Rauhansopimus selkiyttäisi Korean niemimaan tilanteen

northernlimitline.jpg

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Korean läntisen meren raja herättää kiistaa: punainen raja on alkuperäisen demilitarisoidun vyöhykkeen raja, keltainen puolestaan USA:n Korean sodan jälkeen vetämä raja.

Kuluvan vuoden aikana Korean niemimaan turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt vakavasti. Maaliskuussa sattunut eteläkorealaisen sotakorvetti Cheonanin uppoaminen ja nyt viimeksi 23. marraskuuta sattunut vakava tykistövälikohtaus kiistellyllä merirajalla ovat ajaneet Koreat lähes sotatilaan.

Pohjois-Koreaa on syytetty molempien konfliktien synnystä ja totta on, että maanantaina maa kohdisti tykistötulen Etelä-Korean hallussa pitämälle Yonpyongin saarelle. USA, Etelä-Korea, Japani, EU ja muut kansainväliset tahot väittävät Pohjois-Korean uhittelevan ja näin vaarantavan koko alueen turvallisuuden. Pohjois-Korea on kiistänyt syyllisyytensä kuluvan vuoden välikohtauksiin ja katsoi maanantaina etelän avanneen ensin tykistötulen merirajalla.

Molempien konfliktien tapahtumanäyttämönä on toiminut Korean läntisen meren epäselvä rajalinja, josta maat ovat kiistelleet Korean sodan päättymisestä asti. Sota päättyi aseleposopimukseen, jossa ei määritelty selviä merirajoja. Sodan toinen osapuoli USA piirsi pian aselevon jälkeen yksipuolisesti kyseisen läntisen merirajan ja Etelä-Korea sai saaret, joiden lähellä molemmat viime aikojen konfliktit ovat sattuneet. Pohjois-Korea ei ole koskaan tätä merirajaa täysin hyväksynyt – sijaitsevathan nämä sotilaallisesti tärkeät pikkusaaret vain noin 20 kilometrin päässä pohjoisen rannikosta ja melko kaukana nykyisen Etelä-Korean maaperästä.

Kiistely kahden konfliktin syyllisistä tulee jatkumaan todennäköisesti vielä pitkään ja lopullista selvyyttä on hankala saada. Etelä-Korea ei esimerkiksi ole suostunut järjestämään sotakorvetin upottamisesta puolueetonta kansainvälistä tutkintaa ja maanantaisen välikohtauksen aloittajia on varmasti yhtä paljon kuin on syyttäjiäkin.

Yksittäisten konfliktien ruotimisten sijaan on viisaampaa pohtia, miten jatkossa ehkäistä vakavia välikohtauksia Korean läntisellä merellä. Sapelienkalistelun sijaan Korean niemimaalle tarvitaan Korean sodan lopullisesti päättävä rauhansopimus. Merirajojen selkiyttämisen lisäksi rauhansopimus parantaisi laajemminkin Korean ja koko Itä-Aasian turvallisuuspoliittista tilannetta ja lopettaisi vuosikymmeniä jatkuneen sotilaallisen vastakkainasettelun.

Niin kauan kuin Koreat ja USA pysyvät teknisesti sotatilassa, tulevat maanantain välikohtauksen kaltaiset konfliktit toistumaan.

Antti Siika-aho, puheenjohtaja, Suomi-Korea - Seura