Vanha-Laurila

Lapset:

Maria Grönfors s. 02.04.1857  - k. 07.03.1929

Frans Fredric

Karl Victor  syntyi kaksi päivää isänsä kuoleman jälkeen

Juho Vanha-Laurila  s. 29.6.1854

1 tytär 

Vanha-Laurilan rusthollari 1850-67 Huittisten Raijalassa,Juho Kustaa jäi täysorvoksi vuoden ikäisenä syksyllä 1831, jonka jälkeen hän oli ilmeisesti isoisän Antti Heikinpojan huolehdittava. Juhon kotitila, Vanha-Laurila, oli vuokralla 19-vuotta vuoteen 1850, jolloin Juho Kustaa aloitti tilan  viljelemisen. Hän meni naimisiin Kokemäen Ylistarosta kotoisin olleen Maria Loviisa Kuusinaisen kanssa. Avioliiton solmimisen jälkeen Juha Kustaanpoika Laurilan Vanha-Laurilan tilaan yhdistettiin vuonna 1856 appivanhempien Johan (Juha) Fredrik
Kuusinaisen (s. 21.6.1807) ja Maria Kristiina (Maijastiina)  Matintytär Tulkkelinin (eli Hilma Hellmanin os. Kuusinainen
isovanhempien) omistukseen vuonna 1849 hankkima Raijalan Uusi-Laurilan tila, jonka he olivat ostaneen Juho Kustaan sedän vaimolta.
Vuoden 1856 jälkeen kuului Vanha-Laurilan ratsutilaan 3/4 vanhaa ja  uutta manttaalia (eli puolet vanhasta Raijalan Laurilan
kantatilasta). Juho Kustaalle ja Maijalle syntyi viisi lasta, neljä poikaa ja tytär.   Kustaa ehti olla isäntänä 17-vuotta. Vanhin lapsista, Frans Fredric, oli isän kuollessa 11-vuotias ja nuorin, Karl Victor, syntyi kaksi päivää isänsä kuoleman jälkeen. Huono onni
seurasi perhettä, sillä myös äiti Maria Loviisa Kuusinainen kuoli jo 31-vuotiaana, vain kaksi vuotta miehensä jälkeen - nuorimman lapsen
ollessa vain 2-vuotiaan. Täysorvoiksi jääneet vietiin hoitoon Maria Loviisan veljen luo Kokemäen Ylistaron Kuusinaisille. Korvaukseksi
lasten hoidosta   maksettiin tilalta rukiita, karoja ja heiniä. Talo annettiin taas vuokralle (arentille) seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.
Seuraavassa vuokrahuutokaupassa korkeimman tarjouksen teki perheen  vanhin poika Juho Kustaa Kustaanpoika, takaajiksi tulivat hänen
setänsä Erland Linteri (isän sisaren 2. mies) ja Juho Kuusinainen Kokemäeltä (äidin veli). Koska kaikki lapset olivat vielä alaikäisiä, määrättiin holhoojaksi naapuritalon isäntä Sigfrid Perttula Raijalasta. Samalla   tehtiin myös perinnönjako, jossa kukin pojista sai 2/9 manttaalia ja tytär 1/8 manttaalia. Heille määrättiin asunnoksi pytinkirakennus sekä tietyn peltokappaleen tuotto ja vielä  lehmän ja muutaman lampaan pito-oikeus navetassa. Näistä saatuja varoja valvoi holhooja ja antoi lapsille rahaa vaatteisiin ja muihin tarpeisiin. Vielä vuonna 1875 Vanha-Laurilan tilan omistivat Maija Juhantyttären perilliset yhdessä. Tilaan kuului tuolloin kaksi torppaa: Korpela ja Lammi.  Vanhimman pojan, Juho Kustaan, mentyä naimisiin Kiukaisista kotoisin olleen Vilhelmiina Rasin kanssa  tehtiin vuonna 1888 uusi tarkka perinnönjako, jossa Frans Fredrik sai
tilan kuuluneen Lammin torpan ja rahaa 2.225mk, Isak Ferdinand sai rahaa 5.555 mk, jolla hän osti Närälän Närän tilan Vampulasta. Karl 
Victor sai myös 5.555 mk, joka hänen oli määrä saada haltuunsa tultuaan täysi-ikäiseksi. Tytär Maria Loviisa (eli Fanny isoäitini äiti, Veikko Vanha-Perttulan isoäiti)   sai 2.225 mk, jonka hänen oli määrä saada haltuunsa tultuaan täysi-ikäiseksi tai mentyään naimisiin. Maria Loviisa avioituikin myöhemmin Harjavallasta kotoisin olleen Aleksanteri Närvän e. Grönforsin kanssa. Aviopari muutti Harjavaltaan Närvän tillalle (jossa Fanny-mummu syntyi). Alex ja  Maria Närvä ostivat tyttärensä miehen Kalle Vanha-Perttulan tädiltä (Iida Laati) Vampulan Matkusjoen Laatin tilan, jolloin sukunimi muuttui talon mukana Laatiksi. Fannyä (joka oli tuolloin jo naimisissa) nuoremmat lapset vaihtoivat nimensä myhöhemmin Vettenrannaksi.