Museon kokoelmat


Peruskokoelma

Museolla on käytössään n. 250 m2 tilat. Esineitä – aseita, pukuja, karttoja, taistelupaikkojen (Summa, Tienhaara) sekä alusten ja lentokoneiden pienoismalleja, lippuja, kirjoja, huonekaluja, puhdetöitä yms. – on esillä tuhatlukuinen määrä. Joukossa on todellisia harvinaisuuksia,mm. kahden kaskislaisneidin yhtenä yönä Vapaussodan aikana ompelema upea Leijonalippu, Suomen sodan aikainen rumpu (tuttu Edelfeldtin maalauksesta”Porilaisten marssi”), Lotta Svärd –ryijy, lottien täydellinen kenttäastiasto sekä eversti, Mannerheim ristin ritari Alpo Marttisen rintamakalusto, jonka Marttisen joukko-osaston JR61:n miehet pidetylle esimiehelleen rintamaoloissa valmistivat. Esineet näyttelyyn on saatu killan toimialueelta lahjoituksina, deponoin­teina tai lainaksi. Antajatahoina ovat olleet yksityishenkilöt, yhdistykset ja museot. Esineistöä karttuu jatkuvasti. Peruskokoelma syntyi sotaveteraanien lahjoituksina keräystoiminnan tuloksena. Nykyisin lahjoittajat ovat useimmiten veteraanien jälkeläisiä tai muita lähiomaisia sekä militarian harrastajia. Aseita, erityisesti järeämpiä (konekivääri, kranaatinheitin) on myös ostettu Puolustusvoimilta. Museon asekokoelma käsittää yli 100 asetta. Museolla on Sisäasianministeriön myöntämä asekeräyslupa ja museo on varustettu asianmukaisin turvatoimin reaaliaikaisine hälytyksineen. Museon laajalla kirjastolla on atk-pohjainen rekisteri.

Museon näyttelyesineistö on sijoitettu kronologiseen järjestykseen. Näyttely alkaa v.1808 keisari Aleksanteri I:n julistuksesta. Autonomian ajasta siirrytään jääkä­ri­liik­keen ja Vapaussodan vaiheisiin. Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöillä on omat osastonsa. Talvi- ja jatkosota ovat näyttelyn pääkohteet ja niihin liit­tyvä aineisto on luonnollisesti myös runsain. Vaasan Talvisodassa kokemat pommitukset saavat näkyvän huomion näyttelyssä. Asemasotavaiheen aikana puhdetöinä syntynyt esineistö on monipuolinen ja runsas. Rintamaoloja kuvaa autenttisin esinein sisustettu korsu.

Lyhyt museon yleisesittely lehdessä Maanpuolustaja1-2010, s. 11.


Erikoisnäyttelyt

Heti museon perustamisen jälkeen asetettiin tavoitteeksi, että museossa olisi perusnäyttelyn lisäksi myös vaihtuva-alaisia erikoisnäyttelyitä. Näin museon kokoelmiin jo tutustuneille voitaisiin tarjota uusia näyttelyesineitä uusintakäyntien yhteydessä. Harvinaisuuksiakin olisi helpompi saada mukaan erikoisnäyttelyn lyhyemmän kestoajan johdosta. Erikoisnäyttelyiden esineistö on ollut pääosiltaan omista kokoelmista, mutta tärkeitä esinelainoja on saatu - kulloisestakin näyttelyteemasta riippuen - mm. Pohjanmaan museolta, Brage-museolta, Sotamuseolta, Seinäjoen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd museolta, Vaasan maakunta-arkistolta, yrityksiltä ja yksityishenkilöiltä. Seuraavassa esitellään lyhyesti museossa esillä olleet erikoisnäyttelyt.

Museon vihkiäiset - Invigningen av museet

Museo avattiin virallisesti Killan vuosipäivänä Tammisunnuntaina 31.1.1999 runsaslukui­sen kutsuvierasjoukon läsnä ollessa. Kyseessä ei siis ole varsinainen erikosnäyttely vaan uuden museon perusnäyttely. Alkuvaiheessa talvella 1999 näyttelyä esiteltiin lähinnä hanketta tukeneille museoesineiden lahjoittajille, museoon rakennustarvikkeita lahjoittaneille tahoille sekä perustamistyöhön osallistuneille. Myöhemmin keväällä näyttelyyn järjestettiin tutustumismahdollisuuk­sia eri­laisille ryhmille. Ensisijaisina kohderyhminä olivat mm. veteraanit, maanpuolustus­jär­jes­töjen väki sekä koululaisryhmät. Kesästä 1999 lähtien museon on ollut avoinna myös yleisölle. Kuvassa Vaasan Sotaveteraanimuseon avajaisten yleisöä.


Lotta Svärd -järjestö

Vaasan Sotaveteraanimuseon perusnäyttelyssä on varsin mittava Lotta Svärd -järjestöä käsittelevä osasto. Lottien saatua pitkään odotetun "kunnianpalautuksen" myös museo päätti tuoda esiin lottien suuriarvoista työtä isänmaamme vapauden hyväksi ensimmäiseessä varsinaisessa erikoisnäyttelyssään. Omien kokoelmien lisäksi näyttelyssä oli esineistöä mm. Pohjanmaan museosta ja useilta yksityishenkilöiltä. Erikoisnäyttely avattiin syyskussa 2001 ja se oli esillä seuraavan talvikauden. Kuvassa osa osa museon perusnäyttelyn Lotta Svärd -osastosta.



Mannerheim-ristinritarien muistotaulun ja laajennettujen tilojen vihkiminen - Invigningen av Minnestavlan över Mannerheimriddarna och utvidgade utrymmen

Museo sai parin vuoden toiminnan jälkeen lisää tilaa käyttöönä. Uudistetut tilat vihittiin käyttöön Tammisunnuntaina 2002. Samassa yhteydessä museossa paljastettiin killan toimialueen viiden Mannerheim-ristin ritarin kunniataulu. Ritareiden kotitalojen seiniin kiinnitettiin seuraavina vuosina killan toimesta heidän muistolaattansa. Muistolaatan saaneiden ritareiden joukkoon liitettiin myös IR 61:n, "Sextiettanin" komentaja, eversti Alpo Marttinen. Marttisella on kunniataulu museossa ja muistolaatta kasarmialueella (Marttinen toimi sotien jälkeen Vaasan Sotilaspiirin ja Sotilasläänin esikuntapäällikkönä).

Pohjalaisen uutinen kunniataulun paljastustilaisuudesta 28.1.2002.

Ilkka Virtasen puhe ritarien muistotaulun paljastustilaisuudessa. Lista muistolaatan saaneista henkilöistä.

Rintamakuvaaja ja kirjailija Harry Järv

"Marttisen mies" Harry Järv palveli Mannerheim-ristin ritari, eversti Alpo Marttisen komentamassa JR 61:ssä ("Sextiettanissa") haavoittumiseensa asti. Hän otti runsaasti valokuvia rintamalta. Suuri osa kuvista on värikuvia, mitkä olivat vielä suhteellisen harvinaisia rintamaoloissa. Harry Järvillä on laaja kirjallinen tuotanto, josta suurelle yleisölle tutuin on JR 61:n vaiheista rintamalla kertova Permanent patrullverksamhet (suomennettu 2002 nimellä Etulinjan edessä). Åke Lindman on tehnyt kirjaan pohjautuvan samannimisen elokuvan. Maaliskuussa 2002 avatussa erikoisnäyttelyssä esiteltiin Harry Järvin rintamavalokuvia, kirjallista tuotantoa ja elämänvaiheita.

Kuvassa Harry Järv pitämässä sodanaikaisen esimiehensä ja ystävänsä Alpo Marttisen muistolaatan paljastuspuhetta Vaasan kasarmialueella 4.6.2008.

Pohjalaisen uutinen muistolaatan paljastustilaisuudesta 5.6.2008.

Ilkka Virtasen artikkeli muistolaatan paljastustilaisuudesta ja Harry Järvin muistolaatan paljastuspuhe Pohjanmaan Maanpuolustaja 2-2008, s. 4

Sankarihaudat - Hjältegravarna

Tammisunnuntaina 2003 avattiin Pohjanmaan sankarihautoja ja sankaripatsaita käsittelevä erikoisnäyttely.

Kuvassa maanpuolustusjärjestöjen lippulinna Puolustusvoimien lippujuhlapäivän seppeleenlaskutilaisuuden kunnianosoituksessa Vaasan vanhalla hautausmaalla.


Nalle-korsun vihkiäiset - Invigningen av Korson Nalle

Museon saatua 2002 uutta tilaa käyttöönsä heräsi ajatus rakentaa perusnäyttelyn osaksi autenttisen tuntuinen hirsikorsu. Vanhasta ladosta saatiin tarvittava seinä- ja kattomateriaali. Korsun esineet ovat aitoja rintamalla korsuoloissa käytössä olleita esineitä. Korsun vihkiäiset olivat 11.1.2004.

Korsun vihkiäisissä killan perustamisessa, museon aineiston keruussa, museon perustamistyössä ja sen käytännön toiminnassa vuosien ajan keskeisessä asemassa ollut sotaveteraani, killan kunniajäsen Fjalar Rosenlöf kertoi avajaisyleisölle ja myöhemmin museovieraille sodanaikaisesta korsuelämästä. Rosenlöfin kertomus kirjallisessa muodossa.


Tykistö -Artilleri

Toukokuussa 2004 museossa avattiin tykistöä käsittelevä erikoisnäyttely. Tykistö oli varsin luonteva valinta erikoisnäyttelyn kohteeksi, sillä Vaasan varuskuntaan ovat olleet sijoitettuna sekä KTR 4 vuosina 1934-1939 että Vaasan Rannikkopatteristo vuosina 1964 -1998. Lisäksi sotien aikana Vaasassa perustettiin useita tykistöyksiköitä. Kasarmintorin Perinnemuurissa ovat nähtävissä myös kaikkien näiden joukko-osastojen muistolaatat.

Kuvassa näyttelyssä esillä ollutta tykistön tulenjohdon viestintävälineistöä. Esineet kuuluvat myös museon peruskokoelmaan.

Sotainvalidit - Krigsinvalider

Sotainvalidit muodostavat sotaveteraaniemme joukossa aivan erityisen ryhmän. He ovatkin järjestäytyneet omaksi Sotainvalidien Veljesliitoksi. Yhteistä heille on niin merkittävä vammautuminen sodan seurauksena, että siitä on aiheutunut heille erikseen todettu haitta-aste. Vaasan Sotaveteraanimuseo halusi kunnioittaa sotainvalidien isänmaan hyväksi osoittamaa suurta uhrautuvaisuutta järjestämällä heidän elämäänsä niin sodan aikana kuin sen jälkeenkin esittelevän näyttelyn. Näyttely avattiin toukokuussa 2005. Pysyvänä muistona sotainvalideistä museon kunniamerkkikokoelmassa on usean sotainvalidi-veteraanin kunnimerkit. Museon on saanut myös kokoelmiinsa Sotainvalidien Veljesliiton Rannikko-Pohjanmaan piirin lahjoittamat Sotainvalidien ansioristin ja suuren ansiomerkin (kuvassa).


Vaasa varuskuntakaupunkina - Vasa som garnisonstad

Vaasalla on erittäin pitkä historia varuskuntakaupunkina. Sotaväkeä oli kaupungissa jo varhaisina Ruotsin vallan vuosina. Pysyvästi sotaväkeä kaupunkiin tuli, kun 1880-luvulla rakennettiin kasarmialue ensimmäiselle kansalliselle asevelvollisuusarmeijalle, ns. "Vanhalle sotaväelle". Kuhunkin maakuntaan sijoitettiin joukko-osasto, Vaasan osalle tuli Suomen 3. Vaasan Tarkk'ampujapataljoona. Pataljoona oli Vaasassa 1881-1901. Vuonna 1901 kaikki kansalliset suomalaiset joukko-osastot lakkautettiin ja tilalle tulivat venäläiset joukot. Vapaussodan jälkeen varuskuntaa hallitsivat jälleen suomalaiset joukko-osastot. Vaasaa varuskuntakaupunkina käsittelevä erikoisnäyttely avattiin Tammisunnuntaina 2006. Kuvassa Suomen 3. Vaasan Tarkk'ampujapataljoona sulkeisjärjestyksessä. Kuva vuodelta 1901. Luettelo Vaasan varuskuntajoukot 1900-luvulla.

Näyttelyn avajaisista ja Tammisunnuntain 2006 ohjelmasta Pohjanmaan Maanpuolustajan 4-2005 ennakkoartikkelissa.


Tie vapauteen ja aseet - Vägen till frihet och vapen

Itsenäisyytemme 90-vuotisjuhlavuoden lähestyessä Vaasan Sotaveteraanimuseo halusi osaltaan tuoda esiin tapahtumia, jotka mahdollistivat itsenäisyyden saavuttamisen. Lokakuussa 2006 avattu erikoisnäyttely sai nimen Tie vapauteen. Näyttelyssä esiteltiin sekä itsenäistymisen mahdollistaneita poliittisia päätöksiä (itsenäisyysjulistus, ulkovaltojen tunnustamiset) että sotilaallista valmistautumista (suojeluskuntien perustaminen, jääkäriliike, aselaiva Equity ja muut asetoimitukset Saksasta). Yli 100 aseeseen noussut museon asekokoelma järjestettiin uudelleen, sille laadittiin atk-pohjainen rekisteri ja valmisteltiin muutoinkin virallisen asekeräilijän luvan hankkimista museolle. Kuvassa osa museon kiväärikokoelmasta. Äärimmäisenä vasemmalla kaksi suojeluskuntien sulkeisharjoituksissa käyttämiä "puukivääreitä".

Suomen lippu 90 vuotta - Finlands flagga 90 år

Sinivalkoinen ristilippu vahvistettiin itsenäisen Suomen viralliseksi lipuksi v. 1918. Vahvistamista edelsi monivaiheinen prosessi. Alkuvuodesta 1918 lippua suunnitellut komitea esitti vielä punakeltaista leijonalippua Suomen lipuksi. Sinivalkoista väriä oli aiemmin ehdottanut mm. Sakari Topelius. Monilla pursiseuroilla oli pitkään ollut käytössään sinivalkoinen ristilippu. Kuvassa yksi museon harvinaisuuksista: kahden kaskislaisen vapaussoturin hautajaisia varten keväällä 1918 ommeltu Leijonalippu. Lippu on ommeltu lippukomitean ehdotuksen mukaisena. Lipun ompelivat käytössään olleella ompelukoneella kaksi kaskislaista neitiä, jotka kertomansa mukaan tekivät sen kiireellä yhdessä yössä. Suomen lipun 90-vuotista historiaa esiteltiin museon Itsenäisyyspäivänä 2008 avatussa erikoisnäyttelyssä. Museo sai erikoisnäyttelyynsä lainaksi erittäin hienon kokoelman historiallisia lippuja vaasalaisen Brage-museon Alma Skogin kokoelmasta.

Pohjalaisen uutinen näyttelystä luettavissa täältä.


70 vuotta Talvisodasta - 70 år sedan Vinterkriget

Talvisodan 105 päivää 30.11.1939-13.3.1940 koettelivat kovin myös siviili-Vaasaa. Vihollinen teki useita tuhoisia pommituslentoja kaupunkiin. Näiden seurauksena huomattava osa keskustan rakennuksista tuhoutui tai vaurioitui. Rautatieaseman seutu oli yksi pääkohteista. Tammisunnuntaina 2010 museossa avattiin Talvisodan 70-vuotismuistonäyttely. Näyttelyssä oli esillä runsaasti sekä rintamataisteluita että Vaasan pommituksia kuvaavaa materiaalia. Viereinen K.J. Temmeksen kuuluisa kuva esittää Vaasan "mustaa sunnuntaita" 14.1.1940, jolloin tapahtuneet pommitukset olivat kaikkein tuhoisimmat. Kuvan kohteena on aseman seutu maasillan kupeessa.


Merenkurkun jäätie 17.2–25.3.1940 - Isvägen över Kvarken 17.2–25.3.1940

Talvisodasta 70 vuotta -teemaan liittyy myös Merenkurkun Talvisodan aikaista jäätietä esittelevä erikoisnäyttely. Museo sai Vaasan Maakunta-arkistolta käyttöönsä Kansallisarkiston tuottaman kiertonäyttelyn Merenkurkun jäätiestä. Näyttely avattiin kesäkuussa 2010 täydentämään samanaikaisesti esillä ollutta Talvisodasta 70 vuotta näyttelyä.

Artikkeli Merenkurkun jäätiestä Sotaveteraani-lehdessä 6-2015.


Pohjalaisveteraanien kunniamerkit - Medaljer för österbottniska veteraner

Vaasan Sotaveteraanimuseon kokoelmiin kuuluu varsin merkittävä kokoelma pohjalaisten sotaveteraanien kunniamerkkejä. Museon toistaiseksi ehkä hienoin erikoisnäyttely saatiin aikaiseksi, kun omaa kunniamerkkikokoelmaa onnistuttiin näyttelyä varten täydentämään muilta museoilta ja monilta yksityishenkilöiltä saaduilla lainoilla. Näyttelyssä oli esillä mm. kahden Mannerheim-ristin ritarin, usean jääkärikenraalin, lukuisten jääkäreiden sekä tärkeiden yhteiskunnallisten vaikuttajien merkit. Kunniamerkkinäyttely avattiin Tammisunnuntaina 2011. Näyttelyn purkamisen jälkeen museon oma kunniamerkkikokoelma sai oman osastonsa pysyvässä perusnäyttelyssä. Kuvassa Mannerheim-ristin ritari Arvid Nordinin kunniamerkit.

Lisää kunniamerkkinäyttelystä Maanpuolustaja 1-2011 ja Pohjanmaan Maanpuolustaja 1-2011.

Suojeluskunnat ja Lotta Svärd Vaasanseudulla - Skyddskåren och Lotta Svärd i Vasanejden

Museon Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -kokoelmat ovat varsin merkittävät. Erityisesti Lotta-materiaalia on runsaasti. Toukokuussa 2012 avatussa näyttelyssä nämä itsenäisyytemme alkuvuosikymmenten tärkeät järjestöt saivat erityishuomion. Omien kokoelmien lisäksi näyttelyyn saatiin täydennystä mm. Pohjanmaan museosta, Brage-museosta ja Seinäjoen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd museosta.

Kuvassa Vasa Skyddskårdistriktin lippu.



Kaukopartiotoiminta – Fjärrpatrullverksamheten

Toukokuussa 2013 museossa avattiin kaukopartiotoimintaa käsittelevä näyttely. Yksityiskohtaisin kartoin, kuvin ja tekstein tehtiin selkoa useasta kauas vihollisen selustaan suuntautuneesta kaukopartiomatkasta. Esineellisenä vetonaulana näyttelyssä oli partiomiesten yhteydenpitoonsa käyttämä radiolaite, ns. "kyynelradio", jonka kerrotaan saaneen erikoisen nimensä siitä, että radio piti käytössä ollessaan uikuttavaa ääntä, ehkä myös siitä, että sitä yleensä käytettiin kuusten suojassa (ja korpikuusen kyyneleet ovat tunnettuja muista yhteyksistä). Kuvassa kyynelradio, jota käytettiin sekä sanomien lähettämiseen että vastaanottamiseen.

Pohjalaisen ja Vasabladetin uutiset 12.5.2013 näyttelyn avajaisista. Pohjanmaan Maanpuolustajan 2-2013 artikkeli kaukopartionäyttelystä.


Rannikko- ja meripuolustus 1939–1945 - Kust- och sjöförsvaret 1939–1945

Vaasan Rannikkopatteriston toiminta Vaasan varuskunnassa sekä alueelle sijoitetut Merivartioston yksiköt ovat merkinneet, että Vaasalla on ollut tärkeä asema maamme rannikko- ja meripuolustuksessa. Nyt jo muihin tehtäviin siirretty miinalaiva Pohjanmaa oli Vaasan kummialus ja vieraili säännöllisesti kaupungissa. Maaliskuussa 2014 avattu näyttely valotti pienoismallein, valokuvin, rakennepiirustuksin ja tekstein monipuolisesti maamme sotien aikaista rannikko- ja meripuolustusta erityisesti Pohjanlahden ja Vaasan näkökulmasta tarkasteltuna.


Suomen Ilmavoimat ja ilmapuolustus 1918–1945 – Finlands flygvapen och luftvärn 1918 – 1945

Suomen Ilmavoimien historia alkaa Vaasasta, jonka edustalla olevalle jäälle laskeutui 6.3.1918 ruotsalaisen kreivi von Rosenin Suomelle lahjoittama Thulin Typ D lentokone. Konetta pidetään Suomen Ilmavoimien ensimmäisenä koneena, minkä osoituksena se sai tunnuksen F1. Koneen taru Ilmavoimien palveluksessa jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä se tuhoutui jo huhtikuussa maahansyöksyssä Tampereella. Koneen saapumispäivästä 6.3. tuli kuitenkin Ilmavoimien vuosipäivä ja laskeutumispaikkaa lähellä olevalla rannalla on tapahtumaa kuvaava muistomerkki, komea Merikotka-patsas. Maaliskuussa 2015 avattu näyttely esitteli pienoismallein, kuvin ja tekstein maamme Ilmavoimien ja ilmapuolustuksen historiaa itsenäisyytemme alkuvuosikymmeninä. Kuvassa avajaistilaisuuden yleisöä Junkers-koneen pienoismallin katveessa.

Suomen sotakorvaukset Neuvostoliitolle 1944 – 1952 – Finlands krigsskadestånd till Sovjetunionen 1944 – 1952

Helmikuussa 2016 avatun näyttelyn aiheena Pariisin rauhansopimuksessa Suomen maksettavaksi määrätyt sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Aiheen luonteesta johtuen näyttely koostui pääosin kuva- ja tekstimateriaalista. Aineistoa saatiin runsaasti mm. sotakorvaustuotteita valmistaneelta teollisuudelta. Näyttelyn tueksi luotiin kaksi esitelmätilaisuutta, joissa asiantuntijat esittelivät tutkimuksiin perustuvaa tietoa sotakorvauksista ja niiden vaikutuksesta mm. maamme talouselämälle ja teollisuudelle. Kolmannessa esitelmässä tarkasteltiin sotakorvausalus Vegaa ja sen sodanjälkeistä aikaa Suomeen paluineen. Kuvassa näyttelyn avajaisyleisöä.

Uutisointia näyttelyn avajaisista ja niiden yhteydessä pidetystä esitelmätilaisuudesta, Pohjalainen 19.2.2016 ja Pohjanmaan Maanpuolustaja 1-2016.

Pro Patria II: Suomen tie itsenäisyyteen

Museossa avattiin Tammisunnuntaina 29.1.2017 uusi näyttely Pro Finlandia II. Suomen tie itsenäisyyteen; näkökulma: Saksa, Itävalta, Unkari ja Iso-Britannia. Näyttely on Kansallisarkiston tuottama ja se on toteutettu Vaasassa yhteistyössä Kansallisarkisto Vaasan (ent. Vaasan Maakunta-arkiston) kanssa. Näyttelyn avasi Kansallisarkiston pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva.Kuvassa killan pj. Ilkka Virtanen, Jussi Nuorteva sekä museotoimikunnan pj. Per-Erik Fant avajaistilaisuudessa.

Näyttelyssä on esillä mm. harvinainen kuva jääkäriliikkeen ensi vaiheista. Vain pari viikkoa marraskuisen 1914 Ostrobotnian kokouksen jälkeen ryhdyttiin jo konkreettisiin toimiin koulutuksen käynnistämiseksi.

Lisätietoa näyttelystä (mm. valtionarkistonhoitaja Nuortevan avajaispuhe) Pohjanmaan Maanpuolustajan 1-2017 artikkelissa.

Jääkäriliike

Jääkärien paluusta Suomeen Vaasan kautta on 25.2.2018 kulunut 100 vuotta. Tämän tapahtuman kunniaksi Vaasan Sotaveteraanimuseossa on esillä jääkäri liiketta käsittelevä erikoisnäyttely.

Kuvassa JP 27:n jääkäri univormussaan.


Jääkärilippu ja muuta jääkäreihin liittyvää materiaalia.



Pro Findia III: Suomen tie itsenäisyyteen

Museossa avattiin 5.6.2018 uusi näyttely Pro Finlandia III.
Suomen tie itsenäisyyteen; näkökulma: Ruotsi, Norja, Tansaka ja Islanti. Näyttely on Kansallisarkiston tuottama ja se on toteutettu Vaasassa yhteistyössä Kansallisarkisto Vaasan kanssa. Näyttelyn avasi Kansallisarkiston pääjohtaja, valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva. Kuvassa killan pj. Ilkka Virtanen käynnistämässä avajaistilaisuutta yhdessä näyttelyn avaajan Jussi Nuortevan kanssa. (Kuva: Arja Rantanen / Kansallisarkisto)

Näyttely on toteutettu 16 kuva- ja tekstiseinäkkeenä. Tekstit ovat suomeksi ja ruotsiksi. Valtionarkistonhoitaja Jussi Nuorteva kertomassa avajaispuheenvuorossaan näyttelyn keskeisistä teemoista.


Suomen jääkärit Latviassa

Meldra Usenko ja Antra Mazura näyttelyn julisteen ääressä

Latvian Kansallisarkiston
(National Archives of Latvia) näyttely “Suomalaiset jääkärit Latviassa”
Latvian Kansallisarkiston (National Archives of Latvia) tuottama näyttely “Suomalaiset jääkärit Latviassa” pystytettiin 12.12.2019 Vaasan Sotaveteraanimuseoon vuoden 2020 erikoisnäyttelyksi yhteistyössä näyttelyn Vaasaan tuoneiden arkiston asiantuntijoiden Meldra Usenko ja Antra Mazura sekä museon omien toimijoiden kanssa.

Kuva- ja tekstidokumentteihin perustuva näyttely on luotu juhlistamaan Latvian ja Suomen valtioiden 100 vuotta sitten saavuttamaa itsenäisyyttä. Näyttely on omistettu sille keskeiselle historialliselle tapahtumalla, joka yhdistää Latvian ja Suomen – suomalaisten jääkäreiden osallistuminen koulutukseen Latviassa ensimmäisen maailmansodan aikana, maaliskuusta 1917 helmikuuhun 1918. Näyttely tuo esiin myös Latvian ja Suomen välisiä suhteita itsenäisinä valtioina maailmansotien välisenä aikana.

Vaasalla ja Latvian Liepajalla on luonteva yhteys, jääkärit mm. vannoivat sotilasvalansa Libaun Trinitatatis (Pyhän kolminaisuuden) kirkossa, missä myös jääkärilippu vihittiin. Täältä alkoi myös jääkärien pääjoukon paluu Suomeen (Vaasaan), minne saavuttiin 25.2.1918. Jääkärimarssin sanat (jääkäri Heikki Nurmio) on niin ikään kirjoitettu Liepajassa. Marssi koki ensiesityksensä 28.11.1917 JP 27:n miehistölle tarkoitetussa illanvietossa. Nurmion sanat salakuljetettiin Suomeen Sibeliukselle, joka sävelsi marssin suuren innoituksen vallassa kolmessa päivässä, minkä jälkeen marssi salakuljetettiin takaisiin Liepajaan.

Näyttelyn aineisto on peräisin Latvian Kansallisarkistosta, Suomen Kansallisarkistosta, Suomen Jääkärrimuseosta Kauhavalta, Jääkärisäätiöstä, JP 27 Perinneyhdistyksestä, Liepajan Trinitatis-kirkon arkistosta ja Suomen Latvian suurlähetystön kijastosta. Näyttely avataan yleisölle tammikuussa 2020 ja se on esillä elokuun loppun saakka. Näyttelyyn voi tutustua museon normaaleina aukioloaikoina sekä ryhmäkäynteinä erikseen sovittaessa.