Suunnitteluvirhe ja suunnittelijoiden vastuu, kattoristikot?

Suunnittelijat vastaavat tehtäviensä ammattitaitoisesta suorittamisesta. Mikäli suunnittelija havaitsee virheen, siitä tulee ilmoittaa pääsuunnittelijalle ja muille suunnittelijoille. Tässä pääsuunnittelija ja arkkitehti oli sama. Virheestä olikin ilmoitettu asianmukaisesti mutta keskeiseksi kysymykseksi muodostui se, pitikö rakennesuunnittelijan myös valvoa, että korjaus tuli tehtyä. Käräjäoikeus katsoi, että virheestä ilmoittaminen riitti. Hovioikeus katsoi kuitenkin, että rakennesuunnittelijan olisi tullut myös tarkistaa, että virhe oli korjattu siltä osin kuin se vaikutti rakennesuunnittelijan suunnitelmissa. Nyt rakennesuunnittelija luotti siihen, että virhe oli korjattu ja näin rakennesuunnitelmiinkin jäi vastaava virhe, josta aiheutui vahinko kun kattoristikot jouduttiin uusimaan osittain.

Asiassa oli myös kysymys siitä, miten rakennesuunnittelijan vastuuseen vaikutti se, että yhtälailla pääsuunnittelija/arkkitehti eli rakennussuunnittelija ja ehkä rakennuttajakonsulttikin olivat laiminlyöneet tehtäviään. Näitä ei oltu kuitenkaan haastettu tähän prosessiin asunto-osakeyhtiön toimesta eikä rakennesuunnittelijan toimesta. Ainakin rakennesuunnittelijan olisi kannattanut haastaa myös muut vastaajiksi konsulttien keskinäisen vastuun määrittämiseksi. Mahdollista olisi ollut se, että koko vastuu olisi vyörytetty arkkitehdille, joka ei ollut virhettä korjannut. Nyt vastuu jäi rakennesuunnittelijalle yksin. Mahdollista on tietysti hakea jälkeenpäin korvausta muilta konsulteilta, jos virheestä vain on heitä reklamoitu.

Käräjäoikeus:

"Ratkaisu perustuu seuraaviin seikkoihin. Rakennesuunnittelijan päävelvoite on tehdä rakennesuunnittelu siten, että toteutus vastaa pääpiirustuksia ja arkkitehtikuvia. Rakennesuunnittelija tässä tapauksessa on noudattanut yleisesti käytössä olevaa tapaa käyttää rakenteeseen tehdasvalmisteisia tuotteita. Pääsuunnittelija ei ole ennen kuin vasta virheen tapahduttua ottanut yhteyttä rakennesuunnittelijaan. Rakennesuunnittelun pohjaksi tarvittavia mittoja on muutettu sen jälkeen kun virhe on todettu. Rakennesuunnittelijan toiminta edellä kerrotuissa olosuhteissa ei osoita huolellisuusvelvoitteen laiminlyöntiä suunnittelutehtävän suorittamisessa.
Asiassa rakennesuunnittelijan vastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, onko rakennesuunnittelija ottanut yhteyttä tilaajaan, eikä sillä, mikä taho on tilannut tehdasvalmisteiset kattoristikot.
Kantaja ei ole näyttänyt perustetta vaatimukselleen, joten kanne tulee hylätä."

Hovioikeus:
Pääasia
Rakennesuunnittelijan vastuu virheestä
Asiassa on riidatonta, että kohteen rakennesuunnittelun P Oy:ssä suorittanut K oli suunnitelmaa tehdessään havainnut kattorakenteen peittävän osittain toisen kerroksen makuuhuoneen ikkunan. Hän oli ilmoittanut havaitsemastaan epäkohdasta rakennuksen pääsuunnittelijalle viimeistään 1.2.2007. K oli sähköpostiviestissään ilmaissut palaavansa asiaan. Hän ei ollut kuitenkaan ryhtynyt toimenpiteisiin, koska oli olettanut pääsuunnittelijan ratkaisseen ongelman esimerkiksi pienentämällä makuuhuoneen ikkunaa. K oli rakennepiirustukset laadittuaan lähettänyt ne sellaisenaan rakennusvalvontavirastoon. Hän oli saanut tiedon virheellisten kattotuolien asentamisesta loppuvuonna 2007, minkä jälkeen hän oli korjannut suunnitelman kohteen rakennuttajakonsulttina ja vastaavana työnjohtajana toimineen Rn pyynnöstä.

P Oy:n ja Asunto Oy Helsingin Stie xx:n välillä 15.1.2007 tehdyssä rakennesuunnittelusopimuksessa on sovittu noudatettavan Konsultointitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Sanottujen yleisten sopimusehtojen 3.1.1 kohdan mukaan konsultin tulee asiantuntijana suorittaa saamansa tehtävä sen edellyttämällä ammattitaidolla objektiivisesti ja hyvää teknistä tapaa noudattaen sekä ottaa huomioon yhteisesti asetetut tavoitteet. Hovioikeus katsoo rakennesuunnittelijan laiminlyöneen sopimukseen perustuneita velvoitteitaan jättämällä huolehtimatta siitä, että omaan rakennesuunnitelmaan liittynyt ja havaittu virhe tuli korjattua ennen vahingon tapahtumista. Näin ollen rakennesuunnittelijan on katsottava olevan vastuussa virheellisen suunnitelman aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista.

Vahingonkorvaus

Asiassa on riidatonta, että vahinko on ilmennyt syksyllä 2007. Asunto-osakeyhtiön edustaja on 31.12.2007 muun muassa Klle lähettämässään sähköpostiviestissä ilmaissut virheellisistä rakennepiirustuksista johtuvan vahingon aiheuttavan lisäkustannuksia ja tiedustellut suunnittelijan vakuutusturvaa. Hovioikeus katsoo, että asunto-osakeyhtiö on sähköpostiviestissä esittänyt näkemyksensä virheen syystä sekä ilmoittanut pitävänsä muun muassa rakennesuunnittelijaa siitä vastuullisena ja siten ilmoittanut korvausvaatimuksensa perusteen Konsultointitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 kohdan 3.2.9 edellyttämällä tavalla yksilöitynä. Lopullinen korvausvaatimus on esitetty ennen takuuajan vakuuden vapauttavaa tarkastusta. Rakennesuunnittelijan korvausvastuuseen perustuva vahingonkorvausvaatimus ei siten ole vanhentunut. Saatavan määrä on riidaton.

Oikeudenkäyntikulut
P Oy on muutoksenhaun hävinneenä velvollinen korvaamaan Asunto Oy Helsingin Stie xx:lle tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa. P on myöntänyt asuntoosakeyhtiön käräjäoikeudessa esittämästä oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta määrältään oikeaksi 9.870,98 euroa. Sanottuun määrään sisältyi 300 euroa asianosaiskuluja. Plla ei ole ollut huomauttamista asunto-osakeyhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrään hovioikeuden osalta. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvausta kuluista suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle itselleen aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Hallituksen esityksen (HE 107/1998 vp. s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee kuitenkin olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä, paljon aikaa vieviä toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia eriä.

Asunto Oy Helsingin Stie xx:n hallituksen jäsenen asianosaiskulut ovat laskuerittelyiden mukaan aiheutuneet oikeudenkäyntiin osallistumisesta ja siihen valmistautumisesta sekä matkakuluista. Asunto-osakeyhtiöllä on ollut oikeudenkäyntiä varten asiamies, jonka laskuttamien toimenpiteiden on katsottava asian laatu huomioon ottaen olleen riittävät. Erityisiä syitä käräjä- ja hovioikeudessa olleiden asianosaiskulujen korvaamiseen 40 euron määräisiä matkakuluja lukuun ottamatta ei siten ole.

Tuomiolauselma

P Oy velvoitetaan suorittamaan Asunto Oy Helsingin Stie xx:lle
-vahingonkorvauksena 7.599,76 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 5.4.2010 lukien ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiassa 16.817,08 euroa korkolain 4§:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä."


Yhteisvastuu muiden vastuullisten kanssa?

Kantajan lausuma:
Vastaajan väitteet pääsuunnittelijan ja rakennuttajakonsuitin osalta

Rakennesuunnittelija on väittänyt, että virhe johtuisi rakennuttajakonsultista ja pääsuunnittelijasta. Pitää paikkansa, että myös arkkitehdin ja mahdollisesti rakennuttajakonsultin olisi pitänyt havaita virhe. Tämä ei kuitenkaan vähennä rakennesuunnittelijan vastuuta. Virheen vaikutukset olisivat olleet estettävissä, jos rakennesuunnittelija olisi ryhtynyt aisanmukaisiin toimiin virheen korjaamiseksi.

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa (Routamo - Ståhlberg, Suomen vahingonkorvausoikeus, 1995, ss. 239 - 241) esitetyn kannanoton mukaan rakennesuunnittelija on vastuussa koko vahingosta tilaajaa kohtaan. Useiden tahojen aiheuttaessa vahingon on vastuu yhteisvastuuta vahingon kärsinyttä kohtaan. Rakennesuunnittelijan virheet ovat syy-yhteydessä vahinkoon siitä riippumatta, olisiko arkkitehti tai rakennuttajakonsultti vastuussa samasta virheestä, ja olisiko heidän tullut puuttua virheeseen.

Mahdollinen arkkitehdin ja rakennuttajakonsultin vastuu tulee arvioitavaksi yhteisvastuullisten korvausvelvollisten keskinäisessä suhteessa, eli rakennesuunnittelija voi vaatia muilta tahoilta korvausta regressin perusteella."

Kantaja valitsee ketä haastaa vastaajiksi. Mutta vastaaja voi samassa yhteydessä haastaa samaan prosessiin muita mahdollisia vastuutahoja.


Helsingin hovioikeus Tuomio Nro xxx
Antamispäivä 30.8.2012
Diaarinumero S xxx

Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Helsingin käräjäoikeus 2 os. 15.6.2011 nro xxx (liitteenä)


Asia Valittaja Vastapuoli
Vahingonkorvaus
Asunto Oy Helsingin Stie 12 P Oy

Asian käsittely hovioikeudessa
Pääkäsittely on toimitettu 20.6.2012.
Valitus

Asunto Oy Helsingin Stie 12 on toistaen käräjäoikeuden tuomiosta ilmenevän kanteensa vaatinut, että P Oy velvoitetaan suorittamaan sille vahingonkorvauksena 7.599,76 euroa korkoineen 5.4.2010 lukien sekä korvaamaan asunto-osakeyhtiön oikeudenkäyntikulut ja asianosaiskulut korkoineen käräjäoikeuden osalta 11.690,98 eurolla ja hovioikeuden osalta 8.271,10 eurolla.
P Oy oli Asunto Oy Helsingin Stie xx:n Jäljempänä tilaaja) kanssa 15.1.2007 tekemänsä sopimuksen perusteella sitoutunut suorittamaan tilaajan rakennuttaman omakotitalon rakennesuunnittelutehtävät. P Oy oli rikkonut sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan suunnittelemalla taloon asennetut kattotuolit virheellisesti siten, että ne olivat peittäneet noin puolet talon yläkerran makuuhuoneen ikkunasta. Rakennesuunnittelijan oli täytynyt käsittää, että kattotuoleja ei saanut mitoittaa niin, että ikkunat peittyivät. Rakennesuunnittelija oli laiminlyönyt varmistaa suunnitelmiensa ja mitoitusten yhteensopivuuden arkkitehtisuunnitelmien kanssa.
Arkkitehdin laatimissa pääpiirustuksissa sanottua virhettä ei ollut ollut. Rakennesuunnittelijalla oli ollut käytössään riittävät tiedot tilattua lopputulosta vastaavan suunnitelman aikaansaamiseksi.
Rakennesuunnittelija oli myös laiminlyönyt tarkistaa kattotuolit työmaalla ennen niiden asentamista. Rakenteiden yksityiskohtainen tarkastaminen työmaa-aikana oli kuulunut rakennesuunnittelijan sopimuksenmukaisiin tehtäviin. Virheelliset kattotuolit oli ehditty valmistaa ja asentaa ennen virheen havaitsemista. Ne oli jouduttu purkamaan ja tilaamaan sekä asentamaan virheellisten tilalle uudet. Tästä oli aiheutunut tilaajalle 7.599,76 euron kustannukset. Rakennesuunnittelija oli 1.2.2007 havainnut kattotuoliongelman ja ilmoittanut siitä arkkitehdille sekä antanut ymmärtää hoitavansa asian. Jättämällä korjauksen vastoin lupaustaan tekemättä, jättämällä ilmoittamatta asiasta tilaajalle ja vaikenemalla asiasta kokouksissa sekä jättäytymällä muutenkin asian suhteen passiiviseksi rakennesuunnittelija oli rikkonut olennaisella tavalla huolellisuusvelvoitettaan ja hyvää suunnittelutapaa. Suunnitelman virheen korjaaminen oli kuulunut rakennesuunnittelijalle. Tämä oli korjannut suunnitelman vasta tilaajan reklamoitua virheestä sen paljastuttua kattotuolien asentamisen jälkeen.
Tilaajalle aiheutunut vahinko oli rakennesuunnittelijan aiheuttama. Suunnittelija oli tilaajaan nähden vastuussa koko vahingosta riippumatta muista mahdollisista virheen syntymiseen myötävaikuttaneista tahoista. Tilaajan oikeus vahingonkorvaukseen ei ollut vanhentunut. Tilaajan ja rakennesuunnittelijan väliseen sopimukseen sovellettavien Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen (KSE 1995) kohdan 3.2.5 mukaan konsultin vastuu oli voimassa, kunnes toteutettu työ oli hyväksytty työn suorittajan takuuajan vakuuden vapauttavan tai sitä vastaavan tarkastuksen perusteella. Kanne oli nostettu 9.8.2010 eli ennen kohteen 1.12.2010 pidettyä takuutarkastusta, jossa työtä ei edes vielä ollut hyväksytty. Reklamointi virheestä oli tapahtunut KSE-ehtojen mukaisesti vuoden määräajan kuluessa.
Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen sellaisen seikan perusteella, johon ei ollut vedottu. P Oy ei ollut edes väittänyt, että arkkitehdin laatimissa piirustuksissa olisi ollut virhettä.

Vastaus

P Oy on vaatinut, että valitus hylätään ja Asunto Oy Helsingin Stie xx velvoitetaan korvaamaan P Oy:n oikeudenkäyntikulut ja asianosaiskulut hovioikeudessa 8.440 eurolla korkoineen.
Käräjäoikeuden tuomio oli oikea, joskaan siinä ei ollut lausuttu kanneoikeuden vanhentumisesta. Rakennesuunnittelija oli ilmoittanut suunnitelmaristiriidasta pääsuunnittelijalle ja tilaajalle ja siten toiminut asiassa oikein. Pääsuunnittelijan oli tullut huolehtia siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunnitelma muodostivat kokonaisuuden, joka täytti sille asetetut vaatimukset. Rakennesuunnittelija ei vastannut pääsuunnittelijan virheestä.
Vaatimus oli joka tapauksessa vanhentunut KSE 1995 -ehtojen 3.2.9 kohdan perusteella, koska vaatimusta ei ollut esitetty yksilöitynä vuoden kuluessa katon valmistumisesta lukien.

Todistelu

Hovioikeudessa on vedottu pääkäsittelypöytäkirjasta ilmeneviin kirjallisiin todisteisiin. Pääkäsittelyssä on kuultu todistelutarkoituksessa ALtaa ja KVta sekä todistajina ORää PKta.

Hovioikeuden ratkaisu

Käsittelyratkaisu
Hovioikeus jättää huomiotta P Oy:n todisteiksi nimeämät kaksi sähköpostiviestiä ja Asunto Oy Helsingin Stie xx:n todisteeksi nimeämän lausunnon oikeudenkäymiskaaren 25 luvun 17 §:n perusteella, koska käräjäoikeuden tuomion antamisen jälkeen syntyneillä asiakirjoilla ei ole todistaja Rn henkilökohtaisen kuulemisen vuoksi merkitystä asian ratkaisemisen kannalta.

Pääasia

Rakennesuunnittelijan vastuu virheestä

Asiassa on riidatonta, että kohteen rakennesuunnittelun P Oy:ssä suorittanut K oli suunnitelmaa tehdessään havainnut kattorakenteen peittävän osittain toisen kerroksen makuuhuoneen ikkunan. Hän oli ilmoittanut havaitsemastaan epäkohdasta rakennuksen pääsuunnittelijalle viimeistään 1.2.2007. K oli sähköpostiviestissään ilmaissut palaavansa asiaan. Hän ei ollut kuitenkaan ryhtynyt toimenpiteisiin, koska oli olettanut pääsuunnittelijan ratkaisseen ongelman esimerkiksi pienentämällä makuuhuoneen ikkunaa. K oli rakennepiirustukset laadittuaan lähettänyt ne sellaisenaan rakennusvalvontavirastoon. Hän oli saanut tiedon virheellisten kattotuolien asentamisesta loppuvuonna 2007, minkä jälkeen hän oli korjannut suunnitelman kohteen rakennuttajakonsulttina ja vastaavana työnjohtajana toimineen Rn pyynnöstä.

P Oy:n ja Asunto Oy Helsingin Stie xx:n välillä 15.1.2007 tehdyssä rakennesuunnittelusopimuksessa on sovittu noudatettavan Konsultointitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Sanottujen yleisten sopimusehtojen 3.1.1 kohdan mukaan konsultin tulee asiantuntijana suorittaa saamansa tehtävä sen edellyttämällä ammattitaidolla objektiivisesti ja hyvää teknistä tapaa noudattaen sekä ottaa huomioon yhteisesti asetetut tavoitteet. Hovioikeus katsoo rakennesuunnittelijan laiminlyöneen sopimukseen perustuneita velvoitteitaan jättämällä huolehtimatta siitä, että omaan rakennesuunnitelmaan liittynyt ja havaittu virhe tuli korjattua ennen vahingon tapahtumista. Näin ollen rakennesuunnittelijan on katsottava olevan vastuussa virheellisen suunnitelman aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista.

Vahingonkorvaus

Asiassa on riidatonta, että vahinko on ilmennyt syksyllä 2007. Asunto-osakeyhtiön edustaja on 31.12.2007 muun muassa Klle lähettämässään sähköpostiviestissä ilmaissut virheellisistä rakennepiirustuksista johtuvan vahingon aiheuttavan lisäkustannuksia ja tiedustellut suunnittelijan vakuutusturvaa. Hovioikeus katsoo, että asunto-osakeyhtiö on sähköpostiviestissä esittänyt näkemyksensä virheen syystä sekä ilmoittanut pitävänsä muun muassa rakennesuunnittelijaa siitä vastuullisena ja siten ilmoittanut korvausvaatimuksensa perusteen Konsultointitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 kohdan 3.2.9 edellyttämällä tavalla yksilöitynä. Lopullinen korvausvaatimus on esitetty ennen takuuajan vakuuden vapauttavaa tarkastusta. Rakennesuunnittelijan korvausvastuuseen perustuva vahingonkorvausvaatimus ei siten ole vanhentunut. Saatavan määrä on riidaton.

Oikeudenkäyntikulut
P Oy on muutoksenhaun hävinneenä velvollinen korvaamaan Asunto Oy Helsingin Stie xx:lle tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuneet kohtuulliset oikeudenkäyntikulut asiassa. P on myöntänyt asuntoosakeyhtiön käräjäoikeudessa esittämästä oikeudenkäyntikuluvaatimuksesta määrältään oikeaksi 9.870,98 euroa. Sanottuun määrään sisältyi 300 euroa asianosaiskuluja. Plla ei ole ollut huomauttamista asunto-osakeyhtiön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrään hovioikeuden osalta. Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan korvausta kuluista suoritetaan myös oikeudenkäynnin asianosaiselle itselleen aiheuttamasta työstä ja oikeudenkäyntiin välittömästi liittyvästä menetyksestä. Hallituksen esityksen (HE 107/1998 vp. s. 19) mukaan asianosaiselle itselleen suoritettavan oikeudenkäyntikulujen korvauksen tulee kuitenkin olla poikkeuksellista. Se ei saa olla korvaus oikeudenkäyntiin osallistumisesta tai siihen valmistautumisesta aiheutuvasta tavanomaisesta vaivannäöstä. Asianosaiselle itselleen työstä määrättävä korvaus tulee rajoittaa lähinnä tilanteisiin, joissa asianosainen itse on ammattitaitonsa tai erityisosaamisensa perusteella tehnyt sellaisia oikeudenkäynnin kannalta välttämättömiä, paljon aikaa vieviä toimenpiteitä, jotka jonkun muun suorittamina olisivat myös asiamiehen tai avustajan laskuttamia eriä.

Asunto Oy Helsingin Stie xx:n hallituksen jäsenen asianosaiskulut ovat laskuerittelyiden mukaan aiheutuneet oikeudenkäyntiin osallistumisesta ja siihen valmistautumisesta sekä matkakuluista. Asunto-osakeyhtiöllä on ollut oikeudenkäyntiä varten asiamies, jonka laskuttamien toimenpiteiden on katsottava asian laatu huomioon ottaen olleen riittävät. Erityisiä syitä käräjä- ja hovioikeudessa olleiden asianosaiskulujen korvaamiseen 40 euron määräisiä matkakuluja lukuun ottamatta ei siten ole.

Tuomiolauselma

P Oy velvoitetaan suorittamaan Asunto Oy Helsingin Stie xx:lle
-vahingonkorvauksena 7.599,76 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine korkoineen 5.4.2010 lukien ja korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista asiassa 16.817,08 euroa korkolain 4§:n 1 momentin mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua hovioikeuden tuomion antamispäivästä.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta vaLitusosoituksesta myöntää valituslupa:

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 29.10.2012.

Helsingin hovioikeuden puolesta:

Asian ovat ratkaisseet:

Esittelijä:

Ratkaisu on yksimielinen.

hovioikeudenlaamanni PK hovioikeudenneuvos LK
määräaikainen hovioikeudenneuvos JR

asessori LL
Helsingin käräjäoikeus
Tuomio 23013 15.6.2011
asia L10/29459

Kantaja Asunto Oy Helsingin Stie xx
Vastaaja P Oy
Vahingonkorvaus
Vireille 9.8.2010

Kantaja on vaatinut, että vastaaja velvoitetaan maksamaan vahingonkorvauksena 7.599,76 euroa korkolain 4 § 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen .4.2010 lukien ja korvaamaan kantajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Kantaja, jäljempänä tilaaja, ja _vastaaja, jäljempänä rakennesuunnittelija, ovat 15.1.2007 allekirjoittaneet rakennesuunnittelusopimuksen, jonka mukaan vastaaja on sitoutunut suorittamaan osoitteeseen Stie xx, toteutetun omakotitalon rakennesuunnittelutehtävät.
Rakennesuunnittelija on suunnitellut kattotuolit virheellisesti aiheuttaen sen, että työmaalle toimitetut kattotuolit on jouduttu vaihtamaan. Kattotuolit oli rakennesuunnitelmissa mitoitettu siten, että katto on peittänyt yläkerran makuuhuoneen ikkunasta puolet. Kohteeseen valmistettiin rakennesuunnitelmien mukaiset kattotuolit ja ne ehdittiin asentaa ennen virheen havaitsemista. Kattotuolit jouduttiin purkamaan, valmistamaan uudet ja asentamaan ne paikoilleen. Tästä ovat aiheutuneet kustannukset; joista rakennesuunnittelija on vastuussa.

Rakennesuunnittelijan tehtävät ja huolellisuusvelvollisuus
Sopimukseen sovellettavien konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 3.1.kohdan mukaan konsultin tulee asiantuntijana suorittaa saamansa tehtävä sen edellyttämällä ammattitaidolla ja hyvää teknistä tapaa noudattaen sekä ottaen huomioon yhteisesti asetetut tavoitteet.

Rakennesuunnittelua koskevassa toimeksiannossa on kysymys erityistä ammattitaitoa vaativasta tehtävästä, mikä osaltaan korostaa rakennesuunnittelijan huolellisuusvelvoitetta. Rakennesuunnittelusopimuksen liitteenä olevista alustavista arkkitehtipiirustuksista ilmenee rakennuksen kattomuoto. Jo näiden
piirustusten perusteella rakennesuunnittelijan on täytynyt ymmärtää, että kattotuoleja ei voi mitoittaa niin, että ne peittävät makuuhuoneen alaikkunan.

Vastaaja rakennesuunnittelijana on sopimuksen mukaisesti sitoutunut laatimaan rakennesuunnitelman sopimuksen liitteenä olevien arkkitehtipiirustusten mukaisesti ja niiden kanssa yhteensopivaksi.

Arkkitehtipiirustuksissa niin sanotun matalan osan vesikatto oli suunniteltu asianmukaisesti siten, että kattorakenne ei ollut makuuhuoneen ikkunan edessä. Rakennesuunnittelija oli kuitenkin rakenneleikkauksessa suunnitellut niin sanotun matalan osan kattorakenteen tehdasvalmisteisina kattoristikkoina, joissa räystään mitta oli noin 3900 millimetriä. Kun räystäs oli suunniteltu näin pitkäksi, katon korkeusasema muuttui siten, että katto tulee makuuhuoneen ikkunan eteen. Tämän vuoksi kysymys on nimenomaan rakennesuunnittelijan tekemästä virheestä. Rakennesuunnittelijan virhe on siinä, että hän on laatinut virheellisen suunnitelman ja laiminlyönyt tarkastaa kattotuolit ennen niiden asentamista, sekä lisäksi laiminlyönyt varmistaa suunnitelmansa yhteensopivuus arkkitehtisuunnitelman kanssa.

Rakennesuunnittelijan tekemää virhettä osoittaa myös se, että vastaaja on korjannut virheen saman piirustuksen tarkistuksessa 8. Siinä on päivitetty ''matalan osan vesikatto" muuttamalla katon rakennetta siten, että räystästä on lyhennetty noin 800 - 900 millimetriä ja että kattotuolit on muutettu tehdasvalmisteisista paikalla tehtäviksi.


Tietoisuus virheestä

Rakennesuunnittelija on myöntänyt havainneensa virheen, mutta siitä ei ole ilmoitettu tilaajalle eikä ole ryhdytty toimenpiteisiin virheen poistamiseksi. Rakennesuunnittelija on 1.2.2007 päivätyssä viestissä arkkitehdille epäillyt ikkunan jäävän "aika pieneksi" ja on ilmoittanut tarkistavansa asian saatuaan käyttöönsä lopulliset julkisivukuvat ja leikkaukset.

Rakennesuunnittelijan olisi virheen havaitessaan tullut varmistaa, että kattotuolit tulevat asianmukaisesti mitoitetuiksi. Hän on viestissä 1.2.2007 antanut ymmärtää hoitavansa asiaa, mutta on jättänyt hoitamisen puolitiehen. Tilaajalle ei ole ilmoitettu virheestä, viesti on osoitettu arkkitehdille.
Sähköpostikirjeenvaihto osoittaa selkeästi, että rakennesuunnittelija on tehnyt suunnitteluvirheen, on havainnut sen, ja on ilmoittanut tarkistavansa asian, mutta ei ole puuttunut virheeseen eikä ole ilmoittanut siitä tilaajalle. Virhettä on ryhdytty korjaamaan vasta suunnitelmapäivityksessä 8.1.2008, jolloin vahinko oli jo syntynyt.

Vastaajan väitteet pääsuunnittelijan ja rakennuttajakonsuitin osalta

Rakennesuunnittelija on väittänyt, että virhe johtuisi rakennuttajakonsultista ja pääsuunnittelijasta. Pitää paikkansa, että myös arkkitehdin ja mahdollisesti rakennuttajakonsultin olisi pitänyt havaita virhe. Tämä ei kuitenkaan vähennä rakennesuunnittelijan vastuuta. Virheen vaikutukset olisivat olleet estettävissä, jos rakennesuunnittelija olisi ryhtynyt aisanmukaisiin toimiin virheen korjaamiseksi.

Oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa (Routamo - Ståhlberg, Suomen vahingonkorvausoikeus, 1995, ss. 239 - 241) esitetyn kannanoton mukaan rakennesuunnittelija on vastuussa koko vahingosta tilaajaa kohtaan. Useiden tahojen aiheuttaessa vahingon on vastuu yhteisvastuuta vahingon kärsinyttä kohtaan. Rakennesuunnittelijan virheet ovat syy-yhteydessä vahinkoon siitä riippumatta, olisiko arkkitehti tai rakennuttajakonsultti vastuussa samasta virheestä, ja olisiko heidän tullut puuttua virheeseen.

Mahdollinen arkkitehdin ja rakennuttajakonsultin vastuu tulee arvioitavaksi yhteisvastuullisten korvausvelvollisten keskinäisessä suhteessa, eli rakennesuunnittelija voi vaatia muilta tahoilta korvausta regressin perusteella.


Vaatimuksen määrä
Vastaus

Vastaajan virheen vuoksi kiinteistölle toimitettiin ja asennettiin kattotuolit, joita ei voitu käyttää. Ne purettiin, uudet kattotuolit tilattiin ja asennettiin. Tästä on aiheutunut yhteensä 7.599,76 euron kustannus.

Vastaaja on kiistänyt kanteen, vaatinut sen hylkäämistä ja kantajan velvoittamista korvaamaan vastaajan oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Rakennesuunnittelu on tehty sopimuksen mukaisesti
Vastaaja on hyväksytyissä rakennepiirustuksissa suunnitellut kattorakenteen tehtäväksi paikan päällä niin sanotusta pitkästä tavarasta. Tämä ilmenee rakennusvalvontavirastoon jätetyistä niin sanotuista leimakuvista. Jos näin olisi menetelty, virhe olisi vältetty.
Vastaaja ei millään tavoin ole osallistunut virheellisten kattopalkkien tilaamiseen ja on heti saatuaan tietää virheestä ilmoittanut arkkitehdille ja rakennuttajakonsultille ORlle. Nämä eivät kuitenkaan olleet ryhtyneet enempiin toimenpiteisiin.
Vastaaja konsulttina on toiminut tilauksen mukaisesti. Rakennesuunnittelu on tehty tilatun mukaisesti, ja rakenteeseen on käytetty tehdasvalmisteisia kattoristikkoja. Kun rakennuksen profiilia on muutettu, suunnitelmiin on heti pyynnöstä tehty korjaus tilaajan toivomalla tavalla. Muutoksesta on 1.2.2007 ilmoitettu pääsuunnittelijalle. Pääsuunnittelijan olisi tullut ratkaista kysymys siitä, mitä rakenteessa muutetaan, kattoristikot vai makuuhuoneen ikkunat.

Vastuu virheestä
Maankäyttö- ja rakennuslain 120 § mukaan pääsuunnittelija huolehtii siitä, että rakennussuunnitelma ja erityissuunniteima muodostavat kokonaisuuden, joka täyttää sille asetetut vaatimukset.
Rakennesuunnittelija ei vastaa pääsuunnittelijan virheestä.

Vastuu virheellisestä muutoksesta on virheen tehneellä r kit h!!!oi is oll , ei rakennesuunnittelijalla. astaa}_a ei vastaa toisen tekemistä virheistä. Vastaaja ei myöskään vastaa suunnitelman vastaisesta toteutuksesta.

Avoinna on kysymys siitä, kuka hyväksytti uuden kattorakenteen ja kuka tilasi kattotuolit.Työmaalla toteutettavat rakennemuutokset tulee hyväksyttää rakennesuunnittelijalla. Näin ei ole tehty. Vastaaja ei vasta tilaajan virheestä. Vaatimus on vanhentunut.
Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 kohdan 3.2.9. mukaan tilaajan on ilmoitettava korvausvaatimuksensa perusteiltaan yksilöitynä viipymättä ja viimeistään yhden vuoden kuluessa siitä kun on ilmennyt, että virhe on konsultin tekemä, uhalla, että tilaaja menettää oikeuden korvaukseen. Korvausvaatimusta ei myöskään ole esitetty vuoden kuluessa kohteen valmistumisesta.
Vaatimus on yksilöidysti esitetty 9.8.2010 kanteella. Rakennus on valmistunut joulukuussa 2007. Tilaaja on menettänyt oikeutensa korvaukseen.


Vaadittu määrä

Kantajan lausuma

Korvaus on määrältään aiheeton ja liiallinen. Kulut ovat tavanomaisia uudisrakentamisesta johtuvia kustannuksia. Kuluselvitystä käyttämättömistä kattoristikoista ei ole esitetty.

Kantajan vaatimus ei ole vanhentunut.

Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 kohdan 3.2.5. mukaan konsultin vastuu on voimassa, kunnes hänen suorittamansa tehtävän perusteella toteutettu työ on hyväksytty työn suorittajan takuuajan vakuuden vapauttavan tai sitä vastaavan tarkastuksen perusteella. Takuuajan tarkastus on tehty 1.12.2010, ja työtä ei ole hyväksytty. Kanne on nostettu 9.8.2010, joten konsultin eli rakennesuunnittelijan vastuu on edelleen voimassa.
Sanotun ehtokohdan 2. virkkeen mukaan, ellei tällaista takuuaikaa ole määrätty, vastuu päättyy yhden vuoden kuluttua suunnittelukohteen valmistumisesta. Tässä kohteessa urakoitsijalle oli määrätty takuuaika, joten tätä ehtokohtaa ei sovelleta.
Konsulttitoiminnan yleisten sopimusehtojen KSE 1995 kohdan 3.2-9· mukaan tilaajan on ilmoitettava korvausvaatimuksensa perusteiltaan yksilöitynä viipymättä ja viimeistään yhden vuoden kuluessa siitä lukien kun on ilmennyt, että virhe on konsultin tekemä, uhalla, että tilaaja menettää oikeutensa korvaukseen. Tässä tapauksessa virheellinen rakennesuunnitelma on päivätty 11.4.2007. Kantaja on heti reklamoinut virheestä sen havaittuaan, ja viimeistään 31.12.2007, joka tapauksessa vuoden 2007 aikana.


Perustelu
Näyttö


1. Johtopäätökset

Kn käytössä olleista mitoista ja piirustuksista ovat kertoneet, asianosaiset, vastaajayhtiön toimitusjohtaja KV ja kantajayhtiön hallituksen jäsen AL, ja todistajina kuullut projektijohtaja ja vastaava työnjohtaja OR ja rakennesuunnittelun toteuttanut PK.

Vn mukaan rakennesuunnittelu oli aloitettu luonnospiirustusten perusteella, joissa piirustuksissa ei ollut ollut tarpeellisia mittoja. Vn mukaan tarjouspyynnön liitteenä olivat olleet alustavat arkkitehtisuunnitelmat ja osa pääpiirustuksista.

R on kertonut, että kantajan todisteesta 10, pääpiirustus 26.6.2006, ilmeni, että kattotuoli oli mitoitettu siten, että se peitti osan ikkunasta, ja että piirustukseen merkittyjä korkeuksia oli loppusyksystä 2006 muutettu. Rn mukaan arkkitehdilta oli tullut selkeä piirustus, jossa oli mainittu räystäskorkeus ja harjakorkeus. Rakennesuunnittelijan olisi tullut toimia siten, että rakennesuunnitelmat vastasivat arkkitehtipiirustuksia. Rakennesuunnittelijan olisi tullut varmistaa arkkitehdilta, mitkä olivat lopulliset kuvat.

K on kertonut tehneensä rakennesuunnittelun arkkitehtisuunnittelun pohjalta. Kn mukaan suunnittelu pääsääntöisesti tehtiin pääpiirustusten perusteella ja yleensä tuli muutoksia.

L on kertonut, että rakennesuunnittelijalla alusta alkaen on ollut käytössä riittävät lähtötiedot, arkkitehtikuvat ovat olleet tavanomaista paremmat, rakennesuunnittelija olisi arkkitehtikuvista kyennyt suunnittelemaan rakenteen oikein, ja makuuhuoneen ikkunan osalta mitään muutoksia ei ollut tehty.

Kantajan kirjallisen todisteen 10, rakennesuunnittelusopimuksen liitteenä ovat alustavat arkkitehtisuunnitelmat ilman päiväystä.

Esitetyn selvityksen perusteella on tullut näytetyksi, että rakennesuunnittelijalla aloittaessaan suunnittelutyön on ollut käytössä tavanomaiset tiedot kohteesta, joiden tietojen perusteella rakennesuunnittelija olisi voinut tehdä suunnittelun siten, että se vastaa tilattua lopputulosta. Rn kertomuksesta käy kuitenkin ilmi, että pääpiirustuksessa 26.6.2006 kattotuoli oli mitoitettu siten, että se peitti osan ikkunasta. Loppusyksystä 2006 mittoja oli muutettu. Sanottu, että pääpiirustus on Arkkitehtitoimisto PMn laatima.

2. Suunnittelun toteuttaminen

Näyttö

K on kertonut, että ongelmakatto ulottui makuuhuoneen ikkunan päälle ja peitti siitä osan. Oli ilmennyt helmikuussa 2007 ja että hän oli siitä ilmoittanut sähköpostitse pääsuunnittelijalle.
Suunnittelukokouksessa tammi - helmikuussa 2007 K oli odottanut pääsuunnittelijalta mitoitettuja kuvia. K oli myös odottanut, että pääsuunnittelija tiedon saatuaan lähettää tarkennuksia mutta ne olivat tulleet vasta loppuvuodesta 2007. Kun tarkennuksia ei ollut tullut, K oli tehnyt käytössään olleiden mittojen ja piirustusten perusteella suunnittelutyön valmiiksi ja oli arvellut pääsuunnittelijan ratkaisseen ongelman muulla tavoin.

Vastaajan kirjallisen todisteen 3 (kantajan kirjallinen todiste 4) mukaan K on 1.2.2007 lähettänyt sähköpostin PMlle. Tekstin mukaan "Terve, Liitteessä valmiit rakennekuvan, laitan teillekin yhden sarjan paperikuvia tulemaan perässä. Näillä koroilla autokatosräystäskorkeus matalalla osalla näyttäisi 2. kerroksen makuuhuoneen ikkuna jäävän aika pieneksi, pitää vielä tarkistaa kun saan teidän lopulliset korjatut julkisivukuvat ja leikkaukset."

Tekstin mukaan (PKn sähköposti 31.12.2007 HLlle)

"Katon mitoitusvirheestä, kyseinen "VIRHE" on ollut rakennekuvissa koko ajan alusta lähtien ja olen siitä maininnutkin suunnittelukokouksessa Rn toimistolla suullisesti (pöytäkirjoihin ei asia ilmeisesti ole mennyt). Perässä pari aikaisempaa viestiä asiasta 8.2.2007 ja 1.2.2007. Koska minuun ei olla otettu asiaa koskien yhteyttä en ole suunnitelmiin mitään muutoksiakaan tehnyt vaan olen olettanut asian olevan kunnossa, ikkunaa pienennetty tai ratkaistu asia jotenkin muuten. Kattotuoleja ei siis ole virheellisesti mitoitettu ja olen tästä informoinut osapuolia!!"

"Terve, Oletko kerennyt katsomaan kyseistä kohtaa makuuhuoneen ikkunan osalta. Tilasin itselleni jo viralliset kuvat. Miten on onko lupa jo tullut että voin varata ajan rakennusvalvontaan?"

Kn mukaan mitoitetut työpiirustukset puuttuivat eikä kaikilta osin ollut ollut riittäviä tietoja. Tästä K suunnittelijana oli sähköpostitse ilmoittanut pääsuunnittelijalle, ja oli ihmetellyt, kun tarkennuksia ei ollut tullut. Mitoitetut kuvat olivat tulleet vasta loppuvuodesta 2007 ja sen jälkeen K oli pyydetyn mukaisesti muuttanut suunnitelmat. Kattorakenteet Vn mukaan suunniteltiin normaalisti tehdasvalmisteisista kattoristikoista, jolloin kustannukset olivat alemmat kuin paikailla rakennettaessa. K on kertonut samoin, ensisijaisesti rakennesuunnittelija valitsi suunnittelussa tehdasvalmisteiset ristikot, ehkä halvemman hinnan vuoksi.

Johtopäätökset

K on toteuttanut rakennesuunnittelun käytössään olleiden piirustusten perusteella ja on valinnut käytettäväksi alalla vallitsevan käytännön mukaan tehdasvalmisteiset kattoristikot. Näin toteutettuna rakennesuunnittelu ei ole vastannut sitä mitä kantaja oli tilannut.


3. Rakennesuunnittelijan vastuu

Johtopäätökset

Kn arkkitehdille eli pääsuunnittelijalle lähettämästä sähköpostin tekstistä ilmenee yksiselitteisesti, että K on odottanut vastausta, uusia tai tarkempia mittoja, jotta sähköpostissa mainittu ongelma olisi voitu korjata. K rakennesuunnittelijana on ollut niiden tietojen varassa, jotka hän on saanut suunnitte1utehtävään ryhtyessään ja mahdollisesti myöhemmin pyydettyään tietoihin täydennystä. K ei oma-aloitteisesti ole voinut puuttua mitoituksiin.

Pääsuunnittelijan eli tässä tapauksessa arkkitehdin vastuusta ovat R ja L yhtenevästi kertoneet, että pääsuunnittelijan tehtävänä oli suunnittelun koordinointi eli huolehtiminen siitä, että suunnitelmat sovitettiin yhteen. Rn mukaan pääsuunnittelijan olisi tullut ryhtyä toimenpiteisiin saadessaan tiedon ongelmasta.

Asiassa on tullut selvitetyksi, että rakennesuunnittelija on toteuttanut suunnittelutehtävän tavanomaista suunnittelutapaa noudattaen eli että rakenteeseen on suunniteltu käytettäväksi tehdasvalmisteisia kattoristikkoja. Edelleen on tullut selvitetyksi, että suunnittelun pohjana ja perustana olleiden arkkitehtikuvien mukainen lopputulos ei ole ollut mahdollista tällä tavoin toteutettuna, sillä osaan suunnitelmaa on tullut käyttää paikalla valmistettuja kattoristikkoja. Vielä on tullut selvitetyksi, että rakennesuunnittelija on ongelman ilmaannuttua ottanut yhteyttä pääsuunnittelijaan sähköpostitse, oman kertomansa ja kirjallisen selvityksen (vastaajan todiste 3) mukaan kaksi eri kertaa.
Rakennesuunnittelija on odottanut tarkempia mittoja tai muutoksia, ja kun niitä ei ole tullut, on arvellut pääsuunnittelijan ratkaisseen sähköpostissa kerrotun ongelman.

Sähköpostista ilmenee myös, että rakennesuunnittelija on aikonut vielä tarkastaa asian, mutta vasta sen jälkeen, kun on saanut pääsuunnittelijalta tarkemmat mitat tai ohjeet muutoksista rakennesuunnitteluun.

Rakennesuunnittelija on niiden tietojen, mittojen ja piirustusten varassa, joista viime kädessä vastaavat pääsuunnittelija ja työn tilaaja. Rakennesuunnittelija on selkeästi ilmaissut ongelman pääsuunnittelijalle ja pyytänyt tarkennusta mittoihin, vaikkakaan sitä ei suoraan sanallisesti ole ilmaissut. Tämä pyyntö ilmenee kuitenkin sähköpostista epäsuorasti. Rakennesuunnittelija on vielä toistamiseen sähköpostitse maininnut samasta asiasta pääsuunnittelijalle.

Kantaja on väittänyt, että jo alustavista arkkitehtipiirustuksista on ilmennyt katon muoto, ja jo niiden piirustusten perusteella rakennesuunnittelijan on tullut suunnitella sellainen kattorakenne, joka ei peitä makuuhuoneen ikkunaa. Asiassa on kuitenkin tullut ilmi, että vasta sen jälkeen kun pääsuunnittelija oli antanut uudet mitat, rakennesuunnittelu voitiin tehdä siten, että kattorakenne ei peittänyt ikkunaa.

Käräjäoikeus katsoo, että rakennesuunnittelija ei ole vastuussa kanteessa kerrotusta virheestä.

Ratkaisu perustuu seuraaviin seikkoihin. Rakennesuunnittelijan päävelvoite on tehdä rakennesuunnittelu siten, että toteutus vastaa pääpiirustuksia ja arkkitehtikuvia. Rakennesuunnittelija tässä tapauksessa on noudattanut yleisesti käytössä olevaa tapaa käyttää rakenteeseen tehdasvalmisteisia tuotteita. Pääsuunnittelija ei ole ennen kuin vasta virheen tapahduttua ottanut yhteyttä rakennesuunnittelijaan. Rakennesuunnittelun pohjaksi tarvittavia mittoja on muutettu sen jälkeen kun virhe on todettu. Rakennesuunnittelijan toiminta edellä kerrotuissa olosuhteissa ei osoita huolellisuusvelvoitteen laiminlyöntiä suunnittelutehtävän suorittamisessa.
Asiassa rakennesuunnittelijan vastuun kannalta ei ole merkitystä sillä, onko rakennesuunnittelija ottanut yhteyttä tilaajaan, eikä sillä, mikä taho on tilannut tehdasvalmisteiset kattoristikot.
Kantaja ei ole näyttänyt perustetta vaatimukselleen, joten kanne tulee hylätä.

Oikeudenkäyntikulut
Kantaja on hävinnyt asian ja on velvollinen korvaamaan vastaajan tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaaja on vaatinut oikeudenkäyntikuluja 43 tunnilta tuntilaskutuksen ollessa 220 euroa ja todistajanpalkkion 500 euroa eli yhteensä 9.960 euroa laillisine korkoineen.
Kantaja on paljoksunut vaatimusta 6.000 euroa ylittävältä osalta ja on pitänyt tuntimäärää liiallisena ja laskua osaksi yksilöimättömänä.
Ottaen huomioon jutun laatu ja laajuus, käräjäoikeus pitää kohtuullisena laskutusta 30 tunnilta, yhteensä 6.600 euroa.

Tuomiolauselma

Kanne hylätään. Kantaja Asunto Oy Helsingin Stie xx velvoitetaan korvaamaan P Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.100 euroa korkolain § 1 momentin korkoineen 15.7.2011 lukien.

Liite Henkilötodistelu


Henkilötodistelu
Vastaajayhtiön toimitusjohtaja KV on kertonut, että tarjouspyynnön ja annetun tarjouksen perusteella konsultti tilasi 4.1. 20 rakennesuunnittelun omakotitaloon. Rakennesuunnittelu aloitettiin luonnospiirustusten perusteella, joissa ei ollut tarpeellisia mittoja. Arkkitehti ei toimittanut rakennesuunnittelijalle tarpeellisia mittoja sisältäviä piirustuksia eli mitoitettuja työpiirustuksia. Luonnospiirustuksiin ei ollut merkitty ikkunoiden korkeusmittoja eikä karmien alamittaa. Rakennesuunnittelija PK oli 1.2.2007 sähköpostilla pyytänyt arkkitehdilta lisätietoja ja mitoitettuja työpiirustuksia, mutta niitä ei ollut saatu, ja suunnittelu tehtiin pääpiirustusten perusteella. Mitat saatiin arkkitehdilta joulukuussa 2007. Vallitsevan käytännön mukaan kun rakennesuunnittelijan kysymykseen ei saatu vastausta, suunnittelu tehtiin loppuun ja oletettiin, että pääsuunnittelija tekee oman työnsä, eli muutoksen, joka poistaa ilmenneen ongelman. Tässä tapauksessa muutos olisi ollut ikkunan pienentäminen.

Rakennesuunnitelmat toimitettiin rakennusvalvontavirastoon helmikuussa 2007 leimattaviksi. Ikkunaa koskeva ongelma tuli esiin helmikuussa 2007, kun PK alkoi laatia suunnitelmia ja K ilmoitti asiasta pääsuunnittelijalle. Kohteessa toimi vastaavana työnjohtajana OR, joka kutsui työmaakokouksiin, ja K kävi normaalisti työmaakäynneillä, mutta materiaaleista ja tilauksista Klla ei ollut tietoa. Sopimuksen mukaan suunnittelutehtävä käsitti rakennesuunnittelun ja työmaakäynnit.

Joulukuussa 2007 tilaaja ilmoitti ongelmasta ja sen jälkeen PKta pyydettiin muuttamaan katon rakennetta siten, että arkkitehdin piirtämä ikkuna säilyi kooltaan ennallaan. Vuodenvaihteessa 2007 - 2008 tilaajalta tuli viesti syntyneistä kustannuksista, rahallinen vaatimus tuli 8.1.2008 ja tarkka euromääräinen korvausvaatimus syksyllä 2010.

Pääsuunnittelijan vastuu tarkoitti sitä, että pääsuunnittelija yhdisti suunnitelmat toimivaksi kokonaisuudeksi, esimerkiksi rakenne- ja arkkitehtisuunnittelun, ja jos ilmeni ongelmia, otti yhteyttä asianosaisiin.

Tarjouspyynnössä olivat mukana alustavat arkkitehtisuunnitelmat ja osa pääpiirustuksista. Rakennesuunnittelusopimuksen liitteen, projektiohjelman mukaan suunnittelu perustui alustavaan huonetilaohjelmaan ja budjettiin, jotka täsmennetään luonnosvaiheessa.
Rakennesuunnittelija ei helmikuussa 2009 ollut ilmoittanut ongelmasta tilaajalle vaan pääsuunnittelijalle. Sähköpostiviesti 1.2.2007 klo 23.50 sisälsi ilmoituksen , että tarpeellisia mittakuvia ei ollut. Käytäntönä 0, 11 että asioita käsiteltiin suunnittelukokouksissa.
V ei ollut osallistunut suunnittelutyöhön, asia oli tullut esiin keskusteluissa työntekijöiden kanssa ja V oli helmikuussa PKlta saanut kuulla, että mittatietoja ei ollut. K todennäköisesti oli olettanut, että arkkitehti tekee tarvittavat muutokset. Vastaajayhtiön taholta ei ollut tarkistettu, oliko arkkitehti tehnyt muutokset. Kattotuolipiirustukset toimitettiin valmistajalle ja ne palasivat takaisin rakennesuunnittelijalle, joka toimitti ne edelleen rakennusvalvontavirastoon. Sopimuksen mukaan rakennesuunnitteluun kuului suunnittelun lisäksi seitsemän tarkastuskäyntiä paikalla. Suunnittelukokouksissa suunnitelmia sovitettiin yhteen päävastuun ollessa pääsuunnittelijalla.

Todistaja OR on kertonut, että hän oli tilaajan puolesta toiminut projektin johtajana ja vastaavana työnjohtajana. Kantajan todisteesta 10, pääpiirustus 26.6.2006 ilmeni, että kattotuoli oli mitoitettu siten, että se peitti osan ikkunasta. Piirustukseen merkitty korkeus 10150 oli loppusyksystä 2006 muutettu korkeudeksi 10450 tai 10350. Ongelman syynä oli, että arkkitehdiltä oli tullut selkeä piirustus, jossa räystäskorkeus ja harjakorkeus ilmenivät, ja rakennesuunnittelijan olisi tullut toimia siten, että rakennesuunnitelmat vastasivat arkkitehtipiirustuksia. Virhe huomattiin vasta siinä vaiheessa kun Ltalot toimitti kattotuolit.

Sähköpostissa (kantajan todiste 4) 1.2.2007 oli ilmaistu asia ja epäily siitä, että ikkuna näytti jäävän pieneksi, mutta rakennesuunnittelijan olisi pitänyt varmistaa arkkitehdiltä, mitkä olivat lopulliset kuvat. Kohteessa pidettiin kolme suunnittelukokousta, joista yksi oli 15.1.2007 ja siellä ongelmat käytiin läpi. Rakennesuunnitelmat valmistuivat viikolla 4 ja tämän jälkeen ei pidetty kokouksia. Arkkitehti ja rakennesuunnittelija neuvottelevat keskenään puhelimitse tai tapaavat ja 21.2.2007 oli pidetty kokous, jossa molemmat olivat olleet läsnä. Sähköpostin 1.2.2007 jälkeen rakennesuunnittelija ei ollut ottanut yhteyttä tilaajaan eikä vastaavaan työnjohtajaan. Rakennesuunnittelija ei saapunut paikalle joihinkin tilaisuuksiin ja suunnittelun ollessa kesken vaihtoi työpaikkaa, missä yhteydessä vastaajayhtiön ote suunnitelmista jäi vähemmäksi. Yhtiö oli kuitenkin luvannut, että PK hoitaa projektin loppuun.

Todistaja oli tarkastanut muutoskustannuksista syntyneet laskut, todiste 5, ja ne vastasivat aiheutuneita kuluja. Niistä puuttuivat vanhojen kattotuolien kuljetus kaatopaikalle.

Todistajalla oli ollut erimielisyyttä tilaajan kanssa palkkiosta keväällä 2008, mutta erimielisyys oli sittemmin sovittu. Suunnittelutyö oli alkanut keväällä 2007, jolloin mitoitetut kuvat olivat olleet käytössä, mutta ikkunan alakorko ei niissä kuvissa näkynyt. Pääsuunnittelijan tehtävänä oli suunnittelun koordinointi ja pääsuunnittelijan olisi tullut ryhtyä toimenpiteisiin saadessaan tiedon ongelmasta. lkkunaongelmaa ei käsitelty työmaakokouksissa. Tehdasvalmisteiset kattotuolit tilasi tilaaja. Ikkunan pienentäminen ei tullut kysymykseen, tilaaja ei sitä hyväksynyt, mutta jos ikkunaa olisi pienennetty, aiheutunut muutoskustannus olisi ollut noin 2.000 - 3.000 euroa. Pääsuunnittelija oli hoitanut arkkitehtisuunnitteluun liittyvät tehtävät sovitun mukaisesti. Kattotuolien saavuttua pääsuunnittelija ei ollut ehdottanut ikkunan pienentämistä.

Todistaja PK on kertonut tehneensä kohteen rakennesuunnittelun arkkitehtisuunnittelun pohjalta. Pääsääntöisesti suunnittelu tehtiin pääpiirustusten perusteella ja yleensä tuli muutoksia. Ongelma oli tullut todistajan tietoon helmikuussa ja hän oli kertonut siitä sähköpostitse pääsuunnittelijalle, mutta ei muille. Suunnittelukokouksissa tammi - helmikuussa 2007 mukana olivat olleet R, PM ja tilaajan edustaja HL. Todistaja oli odottanut arkkitehdilta mitoitettuja kuvia. Rakennesuunnitelmat oli hyväksytetty rakennusvalvontavirastossa. Yleisesti kattoristikko oli tehdasrakenteinen.

Joulukuussa 2007 todistajalta oli pyydetty korjaussuunnitelmaa ja todistaja oli päivittänyt kuvat siten, että kattoristikot tehtiin paikalla. Rakennesuunnittelijan valinnan perusteella kattoristikot olivat tehdasvalmisteiset, ehkä siitä syystä, että ne olivat halvempia. Yleensä pääsuunnittelija mitoittaa rakenteet ja rakennesuunnittelija tekee rakennesuunnitelman.

Todistaja oli ollut läsnä työmaakokouksissa ja oli hoitanut työn loppuun. Rakennesuunnittelua tehdessä mitoitetut työpiirustukset puuttuivat eikä kaikilta osin ollut riittäviä tietoja. Sähköpostissa todistaja oli ilmoittanut rakennesuunnittelijalle ongelmasta, mitoitetuista piirustuksista oli ollut puhetta, ja yleensä ei tarvittu kirjallista ilmoitusta . Mitoitettujen kuvien puuttumisella oli olennaista merkitystä, minkä todistaja oli ilmaissut sähköpostilla pääsuunnittelijalle. Todistaja oli tehnyt kattotuolien rakennesuunnittelun helmikuussa 2007 ja oli ihmetellyt, kun arkkitehdilta ei tullut tarkennuksia. Mitoitetut työpiirustukset olivat tulleet vasta loppuvuodesta 2007. Todistaja ei ollut ollut tarkastamassa kattotuoleja eikä vertaamassa niiden sopivuutta rakenteisiin työmaalla. Todistaja ei ollut hyväksyttänyt rakennesuunnitelmia tilaajalla. Yhteistyö PMn kanssa yhteistyö oli toiminut hyvin, joskin hän oli ollut kovasti kiireinen. Ongelma olisi voitu ratkaista pienentämällä ikkunaa.

Asianosainen, kantajayhtiön hallituksen jäsen AL on kertonut, että rakennesuunnittelijalla alusta alkaen ovat olleet riittävät lähtötiedot, kohteen arkkitehtikuvat olivat tavanomaista paremmat eikä rakennesuunnittelijan taholta tullut mitään reklamaatiota siitä, että tietoa, puuttuisi. Tilaajalla ei myöskään ollut tietoa siitä, että, rakennesuunnittelija olisi suunnittelijakokouksessa vaatinut arkkitehdilta, mitoitettuja piirustuksia. Jos rakennesuunnittelija totesi, että arkkitehtisuunnitelmista puuttui jotakin, rakennesuunnittelijan tuli ottaa
asia esille. Tilaaja ei ollut saanut mitään tietoa sähköpostista 1.2.2000, jonka sähköpostin rakennesuunnittelija oli osoittanut arkkitehdille. Kohteessa ikkunan pienentäminen ei olisi tullut kysymykseen, ja rakennesuunnittelija ei myöskään ollut pienentämistä ehdottanut. Virheelliset kattotuolit oli asennettu paikoilleen, ne oli purettu ja virheen korjaamisesta oli myös aiheutunut viivästystä, josta ei vaadittu korvausta. Vaatimuksen vanhentumisaika oli kytketty koko kohteen valmistumisaikaan ja virheestä oli reklamoitu ajoissa. Takuutarkastuksen pöytäkirja oli päivätty 1.12.2010 ja urakoitsijan työn hyväksymisen osalta menettely oli edelleen kesken.

Rakennesuunnittelija olisi kyennyt arkkitehtikuvista suunnittelemaan rakenteen oikein, makuuhuoneen ikkunan osalta mitään muutosta ei ollut tehty ja piirustukset olivat alun alkaen olleet kunnossa. Rakennesuunnittelijan olisi tullut kuitenkin ilmoittaa ongelmasta sopijakumppanille eli tilaajalle taikka rakennuttajakonsultti Rlle.

Pääsuunnittelijan tehtävänä oli huolehtia siitä, että eri osa-alueet oli riittävästi miehitetty riittävän kokeneella väellä ja että suunnitelmat sovitettiin yhteen. Pääsuunnittelijan ja rakennesuunnittelijan vastuu oli yhteisvastuullista. Suunnittelukokouksissa eri osa-alueet sovitettiin yhteen.

Tilaajalla ei ollut ollut riitoja rakennuttajakonsultin kanssa ja konsultin kaikki laskut oli maksettu. Riitaa ei myöskään ollut ollut arkkitehtitoimiston kanssa, joskin budjetti oli ylittynyt. Omakotitaloon oli muutettu joulukuussa 2008.

Vastaajayhtiön toimitusjohtaja KV uudelleen kuultuna on kertonut, että virhe taikka epäkohta oli todettu pääsuunnitelmissa tammikuussa 2007. V tarkoitti epäkohdalla sitä, että käytettäessä normaalia suunnittelutapaa makuuhuoneen katto meni yhden ikkunan päälle. Normaali suunnittelutapa oli Vn mielestä sitä, että kaikki kattorakenteet suunniteltiin tehdasvalmisteisista kattoristikoista, jolloin kustannukset olivat alemmat kuin paikalla rakennettaessa.
Rakennesuunnittelija oli pyytänyt pääsuunnittelijalta virheen ratkaisemista tai vastaavia tietoja, ja kun tietoja ei tullut, rakennesuunnittelija oletti pääsuunnittelijan ratkaisseen asian. Tilaajan edustajan otettua yhteyttä sähköpostitse tehtiin pyydetyt korjatut kuvat. Korvausvaatimus tuli vuonna 2010. Vn mukaan ongelma ratkaistiin tiettävästi siten, että työmaan työnjohtaja, ei vastaava työnjohtaja, antoi mitat, joiden perusteella kattorakenne tehtiin.

Asia oli ollut esillä alustavassa suunnittelussa tammikuussa 2007 vastaajayhtiössä ja siitä oli ohimennen keskusteltu yleisellä tasolla. V oli kuullut ongelmasta seuraavan kerran joulukuussa 2007. Sähköpostista 1.2.2007 ilmeni rakennusalan ammattilaisen lukiessa tekstiä, että kattorakenteen ja ikkunan suhteen oli ongelma ja että rakennesuunnittelija oli pyytänyt arkkitehtia selvittämään asian, minkä jälkeen rakennesuunnittelija puuttuvat mitat saatuaan tekisi korjaukset rakennesuunnitelmiin. Sähköpostissa ei suoranaisesti ollut pyydetty uusia mittoja. Tilaajalle ei missään vaiheessa ollut ilmoitettu, että tehdasvalmisteisia kattoristikkoja ei voinut käyttää eikä niitä saanut tilata, mutta käytännössä asia oli ilmoitettu pääsuunnittelijalle. V ei ollut osallistunut suunnittelukokouksiin.