Tyytymättömyyden ilmaus käyttö- ja hoitosuunnitelmaa koskeviin päätöksiin

Periaatteet käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laatimiseksi.

Kalastuslaki velvoittaa kalatalousalueet laatimaan ehdotuksen alueensa käyttö- ja hoitosuunnitelmaksi viimeistään vuoden 2021 aikana. Kalatalousalue (lähinnä toiminnanjohtaja ja hallitus) voi laatia käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen itse, tai tilata sen ostopalveluna. Kalatalousalueen yleiskokous hyväksyy käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen lähettämisen ELY-keskukseen siellä hyväksymistä varten.

Käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen laatijan ja kalatalousalueen hallituksen tulee varmistaa, että ehdotuksessa on huomioitu perus-ja ihmisoikeuksien toteutuminen (PeL 22 §, PeL 107 §, PeL 118 §).
Sama koskee myös ELY-keskuksia näiden käyttäessä julkista valtaa hyväksyessään käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksia. Kalatalousalueen yleiskokouksen ei tule hyväksyä ehdotettua käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotusta, jos se sisältää perusoikeuksien loukkauksia riippumatta siitä, mihin ne perustuvat.

Käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotuksen sisällöstä ei voi valittaa

Kalastuslain lisäksi kalatalousalueisiin sovelletaan yhdistyslain seuraavia pykäliä;
11 § Jäsenluettelo, 17 § Jäsenten päätösvalta, 20 § Yhdistyksen kokous, 22 § Muun päätöksenteon järjestäminen, 24 § Kokouskutsu, 26 § Esteellisyys yhdistyksen kokouksessa, 2. momentti, 27 § Päätöksentekojärjestys, 28 § Vaalit, 29 § Vaalien toimittaminen, 30 § Äänestys- ja vaalijärjestys,
31 § Pöytäkirjan laatiminen, 35 § Hallitus, 2. mom. ja 36 § Yhdistyksen nimenkirjoittajat (KalL 23 §).

Kalastuslain lisäksi kalatalousalueisiin ei sovelleta yhdistyslain seuraavia pykäliä; 32 § Päätöksen moitteenvaraisuus, 33 § Päätöksen mitättömyys ja 34 § Täytäntöönpanokielto.

Kalatalousalueen (toiminnanjohtaja, hallitus, yleiskokous) päätöksien sisällöistä ei voi siis valittaa yhdistyslaillisin keinoin. Valittaa voi ainoastaan siitä, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalatalousalueen sääntöjen vastainen taikka poikkeaa siitä, mitä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on määrätty (KalL 125 §). Kyseessä on silloin hallintovalitusprosessi.

Miksi on tärkeää tuoda esille oma eriävä mielipiteensä?

Vastaus kysymykseen on se, että käyttö- ja hoitosuunnitelmaehdotukseen voi sisältyä tavoitteita, toimenpiteitä, mekanismeja tai karttoja, jotka kiistävät kalastusoikeuden määräysvallan omaisuudesta. Konkreettiset kirjaukset ja kartat toimivat myöhemmin ELY-keskusten viranomaispäätösten perusteina (kts. HE 192/2014 36 § s. 50). Erityisesti tämä koskee kaupalliseen kalastukseen ja kalastusmatkailutarkoitukseen hyvin soveltuvien alueiden määritystä ja rahallista korvausta (KalL 36 § 7 mom, kts. myös KalL 13 – 16 §).

Jos osakaskunnan edustaja osallistuu kalatalousalueen (yleis)kokoukseen ja hiljaisesti hyväksyy tehdyt päätökset, vaikka olisikin ollut niistä eri mieltä, hän on silloin myötävaikuttanut päätösten hyväksymiseen. Näin menetellessään hän aiheuttaa osakaskunnan valitusoikeuden lähes täydellisen menettämisen ko. päätöksiin.

Jos kyseinen osakaskunnan edustaja olisi (yleis)kokouksessa ilmaissut olevansa eri mieltä tehdystä päätöksestä, ja pyytänyt (yleis)kokouksen sihteeriä kirjaamaan tämän kokouksen
pöytäkirjaan, niin hän olisi säilyttänyt osakaskunnan valitusoikeuden asiassa.

Yhtä tärkeää, kuin on eriävän mielipiteen/kirjallisen vastalauseen esittäminen, on tarvittaessa yhdyttävä toisen esittämään eriävään mielipiteeseen valitusoikeutensa säilyttämiseksi.

Miten ilmoitetaan tyytymättömyys kalatalousalueen yleiskokouksen käyttö-
ja hoitosuunnitelmaehdotusta koskevan päätöksen sisältöön?

Kokoukseen osallistuja voi ilmoittaa tyytymättömyyden päätöksen sisältöön kirjauttamalla pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä tai jättämällä kirjallisen vastalauseen liitettäväksi pöytäkirjaan.

Eriävä mielipide tai kirjallinen vastalause jätetään silloin, kun on tehty päätös, osallistujan vastustuksesta huolimatta, jota osallistuja ei voi hyväksyä. Tällöin osallistujan tulee
juridisesta ja moraalisesta vastuusta vapautuakseen esittää eriävä mielipide tai kirjallinen vastalause merkittäväksi pöytäkirjaan, tai yhtyä toisen esittämään eriävään mielipiteeseen tai
kirjalliseen vastalauseeseen. Eriävä mielipide pyydetään merkittäväksi pöytäkirjaan ennen kuin kokouksen puheenjohtaja on päättänyt asian käsittelyn.

Kirjallinen vastalause on toimitettava kokouksen sihteerille pöytäkirjaan liittämistä varten ennen pöytäkirjan tarkastamista.

Kirjattu eriävä mielipide tai vastalause ei vapauta päätöksen noudattamisesta, mutta se säilyttää vesialueen omistajalla jatkovalitusoikeuden.

Muutoksenhaku kalatalousalueen päätökseen (KalL 125 §)

Se, jonka oikeutta kalatalousalueen yleiskokouksen tai hallituksen taikka toiminnanjohtajan 27 §:n 3 momentin nojalla tekemä päätös koskee (= tehtävät, jotka hallitus on delegoinut toiminnanjohtajalle), voi vaatia kalatalousalueen yleiskokoukselta päätöksen oikaisemista sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalatalousalueen sääntöjen vastainen taikka poikkeaa siitä, mitä käyttö- ja hoitosuunnitelmassa on määrätty (1 mom).

Oikaisuvaatimusmenettelystä säädetään hallintolaissa. Tarvittaessa on kutsuttava koolle
ylimääräinen yleiskokous käsittelemään oikaisuvaatimusta (2 mom).

Oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista
(Hallintolaki 49 c §).

Kalatalousalueen yleiskokouksen oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen saa
hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Toimivaltainen hallinto-oikeus on se, jonka tuomiopiirissä pääosa kysymyksessä olevasta kalatalousalueesta sijaitsee. Hallinto-oikeus voi päättää, että ennen asian lopullista ratkaisemista päätös saadaan panna täytäntöön heti, jos siihen on erityistä syytä eikä täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi (3 mom).

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Hallintolainkäyttölaki 22 §).

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan (4 mom).

Muutoksenhaku elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen (KalL 124 §)

Elinkeino-,liikenne- ja ympäristökeskuksen tässä laissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään (1 mom).

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Hallintolainkäyttölaki 22 §).

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi määrätä, että päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, jollei muualla tässä laissa toisin säädetä (2 mom).

Toimivaltainen hallinto-oikeus on se, jonka tuomiopiirissä kysymyksessä oleva alue tai sen enin osa sijaitsee. Ellei tätä perustetta voida käyttää, toimivaltainen hallinto-oikeus määräytyy siten kuin hallintolainkäyttölain 12 §:ssä säädetään (3 mom).

Hallinto-oikeuden päätökseen 13 §:ssä (=Alueellinen lupa kaupallisen kalastuksen harjoittamiseen)
ja 16 §:ssä (= Lupaehtojen muuttaminen ja luvan peruuttaminen) tarkoitettuja lupa-asioita, 87–89 §:ssä tarkoitettuja rekisteröintiä ja rekisteristä poistamista sekä 106 §:ssä tarkoitettuja kirjallista varoitusta ja hyväksymisen peruuttamista koskevassa asiassa saa hakea muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan (4 mom).