TuHo 30.4.2010 Suunnitelmien epäselvyys ja urakoitsijan törkeä huolimattomuus takuuajan jälkeen?

Asiassa on kysymys siitä, onko Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy urakoitsijana YSE 30 §:n mukaisesti takuuajan jälkeen velvollinen korvaamaan vahingot, jotka olivat aiheutuneet ja korjaustyön kustannusarvion mukaan vielä tulisivat aiheutumaan urakan tilanneelle Kakkostappi Oy:lle siitä, että ravintolan alaslaskettu sisäkatto oli osaksi irronnut kantavista rakenteistaan ja aiheuttanut katon romahtamisvaaran, sekä asiakkaiden vähentymisestä yrityksen liiketulon vähentymisen.

Ongelmana oli se, että katto oli kiinnitetty huonosti ja riitaa oli siitä mitä rakennussuunnitelmissa todettiin kiinnittämisestä ja oliko urakoitsija tarkistanut kiinnitystavan jos se oli epäselvä. Tuomiossa asetettiin tilaajalle velvollisuus huolehtia suunnitelmien riittävyydestä.

Hovioikeuden perustelujan mukaan rakennusurakan tilaajan on huolehdittava rakenteiden suunnittelusta. Kysymyksessä olleessa rakennuskohteessa rakenteiden suunnittelu ja muun muassa rakenteellisten liitosten mitoitus oli kokonaisuudessaan kuulunut tilaajan rakennesuunnittelijan tehtäviin. Hovioikeus arvioi asiassa esitettyä näyttöä siten, että koska tilaaja on ollut viimekädessä vastuussa rakennusurakan suunnittelusta, sen vastuulla on ollut myös huolehtia siitä, että rakennesuunnittelija tekee riittävän yksityiskohtaiset piirrokset eri työvaiheista siten, että urakoitsija saa niistä riittävän tarkat ohjeet työn suorittamiselle. Tilaajan vastuulla on lisäksi ollut huolehtia siitä, että arkkitehdin rakennusselostus ja rakennesuunnittelijan rakennepiirustukset sovitetaan yhteen. Myös arkkitehdin rakennusselostuksen määräykset rakenteiden hyväksyttämisestä rakennesuunnittelijalla ovat kohdistuneet tilaajaan.

Suunnitelmista puuttui yksityiskohtaiset ohjeet kannatinrimojen kiinnityksistä.Urakoitsijan katsottiin kuitenkin tarkistaneen kiinnitystavan rakennesuunnittelijalta ja hyväksyttäneen urakoitsijan ehdottaman kiinnitystavan. Tilaajan korvausvaatimukset hylättiin näin ollen kokonaisuudessaan.

Yksityiskohtana tuomiossa asiantuntijatodistajan mukaan urakoitsija oli voinut rakennepiirustuksen puutteellisuudesta huolimatta tehdä kiinnityksen ajankohtana vallinneen hyvän rakennustavan mukaisesti silein konenauloin. Asiantuntijan mukaan vasta vuoden 2004 rakentamismääräysohjeissa naulaimien käytöstä kiellettiin sileiden konenaulojen käyttö paikoissa, joihin kohdistuu alapuolista kuormaa. Asiantuntija oli lisäksi lausunut, että koska liitoksen kiinnitystapaa ei ollut rakennepiirustuksessa Vl-Vl erikseen yksilöity, urakoitsijalla oli ollut oikeus luottaa siihen, että kiinnitys voitiin toteuttaa vallitsevaa yleistä rakennustapaa noudattaen konenaulaamalla. Kun esitetyn selvityksen perusteella konenaulojen käyttö oli kyseisen tapaisessa rakentamistyössä ollut sallittu rakentamisen aikana, urakoitsija oli noudattanut tältä osin ajankohdan mukaista hyvää rakentamistapaa.

Hakusanat: Rakennusurakka, vahingonkorvaus, törkeä huolimattomuus, YSE 30§, suunnitelmat, detaljisuunnitelmat, alaslaskettu katto


Turun hovioikeus 30.4.2010

Nro 1035

Diaarinro S 09/2096


RATKAISU, JOHON ON HAETTU MUUTOSTA
Tampereen käräjäoikeus 34. os. 3.10.2007 nro 15605 (liitteenä)


ASIA VALITTAJA
VASTAVALITTAJA

Urakkasopimuksen suoritusrikkomus Kakkostappi Oy
Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy

ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY
Hovioikeus on 17.12.2008 antamallaan tuomiolla ratkaissut asian. Korkein oikeus on 5.10.2009 antamallaan päätöksellä kumonnut hovioikeuden tuomion ja palauttanut asian hovioikeuteen uudelleen käsiteltäväksi.

VAATIMUKSET HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Kakkostappi Oy on vaatinut, että Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy velvoitetaan suorittamaan vahingonkorvaukseksi korjauskuluista 23.660 euroa korkoineen 4.11.2005 lukien ja liiketulon menetyksestä 103.200 euroa korkoineen 3.10.2006 lukien. Lisäksi Kakkostappi Oy on vaatinut, että Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen. Toissijaisesti Kakkostappi Oy on vaatinut, että sen maksettavaksi tuomittuja oikeudenkäyntikuluja alennetaan 13.820,45 euroon.
Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy on toteuttanut itsenäisesti alakaton ripustuksen hyväksyttämättä ripustusrakenteita Arkkitehti Uaaasksen rakennusselostuksen määräyksen mukaisesti erikseen rakennesuunnittelijalla. Rakennesuunnittelija Heikki Piiiin antama piirroksesta ilmenevän riman kiinnitysohje on perustunut siihen, että riman varaan kiinnitetään vain gyproc-levyt ja että varsinainen alakaton ripustus toteutetaan erillisin ripustimin kantavista rakenteista. Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy on laiminlyönyt laadunvarmistuksen. Huomioon ottaen rakennuksen yksilölliset ratkaisut ei käytetyn ripustustavan yleisyydellä eli niin sanotulla hyvällä rakennustavalla ole merkitystä.

Kakkostappi Oy:n edustajat eivät rakennustyötä tarkastaessaan ole voineet tietää, onko ripustusrakenteet hyväksytetty rakennesuunnittelijalla ja joka tapauksessa valvonnan laiminlyönti ei poista eikä vähennä Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:n sopimusperusteista vastuuta.

Romahtamisvaaran takia kattoa oli jouduttu tukemaan 3.11.2005 alhaalta päin parruilla. Tuenta oli aiheuttanut asiakkaiden vähentymistä ja siten yrityksen tuottojen alentumista. Vahingonkorvausvaatimus perustuu virheen korjaamiseen ravintolasalin viistokaton osuudelta ja kabinettikaton osalta 17.700 euron kustannusarvioon, sisäkaton tuennasta aiheutuneeseen 959,28 euron kustannukseen ja sähkötöiden 5.000 euron kustannusarvioon sekä liiketulon vähentymisen osalta arvioon, 300 euroa päivältä 4.11.2005 alkaen 13.10.2006 asti.

Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:n oikeudenkäyntikululaskuun sisältyvät KPM-Engineering Oy:n ja Insinööritoimisto Jouko Kaxxxxnen Ky:n laskut ovat olleet tarpeettomia kuluja, koska laskujen perusteista ja sisällöstä ei ole esitetty selvitystä ja koska kyseisten yhtiöiden edustajia on kuultu oikeudessa. Kakkostappi Oy ei ole velvollinen korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle oikeudenkäyntikululaskuun sisältyvää arvonlisäveron osuutta, koska tämä saa omassa verotuksessaan määrän vähennyksenä hyväkseen.


Vastavalitus


Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy on vaatinut, että Kakkostappi Oy velvoitetaan korvaamaan asiantuntija Kari V toimenpiteistä aiheutuneet 9.838,40 euron kulut korkoineen sekä oikeudenkäyntikulut asiassa korkoineen.

Kari V ei ole osakas isänsä hallinnoimassa rakennusyhtiössä eikä hän kuulu yhtiön hallitukseen eikä ole vakituisessa työsuhteessa rakennusyhtiöön. Ilman Kari V toimenpiteitä ei muiden asiantuntijoiden ole ollut mahdollista perehtyä asiaan.



Vastaus valitukseen


Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy on vaatinut, että Kakkostappi Oy:n valitus hylätään.

Kakkostappi Oy:llä on ollut suunnitteluvastuu asiassa eikä Maalaus­ ja Rakennusliike V V Oy:n velvollisuutena ole ollut rakenneratkaisujen hyväksyttäminen rakennesuunnittelijalla. Kakkostappi Oy kantaa riskin rakennusselostuksen määräyksen tulkinnanvaraisuudesta.


Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy on havainnut piirroksesta rakennesuunnittelijan suunnitelman olleen puutteellinen alakaton ripustuksen ohjeen osalta ja pyytänyt Piiiiltä toimintaohjeen, jota on sitten noudattanut. Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy on huolehtinut parhaan kykynsä mukaan laadun varmistuksesta. Kakkostappi Oy:llä on ollut mahdollisuus tarkastaa rakennesuunnittelijalta tarpeelliset tiedot ja yhtiön olisi kohtuudella pitänyt havaita vakavaksi väittämänsä virhe. Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy on toiminut hyvän rakennustavan mukaisesti käyttäessään rakennusaikana yleisesti hyväksyttyä kiinnitystapaa.

Maalaus- ja Rakennusliike V Vuuuk Oy on kiistänyt Kakkostappi Oy:n vahingonkorvausvaatimukset perusteeltaan. Välittömien vahinkojen korjauskustannusten määräksi se on myöntänyt 5.000 euroa ja sähkökustannusten määräksi 1.000 euroa. Tuennan kustannuksista vaaditun määrän Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy on myöntänyt oikeaksi. Liiketulon menetyksen korvausvaatimus kohdistuu välillisiin vahinkoihin, joita Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy ei ole velvollinen korvaamaan. Määräksi se on myöntänyt arvonlisäveroineen 50 euroa päivältä kahden kuukauden ajalta.

KPM-Engineering Oy ja Insinööritoimisto Jouko Kaxxxxnen Ky ovat laskuttaneet asiantuntijoiden suorittamista lausuntojen laatimisesta, jotka ovat valmistauduttaessa asian käsittelyyn tutkimuksista ja olleet tarpeelliset.


Vastaus vastavalitukseen

Kakkostappi Oy on vaatinut, että Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:n vastavalitus hylätään.

Kari V on ollut mukana projektin toteuttajana Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:n edustajana, joten hän ei ole ollut asiassa ulkopuolinen asiantuntija. Ottaen huomioon, että riita on koskenut ainoastaan alakaton kiinnitystavan oikeellisuutta, Kari V toimenpiteet ovat olleet tarpeettomia ja niihin on kulunut tavanomaista enemmän aikaa.

PÄÄKÄSITTEL Y HOVIOIKEUDESSA

Hovioikeus on toimittanut asiassa pääkäsittelyn 23. - 24.3.2010.

HOVIOIKEUDESSA ESITETTY TODISTELU

Sama kuin käräjäoikeudessa sekä lisäksi rakennusinsinööri Kari V 10.9.2007 päivätyt laskut numero 36, 37 ja 38, Kari V henkilöesite ja asiakirjaluettelo, neljä työmaakokouksen pöytäkirjaa, vastaanottotarkastuksen ensimmäinen sivu, V V 3.7.2001 lähettämä telekopio, kuusi valokuvaa ja varastorakennuksen pohjapiirustus.

HOVIOIKEUDEN RATKAISU


Perustelut

Asiassa on kysymys siitä, onko Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy urakoitsijana YSE 30 §:n mukaisesti takuuajan jälkeen velvollinen korvaamaan vahingot, jotka olivat aiheutuneet ja korjaustyön kustannusarvion mukaan vielä tulisivat aiheutumaan urakan tilanneelle Kakkostappi Oy:lle siitä, että Autoresta Ylöjärvi -nimisen ravitsemus- ja huoltorakennuksen ravintolasalin ja kabinetin alaslaskettu sisäkatto oli osaksi irronnut kantavista rakenteistaan ja aiheuttanut katon romahtamisvaaran, sekä asiakkaiden vähentymisestä yrityksen liiketulon vähentymisen.

Jarmo Vxxxxnen ja V V todistelutarkoituksessa sekä Jorma Antero Uaaass, Heikki Uolevi Lxxxi, Heikki Uolevi Piiii, Jarkko Antero V, Kari Tapio V, Janno Viljo Mikael Lxxxnen, Asko Juhani Svvvnen, Kari Kalevi Kxxxxnen ja Jouko Ilpo Kullervo Kaxxxxnen todistajina ovat hovioikeudessa kertoneet asian ratkaisuun vaikuttavilta osin samoin kuin heidän kertomakseen on käräjäoikeuden tuomioon merkitty. Hovioikeuden istunnossa on todistelua vastaanotettaessa käytetty Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:n valmistamaa pienoismallia havainnollistamaan riidan kohteena olevaa kattorakennetta ja sen liitoksia. Asianosaiset ovat olleet yhtämieltä siitä, että pienoismallissa on oikein kuvattu kohteeseen toteutettu rakenne, siltä osin kuin se on riidan kohteena.

Urakoitsijan saamat ohjeet

Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy (jäljempänä urakoitsija) ja Kakkostappi Oy (jäljempänä tilaaja) olivat 28.5.2001 tehneet rakennusurakkasopimuksen. Sopimuksen kohdan 5 B mukaan Arkkitehtitoimisto Jorma Uaaass Oy laatii arkkitehtisuunnitelmat sekä piirustusluettelon ja Insinööritoimisto Piiii Oy rakennesuunnitelmat ja piirustusluettelon. Sopimuksen kohdan 7 mukaan laadunvarmistus toteutetaan urakkaohjelman mukaisesti. Urakkaohjelmaa ei ole esitetty oikeudessa. Tilaajan edustajana työmaalla on rakennustöiden valvojana ollut Asko Svvvnen ja urakoitsijan edustajana V V tai Jarkko V.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelujen johtopäätösosan lähtökohdan, jonka mukaan rakennusurakan tilaajan on huolehdittava rakenteiden suunnittelusta. Kysymyksessä olleessa rakennuskohteessa rakenteiden suunnittelu ja muun muassa rakenteellisten liitosten mitoitus oli kokonaisuudessaan kuulunut tilaajan rakennesuunnittelijan tehtäviin.


Kysymyksessä olevaa pettänyttä liitoskohtaa koskevina tilaajan urakoitsijalle antamina ohjeina on oikeudessa esitetty arkkitehti Uaaasksen laatima rakennusselostus ja rakennesuunnittelija Piiiin laatima rakennesuunnitelma ja erityisesti sen liitosdetaljina rakennepiirustus V1-V1. Asiassa on riidatonta, että rakennepiirustuksessa VI-Vl ei ole kannatinrimojen 45x45 k600 kiinnitysohjetta. Asiassa on kuitenkin käräjäoikeudenkin toteamin tavoin jäänyt riitaiseksi, onko urakoitsija noudattanut rakennusselostuksen sivun 27 ohjetta "Alakattojen ripustukset" ja sivulla 28 Erityistä-otsikon alla olevaa ohjetta salin alaslasketun sisäkaton ripustamisesta.

Asiassa todistajina kuullut arkkitehti Uaaass, rakennesuunnittelija Piiii sekä tilaajan konsulttina toiminut Lxxxi ovat kertoneet, että edellä mainitut ohjeet olivat velvoittaneet urakoitsijaa kiinnittämään alaslasketun kattorakennelman kannatinpuut suoraan yläpohjan kantavina rakenteina olleisiin kertopuihin. Rakennusselostuksen sivulla 27 mainitulla vaakakannattajalla oli tarkoitettu nimenomaisesti kertopuita ja yläpuolisilla rakenteilla kantavia rakenteita. Uaaass, Piiii ja Lxxxi ovat lisäksi kertoneet, että sivun 27 ohjeen "ripustusrakenteet hyväksytetään rakennesuunnittelijalla" mukaisesti urakoitsijalla oli ollut velvollisuus erikseen hyväksyttää toteuttamansa alakaton rakenne ja kiinnityksen pitävyys rakennesuunnittelijalla. Urakoitsijalla olisi heidän mukaansa ollut tuo velvollisuus, vaikka nimenomainen kiinnitysohje 45x45 k600 rimoille oli puuttunut rakennepiirustuksesta V1-V1.

Todistelutarkoituksessa kuultu urakoitsijayhtiön toimitusjohtaja V V ja todistajina kuullut konsultit Kari V ja Kxxxxnen, valvoja Svvvnen ja rakentamistalouden professori Kaxxxxnen ovat kertoneet käsityksenään, että rakennepiirustuksen Vl-Vl tavoin myöskään arkkitehti Uaaasksen rakennusselostuksessa ei ollut annettu ohjetta kannatinrimojen 45x45 k600 kiinnittämiseen. Rakennusselostuksen sivun 27 ohjeessa mainittu vaakakannattaja ei vastaavan työnjohtajan Jarkko V, Svvvsen, Kxxxxsen ja Kaxxxxsen mukaan ole edes voinut tarkoittaa kantavina rakenteina olleita kertopuita, koska alakaton kannatinrimojen kiinnitys kertopuihin ei olisi ollut mahdollista rakennepiirustusta VI-VI noudattaen, koska silloin kannatinrimat olisi pitänyt kiinnittää erityisen vaikeasti toteutettavalla työmenetelmällä ja paloturvallisuutta vaarantaen kertopuihin palosulkuna olleiden gyproc-levyjen ja höyrysulkumuovin läpi. Rakennusselostuksessa mainituilla yläpuolisilla rakenteilla oli heidän mukaansa tarkoitettu nimenomaan gyproc-levyn alapuolella olevia 50x50 rimoja, joiden ruuvikiinnityksestä annettua ohjetta rakennusselostuksen sivulla 28 urakoitsija oli noudattanut. Kaxxxxnen on lisäksi kertonut, että rakennusselostuksen ohje rakenteiden hyväksyttämisestä rakennesuunnittelijalla oli kohdistunut nimenomaan rakenteiden suunnittelusta vastuussa olleeseen tilaajaan eikä urakoitsijaan.


Urakoitsija oli voinut luottaa saamiinsa rakennesuunnittelijan ohjeisiin ja piirustuksiin.

Asiassa on riidatonta, että rakentamistapaa alakattojen ripustusten ja salin sisäkaton ripustustavan osalta oli muutettu tilaajan haluamista materiaalivalinnoista johtuen urakoitsijan ja tilaajan hyväksymästi siten, että sivuilla 27 ja 28 mainitut ripustuksessa käytettävät teräsnauhat oli vaihdettu puukannattimiin. Kannatinmateriaalin vaihtaminen oli aiheuttanut alakaton rakenteeseen lisäpainoa, joka olisi tullut ottaa huomioon ripustusrakenteiden liitosten pitävyyden mitoituksessa. Kun muutos oli hyväksytty yhdessä urakoitsijan ja tilaajan kesken, hovioikeus katsoo, että suunnittelusta vastuussa oleva tilaaja vastaa ensisijaisesti muutoksen aiheuttamasta lisäkuormasta, sen vaikutuksesta rakenneliitoksiin ja niiden pitävyyden mitoitukseen.


Hovioikeus arvioi asiassa esitettyä näyttöä siten, että koska tilaaja on ollut viimekädessä vastuussa rakennusurakan suunnittelusta, sen vastuulla on ollut myös huolehtia siitä, että rakennesuunnittelija tekee riittävän yksityiskohtaiset piirrokset eri työvaiheista siten, että urakoitsija saa niistä riittävän tarkat ohjeet työn suorittamiselle. Tilaajan vastuulla on lisäksi ollut huolehtia siitä, että arkkitehdin rakennusselostus ja rakennesuunnittelijan rakennepiirustukset sovitetaan yhteen. Myös arkkitehdin rakennusselostuksen määräykset rakenteiden hyväksyttämisestä rakennesuunnittelijalla ovat kohdistuneet tilaajaan.

Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy on omalta osaltaan noudattanut urakkasopimuksen ja sen liiteasiakirjojen ohjeita ja vaatimuksia.

Johtopäätökset

Rakennepiirustuksessa Vl-Vl ei ole ollut kiinnitysohjetta yläpohjarakenteen kannatinsoirolle 45x45 k600. Asiassa esitetyn näytön perusteella hovioikeus katsoo selvitetyksi, että myös rakennusselostuksen sivujen 27 ja 28 ohjeet alakaton kiinnityksestä ovat olleet tulkinnanvaraiset ja epäselvät. Asiassa on ratkaistava se, mikä on ollut urakoitsijan velvollisuus epäselvyyden poistamiseksi.

V V, Kari V, Kxxxxnen, Svvvnen ja Kaxxxxnen ovat esittäneet käsityksenään, että urakoitsija oli voinut rakennepiirustuksen puutteellisuudesta huolimatta tehdä kiinnityksen ajankohtana vallinneen hyvän rakennustavan mukaisesti silein konenauloin. Kxxxxsen mukaan vasta vuoden 2004 rakentamismääräysohjeissa naulaimien käytöstä kiellettiin sileiden konenaulojen käyttö paikoissa, joihin kohdistuu alapuolista kuormaa. Kaxxxxnen on lisäksi lausunut, että koska liitoksen kiinnitystapaa ei ollut rakennepiirustuksessa Vl-Vl erikseen yksilöity,· urakoitsijalla oli ollut oikeus luottaa siihen, että kiinnitys voitiin toteuttaa vallitsevaa yleistä rakennustapaa noudattaen konenaulaamalla.

Kun esitetyn selvityksen perusteella konenaulojen käyttö oli kyseisen tapaisessa rakentamistyössä ollut sallittu rakentamisen aikana, urakoitsija oli noudattanut tältä osin ajankohdan mukaista hyvää rakentamistapaa.

V V, Jarkko V ja kirvesmies Lxxxnen ovat yksityiskohtaisesti kertoneet, että 45x45 k600 kannatinrimojen kiinnitysohjeen puuttuminen rakennepiirustuksessa VI-VI oli huomattu, kun Jarkko V ja Lxxxnen olivat olleet aloittamassa rimoitustyötä. He ovat hovioikeudessa kertoneet V V puhelinsoitosta Piiiille samoin kuin heidän kertomakseen on asiasta käräjäoikeuden tuomioon merkitty. Hovioikeus pitää uskottavana V V, Jarkko V ja Lxxxsen kertomuksia ja katsoo näytetyksi, että rimojen kiinnitystapa naulaamalla on ennen rimoitustyön aloittamista hyväksytetty rakennesuunnittelija Piiiillä, vaikka I4.8.2001 päivätyn työmaakokouksen pöytäkirjaliitteen ja 20.- 22.8.2001 päivätyn työmaapäiväkirjan merkintöjen perusteella on esitetty ristiriitaista näyttöä rimoituksen suorittamisajankohdasta. Piiii on myös itse pitänyt mahdollisena, että hän on käynyt puhelinkeskustelun rimojen kiinnitystavasta V V kanssa, vaikka hän ei enää muistanut keskustelun tarkkaa sisältöä. Myös tämä tukee sitä käsitystä, että Piiii on hyväksynyt naulakiinnityksen.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut siltä osin kuin se on katsonut, että urakoitsijalla ei ole ollut velvollisuutta varmistaa rakennesuunnittelijalta saadun ohjeen oikeellisuutta.

Näillä ja käräjäoikeuden lausumilla perusteilla hovioikeus katsoo, että Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy on noudattanut saamiaan ohjeita sekä ajankohdan mukaista hyvää rakennustapaa. Ohjeiden epäselvyyden huomatessaan urakoitsija on hyväksyttänyt rimojen kiinnitystavan puhelimitse rakennesuunnittelijalla ja on siten noudattanut riittävää laadunvarmistusta ja urakkasopimuksen määräyksiä. Näin ollen käräjäoikeuden pääasiassa antamaa ratkaisua ei muuteta.

Oikeudenkäyntikulut

Sekä Kakkostappi Oy että Maalåus- ja Rakennusliike V V Oy ovat liiketoiminnassaan arvonlisäverovelvollisia ja siten oikeutettuja vähentämään arvonlisäveron osuuden omassa verotuksessaan. Kakkostappi Oy on käräjäoikeudessa velvoitettu korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:n oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen. Kakkostappi Oy ei ole käräjäoikeudessa huomauttanut vastapuolen oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta tältä osin, vaan se on vaatinut arvonlisäveron vähentämistä sen korvattavaksi tuomituista oikeudenkäyntikuluista vasta haettuaan muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun hovioikeudelta. Kakkostappi Oy on hävinnyt kanteensa kaikissa oikeusasteissa ja se on siten velvollinen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa, hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa jäljempänä eritellyn mukaisesti. Hovioikeus katsoo, että olisi kokonaisuutena arvioiden ilmeisen kohtuutonta velvoittaa Kakkostappi Oy korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:n oikeudenkäyntikulut arvonlisäveroineen käräjäoikeudessa, kun oikeudenkäyntikulukorvaukset ovat hovioikeuden ja korkeimman oikeuden osalta riidattomasti arvonlisäverottomia. Hovioikeus on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 b §:n nojalla viran puolesta alentanut Kakkostappi Oy:n maksettavaksi tuomittujen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujen määrää käräjäoikeudessa arvonlisäveron määrää vastaavalta osalta.

Koska Kakkostappi Oy on käräjäoikeudessa hävinnyt kanteensa paaasrnn kokonaisuudessaan, sen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määräytyy oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan. Kakkostappi Oy:llä ei ole käräjäoikeudessa ollut huomautettavaa Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:n oikeudenkäyntikuluista muutoin kuin kuluihin sisältyneistä Kaxxxxsen ja Kari V laskuista, joiden perusteen ja määrän se on kiistänyt. Asiassa tulee näiden laskujen osalta arvioitavaksi, ovatko niihin sisältyneet toimenpiteet olleet tarpeellisia kanteeseen vastaamiseen.

Hovioikeus hyväksyy käräjäoikeuden perustelut Kaxxxxsen laskun perusteena olleen lausunnon tarpeellisuudesta yhtiön oikeuden valvomiseksi asiassa. Kakkostappi Oy on velvollinen korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle Insinööritoimisto Jouko Kaxxxxnen Ky:n laskun 2.625 euroa (alv O %). Kari V on laskuttanut Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:tä muun muassa asiakirjojen ja todisteiden hankkimisesta, neuvottelujen käymisestä, kattorakenteen pienoismallin toteuttamisesta, katselmusten suorittamisesta ja vahinkojen selvittämisestä. Sanotut kulut ovat oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:ssä tarkoitettuja korvattavia kuluja. Kari V ei kuulu Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:n hallitukseen, hän ei ole yhtiön osakas, eikä työsuhteessa yhtiöön. Kari V on toiminut paaasiassa ulkopuolisena asiantuntijana, mutta hän on itsekin hovioikeudessa kertonut toimineensa joissakin asioissa yhtiön edustajana yhtiön valtuutuksen nojalla. Ottaen lisäksi huomioon Kari V läheisyyssuhde isänsä V V hallinnoimaan yhtiöön ja se, että yhtiö on käyttänyt asian selvittämisessä myös useita muita asiantuntijoita, Kari V laskujen perusteena olevat toimenpiteet ja niihin käytetty aika ovat olleet kohtuuttoman mittavat asian vaatimaan työhön nähden. Hovioikeus arvioi tältä osin asian valmistelusta aiheutuneiden tarpeellisten kulujen kohtuulliseksi määräksi 1.500 euroa.

Kakkostappi Oy ei ole käräjäoikeudessa riitauttanut oikeudenkäyntikuluihin sisältynyttä KPM-Engineering Oy:n laskua (576 euroa, alv O %), eikä se ole hovioikeudessa esittänyt seikkoja, joiden perusteella tuomittuja oikeudenkäyntikuluja tulisi tältä osin alentaa.

Kakkostappi Oy on velvollinen korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle käräjäoikeudessa aiheutuneista oikeudenkäynti- ja asianosaiskuluista yhteensä 25.623,25 euroa korkoineen. Määrä sisältää asiamiehen palkkiota, kuluja, KPM-Engineering Oy:n ja Insinööritoimisto Jouko Kaxxxxnen Ky:n laskut yhteensä 14.021,45 euroa (alv O %), Kari V laskut 1.500 euroa, todistelukustannukset 3.500 euroa sekä yhtiön arvonlisäverottomina asianosaiskuluina 6.601,80 euroa.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 16 §:n mukaan velvollisuudesta korvata oikeudenkäyntikulut ylemmässä tuomioistuimessa on määrättävä sen mukaisesti, mitä muutoksenhakumenettelyssä on tapahtunut ja onko asianosainen voittanut vai hävinnyt muutoksenhaun. Kakkostappi Oy on hävinnyt muutoksenhaun sen hovioikeudessa esittämien vaatimusten tultua hylätyiksi lukuunottamatta oikeudenkäyntikulukorvausvelvollisuutta koskevia muutoksia, joita voidaan kuitenkin pitää merkitykseltään vähäisinä. Kakkostappi Oy on velvollinen muutoksenhaun hävinneenä korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle valitukseen vastaamisesta aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa.

Asian ensimmäisen hovioikeuskäsittelyn osalta Kakkostappi Oy velvoitetaan korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle valitukseen vastaamisesta aiheutuneina oikeudenkäyntikuluina 1.220,95 euroa (alv O %) korkoineen. Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy on voittanut vastavalituksensa vain osittain. Kakkostappi Oy velvoitetaan korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle vastavalituksen laatimisesta aiheutuneina oikeudenkäyntikuluina hovioikeuden kohtuulliseksi arvioimat 200 euroa korkoineen.

Asian toisessa hovioikeuskäsittelyssä Kakkostappi Oy:llä ei ole ollut huomautettavaa Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:n oikeudenkäyntikuluihin sisältyvästä asiamiehen palkkiosta ja kulukorvauksesta. Kakkostappi Oy on kuitenkin kiistänyt Maalaus­ ja Rakennusliike V V Oy:n vaatimuksen todistelukustannusten korvaamisesta Jarkko V, Kari V, Lxxxsen ja Kaxxxxsen määriltään erittelemättömien palkkiovaatimusten osalta ja myöntänyt Jarkko Vuuuille, Kari Vuuuille sekä Lxxxselle kohtuullisen korvauksen määräksi 200 euroa ja Kaxxxxselle 400 euroa.


Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n 1 momentin mukaan todistajalla on oikeus saada kohtuullinen korvaus tarpeellisista matka­ ja toimeentulokustannuksista sekä taloudellisesta menetyksestä. Ottaen huomioon palkkiovaatimusten erittelemättömyys ja se, että todistajat ovat kukin olleet istuntopaikalla saapuvilla ja kuultavina yhtenä käsittelypäivänä vain joidenkin tuntien ajan, hovioikeus katsoo, että Kakkostappi Oy on velvollinen korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle todistelukustannukset vain määrältään kohtuulliseksi katsottavalta osalta. Kakkostappi Oy velvoitetaan korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle sen todistelukustannuksista Jarkko V osalta kohtuulliseksi arvioitu 300 euroa, Kari V osalta 500 euroa, Lxxxsen osalta 300 euroa ja Kaxxxxsen osalta 1.000 euroa. Kakkostappi Oy ei ole määriltään kiistänyt Svvvselle eikä Kxxxxselle maksettuja todistelupalkkioita.

Kakkostappi Oy on lisäksi kiistänyt V V vaatimuksen asianosaiskulujen korvaamisesta hovioikeudessa ja myöntänyt tältä osin määrältään V V kuulemisesta ja oikeudessa saapuvilla olosta aiheutuneina asianosaiskuluina 150 euroa. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvattavien oikeudenkäyntikulujen lisäksi korvausta suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Lain esitöiden (HE 107/1998 vp, sivu 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulun korvauksen tulee olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä tai ajanhukasta. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen on itse ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä ja paljon aikaa vaatineita toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen laskuttamia kulueriä. Oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvä menetys on oikeudenkäyntimenettelystä asianosaiselle henkilökohtaisesti aiheutuva kustannus tai muu rahallinen tappio, esimerkiksi työansion menetys sen vuoksi, että tuomioistuin on velvoittanut asianosaisen osallistumaan oikeudenkäyntiin henkilökohtaisesti.

Asianosaiskulujen korvausvelvollisuuden tarkoitus huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että V Vuuuillä on oikeus korvaukseen oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä hovioikeudessa siltä osin kuin hän on tehnyt ammattitaitonsa perusteella oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä toimenpiteitä ja siltä osin kuin hänelle on hovioikeuden pääkäsittelyistuntoon osallistuessaan aiheutunut ansionmenetystä ja matkakuluja. Hovioikeus hyväksyy ansionmenetyksen perusteeksi Kakkostappi Oy:n myöntämän 75 euroa tunnilta. Hovioikeus katsoo, että V

Vuuuillä on oikeus saada korvausta oikeudenkäynnin aiheuttamasta työstä kohtuulliseksi arvioidun neljän tunnin perusteella yhteensä 300 euroa. Hovioikeus on kutsunut V V pääkäsittelyyn 23.3.2010 kello 9.30 henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa kuultavana sakon uhalla. Hänen kuulemisensa on päättynyt kello 13.40. V Vuuuillä on lisäksi oikeus saada korvausta asian istuntokäsittelyyn 23.3.2010 osallistumisesta yhteensä neljän tunnin perusteella 300 euroa sekä lisäksi korvaus istuntokäsittelystä aiheutuneista matkakuluista 50,40 euroa. Kakkostappi Oy velvoitetaan korvaamaan V V asianosaiskuluina hovioikeudessa yhteensä 650,40 euroa, minkä ylittävältä osin V V asianosaiskuluvaatimus hylätään perusteettomana.

Kakkostappi Oy on kiistänyt Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:n oikeudenkäyntikuluihin hovioikeudessa sisältyneen KPM-Engineering Oy:n laskun perusteettomana ja määrältään kohtuuttomana. Hovioikeudessa on todistajana kuultu KPM-Engineering Oy:n edustajaa Kari Kxxxxsta, joka on saanut palkkion oikeuteen saapumisensa johdosta. Kakkostappi Oy on velvoitettu korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle sen oikeudenkäyntikuluihin käräjäoikeudessa sisältynyt KPM-Engineering Oy:n lasku. Hovioikeus katsoo, että KPM-Engineering Oy:n laskuun sisältyneet toimenpiteet eivät ole olleet tarpeellisia hovioikeudessa asian selvittämiseksi, eikä Kakkostappi Oy ole velvollinen korvaamaan niitä Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle.

Kakkostappi Oy velvoitetaan' korvaamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle valitukseen vastaamisesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut korkeimmassa oikeudessa 1.139,40 euroa (alv O %) korkoineen.


Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomiolauselmaan

Kakkostappi Oy velvoitetaan suorittamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi käräjäoikeuden tuomitseman maaran asemesta 25.623,25 euroa käräjäoikeuden tuomiossa mainittuine korkoineen.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomiolauselmaa ei muuteta.

Kakkostappi Oy velvoitetaan suorittamaan Maalaus- ja Rakennusliike V V Oy:lle oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi hovioikeudessa ensimmäisen käsittelyvaiheen osalta 1.420,95 euroa ja toisen käsittelyvaiheen osalta 11.830,59 euroa sekä asianosaiskulujen korvaukseksi 650,40 euroa ja oikeudenkäyntikulujen korvaukseksi korkeimmassa oikeudessa 1.139,40 euroa eli yhteensä 15.041,34 euroa ja sille korkolain 4 §:n 1 momentin mukaista viivästyskorkoa siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän korvauksen tuomitsemispäivästä.