asia on ratkaistu esittelystä:
hovioikeudenneuvos T. H.
hovioikeudenneuvos E. R., joka esitteli asian
hovioikeudenneuvos N. V.

Ratkaisu on yksimielinen.

LÄSI-UUDENMAAN KÄRÄJÄOIKEUS

TUOMIO 18/8598
13.7.2018 L 17/1628
Kantaja Wxxx, H T. T.
Vastaaja Kiinteistö Oy Kn Ppuisto
Asia Asunto-osakeyhtiöasia
Vireille 14.2.2017
KANNE
Vaatimukset

Wxxx on vaatinut, että käräjäoikeus

1) velvoittaa vastaajan omalla kustannuksellaan korjauttamaan huoneiston rakenteissa sekä pintamateriaaleissa sekä yhtiön että osakkaan kunnossapitovastuulla (ennallistaminen) olevat vauriot kantajan omistaman ja hallitseman asunnon osoitteessa Ptie 7 A 11, XXXXX K, tai oikeuttaa Wxxxin suorittamaan korjaustyön vastaajan kustannuksella.
2) velvoittaa vastaajan korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut 10.116,25 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamispäivästä lukien.


Perusteet

Wxxxin asunnossa on tapahtunut 22.10.2015 vesivahinko, jonka syynä on ollut viemärin riittämätön toiminta. Huoneiston sisäpinnat ovat vaurioituneet ja vauriot ulottuvat myös kiinteistöosakeyhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin.

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 § mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet sekä korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi. Viemärin toiminta on kiinteistöosakeyhtiön vastuulla ja puutteellisesti toimivasta viemäristä johtuva vahinko on näin ollen vastaajan korvattava. Koska asunnon rakenteet ovat vaurioituneet, yhtiön edellä määritelty kunnossapitovastuu edellyttää myös asunnon pintojen purkamista ja uusimista. Kunnossapitovastuun toteuttaminen ei ole riippuvainen siitä, onko vahinko aiheutunut jonkun huolimattomuudesta. Mahdollinen huolimattomuus voi johtaa velvollisuuteen korvata yhtiölle laiminlyönnistä aiheutuva vahinko, mutta kiinteistöosakeyhtiön tulee joka tapauksessa korjata vauriot.

Wxxx ei ole toiminut huolimattomasti. Hän on vesivahingon sattuessa ollut suihkussa lievittämässä erittäin voimakkaana päänsärkynä ilmenevää sairauskohtausta. Wxxxilla on diagnosoitu Hin oireyhtymä. Hän ei tilansa vuoksi ole havainnut, että vesi on valunut muualle kuin viemäriin.

Vaurioiden korjaamisesta aiheutuva kustannus ei ole vielä tiedossa.

VASTAUS
Vaatimukset

Kiinteistö Oy Kn Ppuisto on vaatinut, että käräjäoikeus hylkää kanteen kokonaisuudessaan perusteettomana sekä velvoittaa kantajan suorittamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut 6.338,72 eurolla tässä asiassa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta lukien.

Perusteet

Vesivahinko oli aiheutunut kantajan asunnossa 22.10.2015, kun kantaja oli mennyt suihkuun ja vesi oli jäänyt valumaan siten, että se oli valunut kylpyhuoneesta asunnon muihin tiloihin ja rakenteiden kautta asunnon alapuolisiin tiloihin. Veden valuminen oli havaittu aamulla paikalle tulleen siivoojan toimesta. Kantajan kylpyhuone oli ollut lukittu sisäpuolelta ja veden tulo oli saatu loppumaan katkaisemalla koko kiinteistön päävesisulku.

Vastaajan saamien tietojen mukaan kantaja oli vahinkoyönä tullut kotiin juhlista erittäin humalassa. Vastaajan näkemyksen mukaan vesivahinko on ollut kantajan voimakkaan päihtymyksen seurausta. Vakuutusyhtiö Fennia on tutkinut vahingon ja tehnyt sen korvaamisesta 24.10.2016 kielteisen päätöksen. Vakuutusyhtiön selvitysten perusteella viemäri ei ole ollut tukkeutunut. Asiassa on jäänyt selvittämättä syy sille, ettei vesi ole päässyt vapaasti viemäriin. Vastaaja on huolehtinut asunnon ulkopuolisten tilojen kunnostuksesta välittömästi.

Kantaja katsoo, että vastaajan velvollisuus korjata hänen asuntonsa vauriot perustuu asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n mukaiseen asunto-osakeyhtiön kunnossapitovelvollisuuteen. Kantajalla olisi asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 8 §:n perusteella kuitenkin ollut velvollisuus ilmoittaa mahdollisesta puutteesta välittömästi yhtiölle. Viemärin puutteellisesta toiminnasta ei kuitenkaan ollut tehty ilmoitusta ennen vahingon aiheutumista, vaan viemäriä koskevasta ongelmasta oli ilmoitettu huoltomiehelle vasta noin kaksi viikkoa tapahtuman jälkeen.
Silloin viemäristä oli löydetty noin 2 cm:n pituinen muovisuikale, joka ei ole voinut joutua vahingossa viemäriin eikä toisaalta tukkia viemäriä. Joka tapauksessa kantajalla on näyttötaakka siitä, että viemärin toiminnassa on ollut puutteita.

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 §:n mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat ja osakkeenomistajan on hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyönsä siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu.

Kantajan vetoaman sairauskohtauksen osalta vastaaja katsoo, että kysymys on ollut kantajan edellä kerrotusta humalatilasta johtuvasta nukahtamisesta eikä sairauskohtauksesta. Vastaaja ei kiistä sitä, etteikö kantajalla olisi mainitsemaansa sairautta, mutta asiassa esitetty lääkärintodistus ei osoita kantajalla olleen sairauskohtausta tapahtumahetkellä. Vastaajan tietojen mukaan kantaja ei ole joutunut turvautumaan lääkärin hoitoon tapahtuman jälkeen.

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on itse myötävaikuttamalla aiheuttanut tahallisesti tai huolimattomuudesta yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle.

Edelleen asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, mikäli vahinko on aiheutettu rikkomalla asunto-osakeyhtiölain 4 luvun säännöksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti. Tässä asiassa kantaja ei ole osoittanut menetelleensä lain edellyttämällä tavalla huolellisesti vaan hän on toiminut huolimattomasti, jolloin hän vastaa itse aiheuttamistaan vahingoista.
Vastaajan tietojen mukaan kantaja on asunut huoneistossa pitkään vahinkotapahtuman jälkeen. Asunto ei ole asumiskelvoton.

TODISTELU
Kirjalliset todisteet

Kantaja
K1. Tarkastusraportti 9.8.2016
K2. huoltomiehen sähköposti vakuutusyhtiölle 25.11.2015
K3. E-lääkärinlausunto 20.10.2016
K4: Tarkastusraportti 17.1.2018

Vastaaja
V1. Wxxxin facebook-kirjoitus 27.10.2015
V2. Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian korvauspäätös 24.10.2016

Henkilötodistelu
1. Kantaja Wxxx todistelutarkoituksessa
2. Todistaja J. Mttt
3. Todistaja K. Mättten (vastaanotettu pääkäsittelyn ulkopuolella)

Vastaaja
1. V. Rttt todistelutarkoituksessa
2. Todistaja H. Anttt-Sattti
3. Todistaja S. Bttt


KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU
Perustelut
Tausta

Asiassa on riidatonta, että kantajan omistaman Kiinteistö Oy Kn Ppuiston, osoitteessa Ptie 7 A 11, XXXXX K sijaitsevassa kantajan hallinnassa olevassa huoneistossa on tapahtunut vesivahinko 22.10.2015.

Vesi on valunut kylpyhuoneen suihkusta ensin kantajan huoneistoon ja myös alapuolisiin huoneistoihin. Vastaajayhtiö on välittömästi huolehtinut kantajan asunnon ulkopuolisten tilojen kuivaamisesta ja tarpeellisesta korjaamisesta. Kantajan asunnolle yhtiö ei ole tehnyt mitään korjaustoimenpiteitä. Huoneiston kosteita rakenteita ei ole kuivattu. Kantaja on itse osittain purkanut asunnon pintarakenteita.

Asiassa on riidatonta, että kantajan hallinnassa olevan huoneiston rakenteissa on kosteutta, joka tulee poistaa.

Sovellettavista säännöksistä

Vastaajayhtiöön sovelletaan riidattomasti asunto-osakeyhtiölakia.

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet. Yhtiö on lisäksi velvollinen pitämään kunnossa lämmitys-, sähkö-, tiedonsiirto-, kaasu-, vesi-, viemäri-, ilmanvaihto- ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiö ei kuitenkaan vastaa osakehuoneistoissa olevista altaista. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Lain esitöissä on todettu, että kun esimerkiksi vettä pääsee rakenteisiin osakkeenomistajan astianpesukoneen, akvaarion tai muun osakkeenomistajan vastuulla olevan laitteen yllättävän rikkoutumisen vuoksi huoneiston pinnoitteiden vaurioituminen ei aiheudu rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan muun rakennuksen osan vian tai korjaamisen vuoksi ja tällöin yhtiö ei vastaa sisäosien kunnostamisesta osakehuoneistossa, jossa vahinko on tapahtunut. Jos vahinkoa ei voida pitää yhtiön eikä toisaalta myöskään osakkeenomistajan aiheuttamana, on sovellettava kunnossapitovastuuta koskevia normeja. Jos vuotovahinko siis aiheutuu osakkeenomistajan omasta laitteesta, on perusteltua, että osakkeenomistaja vastaa pintamateriaalien purkamisesta sekä niiden ennalleen saattamisesta aiheutuvista kustannuksista. Tällaisessa tapauksessa yhtiö kuitenkin vastaa rakenteiden mahdollisesta kunnostamisesta mahdollisine kuivatuksineen, vaikka rakenteita ei olisi tarvinnut korjata ilman osakkeenomistajan laitteen rikkoutumista. (HE 24/2009 vp s. 85)

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 3 §:n mukaan osakkeenomistajan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat ja osakkeenomistajan on hoidettava osakehuoneistoansa huolellisesti ja toteutettava kunnossapitotyönsä siten, että yhtiön vastuulla olevat kiinteistön, rakennuksen tai huoneiston osat eivät rikkoudu. Lain esitöissä on todettu, olevan tarkoituksenmukaista, että huoneiston sisäosien vahingoituttua osakkeenomistajan on näytettävä, ettei hän ole menetellyt huoneiston hoidossa huolimattomasti eikä aiheuttanut vahinkoa toimenpiteellään tai laiminlyönnillään. Tämä perustuu siihen, että osakkeenomistajalla on osakehuoneiston haltijana yleensä paremmat mahdollisuudet esittää asiassa näyttöä kuin yhtiöllä (HE 24/2009 vp. s 89).

Asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan osakkeenomistajan on korvattava vahinko, jonka hän on itse myötävaikuttamalla aiheuttanut tahallisesti tai huolimattomuudesta yhtiölle, toiselle osakkeenomistajalle tai muulle henkilölle. Edelleen asunto-osakeyhtiölain 24 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan, mikäli vahinko on aiheutettu rikkomalla asunto-osakeyhtiölain 4 luvun säännöksiä osakkeenomistajan kunnossapitovastuusta, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakkeenomistaja osoita menetelleensä huolellisesti.

Käräjäoikeus toteaa, että tässä asiassa ei ole vaadittu vahingonkorvausta vaan kysymys on vahvistuskanteesta. Taloudellisen vahingon määrä ei ole selvillä, koska veden valumisen aiheuttamia vaurioita ei ole korjattu rakenteissa tai asunnon pinnoissa.

Näytön arviointi ja johtopäätökset

Todistelusta

Kirjallisina todisteina asiassa on esitetty kantajan puolesta sähköposti. Viestin on todistajana kuultu Anttt-Sattti lähettänyt vakuutusyhtiölle 25.11.2015, jossa hän on todennut, että lattiakaivon poistoputkessa oli ollut noin 25 cm:n päässä tukos, joka oli avattu putkella ja jonka jälkeen kaivo oli alkanut toimia. Viestissä ei ole mainintaa muovisuikaleesta eikä toimenpiteen ajankohtaa.

Kantajan puolelta on esitetty myös lääkärintodistus, jossa todetaan, että kantajaa on vuodesta 2012 tutkittu ja hoidettu voimakkaiden, lamaannuttavien päänsärkykohtausten vuoksi. Samassa lääkärintodistuksessa todetaan, että muun muassa kesäkuussa 2014 kantajalla on ollut voimakas kohtaus ja tajunnanmenetys, jota oli selvitetty sairaalan neurologisella osastolla. Vielä todistuksessa mainitaan, että 25.10.2015 potilaalla ollut voimakas kohtaus, josta on seurannut vesivahinko. Tosiasiassa vesivahinko on tapahtunut jo 22.10.2015. Kirjallisena todisteena on lisäksi esitetty kaksi raporttia asunnon tarkastuksista ja mahdollisen rakenteisiin levinneen kosteuden havainnoimisesta. Näiden raporttien ja varsinkin jälkimmäisen 18.1.2018 tehdyn tutkimuksen perusteella asiassa on tullut riidattomaksi, että kantajan asunnossa on asunnon rakenteisiin ulottuvia kosteudesta johtuvia vaurioita. Raportissa olevasta asunnon pohjakuvasta on havaittavissa, että kylpyhuonetilassa oleva lattiakaivo on allaskaapin alapuolella. Kaivo ei sijaitse suihkun yhteydessä.

Vastaajan kirjallisena todisteena on esitetty Wxxxin facebook-päivitys 27.10.2015. Siinä Wxxx on kertonut, että hänellä oli ollut juhlien jälkeen krapula, joka oli kestänyt 1,5 vuorokautta. Käräjäoikeus toteaa, että päivityksen etäisyys on nyt käsiteltävänä olevasta tapahtumasta viisi päivää.

Kirjallisena todisteena on vastaajan puolelta esitetty myös Keskinäinen vakuutus Fennian korvauspäätös 24.10.2016, jossa on todettu vakuutusyhtiön selvitysten johtaneen siihen, että lattiakaivo ei vesivahingon aikana ole ollut tukkeutunut ja veden virtaaminen lattiakaivoon on ollut estynyt muusta syystä. Korvaus Wxxxin kotivakuutukseen kuuluvasta vastuuvakuutuksesta on evätty tällä perusteella.

Asiassa on kuultu kantajaa itseään todistelutarkoituksessa sekä hänen puoleltaan kahta todistajaa. Molemmat todistajat ovat kantajan ystäviä. Vastaajan puolelta on kuultu taloyhtiön isännöitsijää, taloyhtiön osakkeenomistaja-asukasta sekä talonyhtiön käyttämän huoltoyhtiön omistajaa, joka toimii myös itse huoltomiehenä talossa.

Käräjäoikeus toteaa, että kukaan kuulluista henkilöistä ei ole asiaan nähden täysin ulkopuolinen.

Wxxx on kertonut, että tapahtumailtana hän oli ollut viettämässä läksiäisiä Helsingissä ravintolaruokailun merkeissä. Hän oli tullut kotiin noin kello 03 tai 04. Hän oli nukahtanut sohvalle ja herännyt sairauskohtaukseen, johon kuuluvaa voimakasta kipua hän oli mennyt lievittämään kylmällä vedellä suihkuun. Kellonaikaa hän ei osaa sanoa. Hänellä on neurologinen sairaus, ilmeisesti Hin syndrooma, josta hän on kärsinyt vuonna 2012 tapahtuneen tapaturman jälkeen. Kohtaus alkaa usein kun hän on rentoutuneessa tilassa eli usein aamuyöllä unen aikana. Kohtaukset ovat nykyään toistuvia. Kohtaukseen kuuluu hyvin voimakas ja toimintakyvyn lamaannuttava päänsärky. Usein hän miettinyt, että kohtauksen alettua pitäisi soittaa ambulanssi, mutta koska ambulanssin paikalletulo Kan kestää kauan ja kohtaus menee itsestään ohi, hän ei ole sitä tehnyt. Alkoholilla ei ole mitään tekemistä asian kanssa eikä hän ollut sammunut lattiakaivon päälle. Se ei lattiakaivon sijainnin vuoksi edes ole mahdollista. Hän oli havahtunut siihen, että huoltomies Anttt-Sattti oli huutanut oven ulkopuolella.

Vielä Wxxx on kertonut, että lattiakaivon toiminnassa oli ollut ongelmia, viemäri oli pulputtanut vettä. Hän oli ilmoittanut huoltomiehelle useasti asiasta, kun Anttt-Sattti oli käynyt hänen työpaikallaan kahvilassa poikansa kanssa. Mitään asialle ei kuitenkaan ollut tehty. Wxxx on todennut, että muovisuikaleesta vakuutusyhtiölle ilmoittaminen on ollut asiaan kuulumatonta, koska Anttt-Sattti oli tosiasiassa poistanut viemärin tukoksen jo tapahtumapäivänä. Wxxxille oli korvattu kotivakuutuksesta suurin osa hänelle aiheutuneista vahingoista, mutta niiltä osin, kun vauriot ulottuvat yhtiön vastuulla oleviin rakenteisiin, hänen vakuutuksensa ei korvaa vahinkoa. Wxxx oli vielä yrittänyt kotivakuutukseensa kuuluvan vastuuvakuutuksen käyttöä. Tämän vastuuvakuutuksen perusteella annettu päätös on vastaajan kirjallinen todiste. Vastaajayhtiön kanssa asiasta keskustelu oli koko ajan ollut vaikeaa ja hän oli tehnyt parhaansa asian hoitamisessa. Kysymys on hänen omasta kodistaan, eikä hän missään tapauksessa halua toimia huolimattomasti sen suhteen. Facebook-päivityksestä Wxxx on todennut, että se ei ollut liittynyt nyt kysymyksessä olevaan tapahtumaan.

Isännöitsijä Rttt on kertonut, että hän on ollut isännöitsijänä vastaajayhtiössä jo vuodesta 1997. Hän on myös asunut talossa. Talon pohjaviemärit on uusittu, mutta viemärien pystylinjat ovat alkuperäiset. Mitään vikaa niissä ei ole ollut. Niihin ei ole tarvinnut tilata painepuhdistusta moneen vuoteen. Anttt-Satttellä ei itsenäisesti olisi oikeutta tilata viemärien puhdistusta, mutta jos viemäreissä on jotain vikaa niin yhtiö korjaa asian. Wxxx ei ole tehnyt viemärin toimimattomuudesta ilmoitusta yhtiölle. Asunnon kylpyhuone on hiljattain saneerattu ja siinä on nykyaikainen turvakynnys. Tässä tapauksessa veden on pitänyt valua pitkään, jotta se on voinut levitä niin laajalle alueelle kuin nyt on käynyt. Rttt piti todella outona, että viemäri olisi voinut tukkeutua täysin juuri silloin, kun sairaskohtaus on iskenyt. Viemäriin on syntynyt alipaine tulvimisen myötä ja se on imenyt kaiken luokseen, joten viemäriin on voinut kulkeutua tavaraa joka taas on voinut estää veden virtaamisen. Kaikki Wxxxin asiaan liittyvät viestit oli välitetty yhtiön hallitukselle, ja viesteistä on keskusteltu hallituksessa. Muun muassa vakuutusyhtiön näkemys siitä, että yhtiön laitteissa eli viemärissä ei ole ollut vikaa, on vaikuttanut asian käsittelyyn yhtiössä.

Todistaja K. Mättten on tuntenut kantajan yli 10 vuotta. Hän oli ollut paikalla vesivahingon tapahduttua samana iltapäivänä. Vesi oli jo ollut kuivattu mahdollisimman hyvin. Suihkun viemäristä oli hänen vierailunsa aikana pulpunnut vettä ryöpsähdellen. Asiasta oli soitettu huoltomiehelle. Mättten on nähnyt Wxxxin saavan sairauskohtauksen hyvin monta kertaa. Kohtaus voi kestää 20 minuutista useisiin tunteihin. Kohtauksen tullessa Wxxxin toimintakyky lamaantuu täysin. Hänen naamansa muun muassa turpoaa ja tila on selvästi hyvin kivulias.

Todistaja E. Mttt on kertonut, että hän on tuntenut kantajan muutamia vuosia. Hän ei ollut ollut paikalla vahingon tapahtuessa. Hän oli kuitenkin ollut samana iltapäivänä paikalla, kun samasta viemäristä oli alkanut tulla vettä ylös. Mtttn mukaan silloin oli soitettu huoltomiehelle, joka oli tullut paikalle. Mttt oli tunnistanut huoltomiehen olleen todistajana kuultu Anttt-Sattti. Huoltomies oli työntänyt viemäriin jonkin välineen ja tilanne oli hoitunut. Lattiakaivon päälle ei Mtttn mukaan voi sammua, koska kaivo on allaskaapin alla. Mttt on nähnyt kantajalla sairauskohtauksen useita kertoja ja sellaisen aikana Wxxxilla ei ole toimintakykyä.

Todistaja Anttt-Satttellä on huoltoyritys ja hän on toiminut jo seitsemän vuotta kysymyksessä olevan yhtiön huoltomiehenä. Hän tuntee talon hyvin. Hän ei muista, että hän olisi joutunut avaamaan tukoksia kylpyhuoneen viemäreistä. Nyt kysymyksessä olevan tapahtumaan liittyen Anttt-Sattti on kertonut, että hän oli saanut puhelun pankin siivoojalta veden valumisesta. Hän oli tullut paikalle ja mennyt Wxxxin asuntoon. Vesi oli tulvinut kylpyhuoneesta, joka oli ollut lukittu. Wxxxia hän ei ollut nähnyt. Hän oli käynyt sulkemassa talosta veden. Kun hän oli tullut takaisin Wxxx oli reippaana jo ollut kuivaamassa lattiaa. Wxxx oli vaikuttanut hyvävointiselta. Vettä oli kuivattu ja hän oli vielä tullut imuoroimaan vesi-imurilla loput. Anttt-Sattti oli tarjonnut laitteitaan kuivatukseen, mutta Wxxx oli torjunut tarjouksen. Anttt-Sattten mielestä vettä oli tullut varmaan 500 litraa ja veden oli tarvinnut valua pitkään. Suihkutila oli ollut kuiva, kun Anttt-Sattti oli tarkistanut sen. Hän ei ollut tarkistanut viemärin kuntoa. Noin kahden viikon kuluttua hän oli selvittänyt viemärin kuntoa ja siellä oli ollut pieni muovinkappale. Tämä kappale ei Anttt-Sattten mukaan ole voinut aiheuttaa tukosta. Anttt-Sattti on kiistänyt, että hän olisi käynyt tapahtumapäivänä rassaamassa viemäriä. Hän oli käynyt iltapäivällä asunnossa mutta syytä hän ei muistanut eikä sitäkään, kuka asunnossa oli ollut. Hän oli ehkä hakenut imurin.

Todistaja Bttt on kertonut, ettähän on asunut talossa jo 10 vuotta. Hän on rakennusalan ammattilainen ja hän on ollut myös taloyhtiön hallituksessa. Hänen viemärinsä on aina toiminut eikä hänen tietojensa mukaan ongelmia ole ollut kuin pohjaviemärissä ja nekin vain ennen viemärin pinnoitusta jotain vuosia sitten. Btttin tytär oli asunut samassa huoneistossa kuin Wxxx. Tyttären asumisaikana viemärissä ei ollut ollut mitään ongelmia. Jos viemäri toimii, vettä voi valuttaa vaikka kolme päivää. Jos viemäri tukkiutuu, on mahdollista, että vesi tulvii nopeastikin huoneiston puolelle. Asunnon viemärin päälle ei voi tässä tapauksessa nukahtaa, mutta muuten mekaanisesti veden pääsy viemäriin voi estyä.


Johtopäätökset ja asian oikeudellinen arviointi

Valmisteluistunnon jälkeen 18.1.2018 Wxxxin asunnossa on tehty vahinkokartoitus ja eristetilan kosteusmittauksia. Tarkastusraportin havainnot ovat, että asunnon rakenteissa eli pintamateriaalien alla on kosteutta eristetilassa ja seinien alaosissa. Vastaajayhtiö onkin myöntänyt olevan riidatonta, että veden valumisen seurauksena Wxxxin hallinnassa olevan huoneiston pinnat ja rakenteet ovat kastuneet. Rakenteissa on korjaamista tarvitsevia vaurioita.

Yhtiö on osakkaidensa omistama. Yhtiön edun mukaista on huolehtia yhtiön omaisuuden arvosta eli asunto-osakeyhtiön tapauksessa rakennuksen kunnosta.

Vastaaja on kuitenkin kanteen kiistämisperusteena vedonnut osakkeenomistajan huolimattomuuteen vesivahingon suhteen. Tämän vuoksi yhtiö on katsonut, että Wxxxin pitää korjata itse sekä rakenteille että pinnoille aiheutuneet vauriot omalla kustannuksellaan.

Wxxx on kiistänyt nukahtaneensa humalassa suihkuun. Wxxxin mukaan hän on yllä kerrotun sairauskohtauksen vuoksi menettänyt toimintakykynsä suihkussa eikä hän ole havainnut veden tulvimista. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tajunnanmenetys suihkussa sairauskohtauksen vuoksi on ollut seikka, joka voi poistaa osakkaan tuottamuksen vesivahingon syntyessä (Kouvolan HO 13.8.2013 nro 623).

Vastaajan mukaan Wxxx on ollut riehakkaissa läksiäisissä ennen tapahtumaa ja siksi epäilemättä hyvin päihtynyt, mikä viittaa suihkuun nukahtamiseen. Wxxx on kiistänyt voimakkaan humalan, eikä humalatilasta ole vastaajan puolesta esitetty muuta todistelua kuin viisi päivää tapahtuman jälkeen tehty facebook-päivitys. Ainoa havainto Wxxxista tapahtuma-aikaan on todistaja Anttt-Satttellä, jonka mukaan Wxxx oli ollut täysin toimintakunnossa ja kuivannut lattiaa reippaasti, kun hän oli veden katkaisun jälkeen palannut asuntoon. Käräjäoikeus toteaa, että Wxxxin reipas tila ei viittaa siihen, että hän joitain minuutteja aikaisemmin olisi ollut sammuneena voimakkaan humalatilan vuoksi suihkussa. Sairauskohtauksen Wxxx taas on kertonut menevän itsestään ohi. Esitetyn näytön perusteella ainoaksi varmuudella selvitetyksi seikaksi Wxxxin tilasta jää se, että Wxxxilla on diagnosoitu neurologinen kohtauksittainen sairaus, johon kuuluu voimakas päänsärky ja joka on aiheuttanut tajuttomuuden joskus. Ainakaan Wxxxin voimakkaasta humalasta tapahtumahetkellä ei ole esitetty riittävää näyttöä. Kivun lievittämistä suihkussa ei lähtökohtaisesti voida pitää tuottamusta osoittavana toimintana. Wxxxin tila suihkussa jää kuitenkin epäselväksi.

Wxxx on kertonut viemärin olleen tukkeutunut, mikä sairauskohtauksen aiheuttaman toimintakyvyttömyyden yhteydessä on johtanut veden tulvimiseen. Wxxx on kertonut huomauttaneensa huoltomiehelle monta kertaa viemärin huonosta toiminnasta. Anttt-Sattti on kieltänyt tämän ja Rttt puolestaan on todennut, ettei hänelle ole kerrottu mitään viemäriongelmista. Wxxx, Mttt ja Mättten ovat kertoneet, että viemäri oli pulputtanut vettä kylpyhuoneeseen vielä vahinkopäivän iltapäivänä ja Mättten ja Wxxx, että Anttt-Sattti oli käynyt poistamassa viemäritukoksen samana iltapäivänä. Anttt-Sattti on kertonut, että hän oli käynyt asunnossa iltapäivällä, mutta muistaaksensa vain hakemassa vesi-imurin. Hän ei ollut silloin eikä muistaaksensa koskaan muutenkaan avannut viemäreitä. Bttt on yhtiön osakas ja entinen hallituksen jäsen, jonka mukaan viemäreissä ei koskaan ole ollut ongelmia yleisesti eikä Wxxxin asunnossakaan hänen tyttärensä asuessa siinä.

Edellä on jo todettu, että kukaan viemärin kunnosta kertoneista henkilöistä ei ole ollut täysin vailla sidoksia asiassa eikä kenenkään kertomusta voida siten lähtökohtaisesti pitää toista luotettavampana. Viemärissä on jossain vaiheessa ollut tukos Anttt-Sattten vakuutusyhtiölle lähettämän viestin perusteella. Vakuutusyhtiön päätöksestä ilmenee vain se, että yhtiön edustajien ja huoltomiehen antamien tietojen perusteella vakuutusyhtiö on tehnyt johtopäätöksen, jonka mukaan viemärin toiminta on estynyt ulkoisesta syystä eikä tukkeumasta. Muuta näyttöä kuin edellä todettu viesti, päätös ja asianosaisten kertomukset yhtiön viemärien tai Wxxxin viemärin hyvästä tai huonosta toiminnasta ei ole esitetty. Käräjäoikeuden arvion mukaan tämän näytön perusteella viemärin putkessa ollutta tukosta tai viallisuutta tapahtumahetkellä ei voida sulkea pois. Asia jää epäselväksi.

Asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:n 2 momentin mukaan yhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet ja eristeet ja vesi-, viemäri ja muut sen kaltaiset perusjärjestelmät. Yhtiön on korjattava ne osakehuoneistojen sisäosat, jotka vahingoittuvat rakenteen tai yhtiön kunnossapitovastuulle kuuluvan rakennuksen muun osan vian tai sen korjaamisen vuoksi.

Edellä on todettu lain esitöissä otetun kantaa siihen, miten kunnossapitovastuu jakautuu, jos vahingon syy jää epäselväksi. Silloin noudatetaan kunnossapitoa koskevia sääntöjä. Nyt käsiteltävänä olevassa tapauksessa ei toisaalta ole kysymys lain esitöissä mainitusta osakkaan laitteen rikkoontumisesta. Tässä asiassa on kysymys kuitenkin asunto-osakeyhtiön kunnossapitovastuun ulottuvuudesta. Vahingon aiheutumisen syy on jäänyt edellä kerrotuin tavoin epäselväksi eli onko veden virtaamiseen vaikuttanut kantajasta johtuva ulkoinen syy (sairauskohtaus), joka on estänyt hänen toimintansa ja toisaalta kysymys on siitä, onko veden valuminen rakenteisiin aiheutunut asunto-osakeyhtiön vastuulla olevan viemärijärjestelmän viasta.

Asiaa ratkaistaessa on otettava huomioon myös asiassa esitettyjen vaatimusten luonne. Osakkaan mahdollinen huolimattomuus voi johtaa osakkaan vahingonkorvausvelvollisuuteen, mutta se ei muuta edellä todettua asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 2 §:ssä säädettyä kunnossapitovastuuta. Vesivahinkoon johtaneet syyt ja kokonaistilanne ovat edellä kerrotuin tavoin jääneet epäselväksi. Käräjäoikeus katsoo olevan kohtuullista, että yhtiö vastaa sen vastuulle asunto-osakeyhtiölain mukaan kuuluvista rakenteista ja osakas pintamateriaaleista.

Vastaajayhtiöllä on näin ollen velvollisuus korjauttaa huoneiston rakenteissa olevat vauriot kantajan omistamassa ja hallitsemassa asunnossa. Mikäli yhtiö ei korjaa rakenteita Wxxxilla on oikeus suorittaa korjaustyö vastaajan kustannuksella asunto-osakeyhtiölain 4 luvun 4 §:n 2 momentin nojalla. Asunnon pintarakenteiden ennallistaminen jää Wxxxille.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 3 §:n 1 momentin mukaan, jos samassa asiassa on esitetty useita vaatimuksia, joista osa ratkaistaan toisen ja osa toisen hyväksi, he saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan, jollei ole syytä velvoittaa asianosaista korvaamaan niitä osaksi vastapuolelle. Pykälän 2 momentin mukaan mitä 1 momentissa säädetään, on vastaavasti sovellettava, milloin asianosaisen vaatimus hyväksytään ainoastaan osaksi.

Asiassa on Wxxxin vaatimus hyväksytty osittain. Asian näin päättyessä käräjäoikeus katsoo olevan kohtuullista, että kumpikin osapuoli saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

TUOMIOLAUSELMA

Käräjäoikeus vahvistaa, että Kiinteistö Oy Kn Ppuiston tulee omalla kustannuksellaan korjauttaa huoneiston rakenteissa yhtiön kunnossapitovastuulla olevat vauriot kantajan omistamassa ja hallitsemassa asunnossa osoitteessa Ptie 7 A 11, XXXXX K. Mikäli Kiinteistö Oy Kn Ppuisto ei suorita korjaustyötä, kantajalla on oikeus suorittaa korjaustyö Kiinteistö Oy Kn Ppuiston kustannuksella.

Muilta osin Wxxxin vaatimus hylätään.

Asianosaiset saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lainkohdat
Asunto-osakeyhtiölaki 4 luku 2 §, 4 §
Oikeudenkäymiskaari 21 luku 3 §

Muutoksenhaku
Tähän ratkaisuun saa hakea muutosta valittamalla Turun hovioikeuteen.

Tyytymättömyyden ilmoitus
Kiinteistö Oy Kn Ppuisto on ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon.
H Wxxx on ilmoittanut tyytymättömyyttä koko tuomioon.

Määräajat:
Valitus 13.8.2018
Vastavalitus 27.8.2018
Valitusosoitus liitteenä.