Tavoitteet

Tavoitteet lyhyesti:

  • Sujuva joukkoliikenne kaikille, autoystävällisempi Helsinki
  • Enemmän tukea nuorten ja ikäihmisten liikunta- ja kulttuuriharrastuksille
  • Ikäihmisten palveluista ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta
Tavoitteet laajemmin:

Sujuva joukkoliikenne kaikille, autoystävällisempi Helsinki

Liikennesuunnittelua on toteutettava vastakkainasettelun sijaan asukas- ja asiakastarpeiden mukaan. Julkista liikennettä on kehitettävä joustavasti siten, että se on toimiva mahdollisimman monelle. Tämä tarkoittaa mm. poikittaisen liikenteen kehittämistä. Kaupunki rakentaa pikaraideverkkoa, mutta sen rinnalla tarvitaan edelleen monipuolinen bussilinjaverkko, jota voidaan joustavasti muuttaa ihmisten tarpeiden mukaisesti.

Helsingin ydinkeskustan tavoitettavuus on heikentynyt viimeisten vuosien aikana. Autojen parkkipaikkoja on vähennetty eri puolilla kantakaupunkia. Kivijalkaliikkeet tarvitsevat kuitenkin erilaisia asiakkaita, heitäkin, jotka tulevat asioille omalla autollaan läheltä ja kaukaa.

Helsingin keskustaan ja muihin kaupunginosiin tarvitaan lisää ilmaisia ja edullisia parkkipaikkoja asukkaille ja kaupunginosissa asioiville. Autottomat kaupunginosat eivät palvele riittävän hyvin asukkaiden ja näissä kaupunginosissa asioivien ihmisten tarpeita.

Ydinkeskustan ruuhkia voidaan vähentää rakentamalla keskustatunneli. Autotunneli Jätkäsaaresta Länsiväylälle on hyvä ensimmäinen askel.

Kaupunkisuunnittelussa on kehitettävä asukasosallisuutta siten, että kaupunkilaisten tarpeita ja ajatuksia kuunnellaan aidosti jo suunnitteluvaiheen alkuvaiheessa. Mielipiteillä tulee olla merkitystä, koska kaupunkia kehitetään ja rakennetaan kaikille helsinkiläisille.

Enemmän tukea nuorten ja ikäihmisten liikunta- ja kulttuuriharrastuksille
Olen toiminut Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsenenä ja varapuheenjohtajana, nyt viimeiset neljä vuotta kulttuuri- ja kirjastojaoston jäsenenä. Haluan olla jatkossakin kehittämässä Helsingin kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa. Tehdään kaupungista vieläkin virkeämpi ja elinvoimaisempi, edistetään helsinkiläisten hyvinvointia. Korona-aikana ja sen jälkeen on panostettava vieläkin enemmän liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

Helsinkiläiset toivovat lisää liikuntatiloja kaupunkiinsa. Tämä selviää vuonna 2019 järjestetystä OmaStadi-äänestyksestä ja nyt parhaillaan käynnissä olevasta OmaStadi 2021 prosessista. Korona-aika on vaikeuttanut nuorten harrastustoimintaa ja passivoittanut aikuisia. Tarvitaan toimenpiteitä, joilla hyvinvointia voidaan lisätä. Siksi:
  • lisää matalan kynnyksen liikuntapaikkoja, ulkokuntosaleja ja kuntoportaita Helsinkiin
  • enemmän ohjattua liikuntaa ikäihmisille
  • enemmän tukea lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuriharrastuksille
  • lapsille lisää liikunnallisia leikkipaikkoja

Kulttuuri kuuluu kaikille. Korona-aikana ja sen jälkeen on pidettävä huolta siitä, että nuorten kulttuuriharrastukset ja monipuoliset kulttuuripalvelut meille kaikille voidaan turvata. Viimeksi marraskuun lopulla 2020 kulttuuri- ja kirjastojaosto jakoi ylimääräisen kolmen miljoonan euron korona-avustuksen helsinkiläisille kulttuuritoimijoille. Tämän lisäksi tarvitaan muitakin toimenpiteitä

Kulttuuripalveluissa on huomioitava alueellinen tasapaino ja kulttuuripalveluiden tavoitettavuus kaiken ikäisille. Vetovoimainen kaupunki tarvitsee monipuoliset ja korkeatasoiset kulttuuripalvelut. Siksi:

  • tuetaan kulttuuritoimintaa eri kaupunginosissa
  • kannustetaan taideryhmiä vierailemaan palvelutaloissa, kouluissa ja päiväkodeissa
  • enemmän tukea nuorten taideharrastuksille - turvataan korkeatasoisten kulttuurilaitosten toiminta tuleville vuosille
Ikäihmisten palveluista ja hyvinvoinnista on pidettävä huolta
Sosiaali- ja terveyspalveluita pitää kehittää asiakaslähtöisesti, jokaisen yksilölliset tarpeet huomioiden. Valinnanvapauden lisääminen ja palvelusetelit tukevat tätä tavoitetta.

Kaikilla, erityisesti iäkkäillä ihmisillä, ei ole digitaalisten palvelujen käyttömahdollisuuksia. Korona-aika on kiihdyttänyt digitalisaatiota. Osa ihmisistä saattaa syrjäytyä tämän kehityksen seurauksena, mikäli emme tunnista riskiä. Helsingin kaupungin on pidettävä huolta siitä, että palvelut toimivat myös kasvokkain ja puhelimitse.

Toisin kuin työssäkäyvillä tai opiskelijoilla, ikäihmisillä ei ole samalla tavalla mahdollisuuksia saada koulutusta tai ohjausta tietoteknisten taitojensa kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Digitalisaation edetessä onkin oltava riittävästi opastusta ja koulutusta, jotta ikäihmiset voivat kehittää omia tietoteknisiä taitojaan. Kaupungin digitaalisten palveluiden kehittämisessä on kuunneltava ikääntyneitä, jotta palvelut ovat heidän kannaltaan mahdollisimman toimivia.

Tuetaan kotona asumista eri keinoin. Esimerkiksi hyödyntämällä robotiikkaa ja digitalisaatiota voidaan edistää turvallista ja viihtyisää kotona asumista. Helsingin on oltava tässä edelläkävijä.

Jokaisen ikäihmisen on voitava luottaa siihen, että kotihoidon ja hoivakotien palvelu on laadukasta ja turvallista. Palveluntuottajien kilpailutuksessa on hinnan lisäksi kiinnitettävä huomio laatuun. Toimintaa on valvottava huolella.

Monella ikäihmisellä omaishoitajana on puoliso. Myös heidän hyvinvoinnistaan on pidettävä huolta mm. turvaamalla omaishoitajille riittävän monta vapaapäivää.

Suomalaisten miesten elinajanodote on edelleen alhaisempi kuin naisten (miehillä 79,16 v. ja naisilla 84,53 v.). Helsinkiläisten miesten kuolleisuus on suurempi erityisesti nuoremmissa ikäluokissa, mukaan lukien nuoremmat eläkeikäluokat (alle 70-vuotta). Helsingin kaupungin on tunnistettava tämä asia ja pyrittävä osaltaan edistämään miesten hyvinvointia. Miesten keskimääräistä varhaisempien kuolemien taustalla on monia syitä, mutta panostamalla nykyistä enemmän esimerkiksi miesten syöpäseulontoihin voidaan pelastaa enemmän ihmishenkiä. Kutsutaan jokainen 70-vuotta täyttänyt helsinkiläinen terveystarkastukseen.