Tavoitteena ydinaseeton Korean niemimaa

 

Juha Kieksi

Korean demokraattinen kansantasavalta ilmoitti tehneensä ydinkokeen 9.10.2006.  Ydinkoe oli Presidentti Bushin täydellisesti epäonnistuneen Korean politiikan lopputulos. Korealaisten tavoitteena oli ja on edelleenkin ydinaseeton Korean niemimaa, kunhan he saavat takeet siitä, ettei mikään maa uhkaa heitä ja että he saavat elää noudattaen omaa riippumatonta politiikkaansa.

Korean demokraattista kansantasavaltaa on vaivannut Neuvostoliiton ja SEV:in romahduksen myötä energiapula, jonka ratkaisemiseksi varteenotettavin keino on oman ydinvoimakapasiteetin rakentaminen. KDKT ryhtyi rakentamaan omaa ydinvoimalaa 1990-luvun alussa.

Geneven sopimus

Rakenteilla olleet ydinvoimalat olivat ns. grafiittivoimaloita, joista syntyy periaatteessa ydinaseisiin soveltuvaa plutoniumia. USA:n voimistuneen painostuksen vuoksi KDKT suostui neuvotteluihin USA:n kanssa vuonna 1994 koskien ydinvoiman rakentamista.

Neuvotteluissa päästiin tulokseen ja sovittiin mm. että KDKT keskeyttää omien ydinvoimaloidensa rakennustyön, USA:n johdolla rakennetaan KDKT:aan kaksi korvaavaa kevytvesivoimalaa vuoteen 2003 mennessä ja että USA korvaa grafiittivoimaloiden sulkemisesta aiheutuvat energianmenetykset toimittamalla vuosittain 500 000 tonnia raskasta polttoöljyä. Lisäksi sovittiin mm. ryhtymisestä toimiin poliittisten ja taloudellisten suhteiden normalisoimiseksi.

Aluksi korvaavat öljyntoimitukset toteutuivat mutta öljy ei täyttänyt laadullisia vaatimuksia. Varhaisessa vaiheessa kävi selväksi, että lupaus kevytvesivoimalaitoksen rakentamisesta ei toteudu ainakaan sovitussa aikataulussa - jos ollenkaan.

Kahden kevytvesireaktorin rakennustöiden avajaisjuhlallisuudet pidettiin vasta elokuussa 2002, kun niiden piti olla sopimuksen mukaan jo 2003. Rakennustyöt ovat tällä hetkellä keskeytyksissä.

Bush ja pahan akseli

Korean ydinkriisi syveni, kun Yhdysvaltain presidentiksi valittiin George W. Bush. Vuoden 2002 alussa Bush nimesi KDKT:n kuuluvan ns. ”pahan akselille” yhdessä Irakin ja Iranin kanssa. Bushin politiikka (pahan akseli ja Irakin miehitys) pahensi aivan ratkaisevasti jännitystä Korean niemimaalla.

Irakin miehityksen jälkeen KDKT teki aivan oikean tilannearvion maailmanpoliittisesta tilanteesta ja totesi, että USA:n hyökkäyksen uhka KDKT:ta vastaan oli todellinen.

Saman vuonna Geneven sopimus purkaantui. Korealaisille kävi selväksi, ettei Yhdysvaltoihin voinut sopimuskumppanina luottaa.

Vastalauseena jatkuvalle USA:n harjoittamalle uhkailu- ja kiristyspolitiikalle KDKT irtisanoutui tammikuussa 2003 ydinsulkusopimuksesta ja saman vuoden helmikuussa vuoden 1953 aseleposopimuksesta, koska se katsoi Yhdysvaltain kasvaneen taloudellisen, sotilaallisen ja poliittisen painostuksen sodanjulistukseksi.

Ydinkiistan ratkaisemiseksi on käyty vuosikausia ns. kuusikantaneuvotteluita, joissa on pyritty löytämään kiistaan poliittista ratkaisua.

Neuvotteluita on leimannut katkonaisuus – USA on suututtanut korealaiset milloin mitenkin. Esimerkiksi helmikuussa 2005 USA:n hallituksen virkamies nimesi KDKT:n tyranniaksi, jonka hallituksen ja yhteiskuntajärjestelmän kaatamiseksi voidaan käyttää viimekädessä myös ydinaseita.

Korealaisten esittämät vaatimukset ovat olleet koko ajan hyvin kohtuullisia. KDKT on edellyttänyt USA:n antamaa turvallisuustakuuta siten, että USA ei hyökkää Koreaan ja että sopimusasiakirja on kansainvälisessä valvonnassa ja asevalmius puretaan molemmin puolin samanaikaisesti.

Lisäksi on edellytetty kauppasaarron purkamista ja normaaleita diplomaattisuhteista maiden välillä. Näihin vaatimuksiin USA ei kuitenkaan ole suostunut, sillä se haluaa ”säilyttää varauksen sotilaallisiin toimiin Pohjois-Koreaa vastaan”.

USA:n painostuksen kasvettua koko ajan KDKT:lla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin tehdä ydinkoe puolustuksellisen ydinpelotteen varmistamiseksi. Korean demokraattinen kansantasavalta on ollut tähän saakka ainoa Koillis-Aasian maa, jolla ei ole ollut käytössään ydinpelotetta.

Venäjällä ja Kiinalla on ydinaseet, Etelä-Korean ja Japanin ydinpelotteen takaa USA. Esimerkiksi Japani tuottaa ydinaseisiin soveltuvaa plutoniumia tuhansia kiloja vuodessa kun KDKT:ssa on kyse muutamasta kilosta.

Tavoitteena ydinaseeton ja riippumaton Korean niemimaa

Korean niemimaan kehitys on osa Koillis-Aasian geopolitiikkaa. Kysymys on siitä, miten USA pystyy kontrolloimaan Kiinan nousevaa taloutta ja Kiinan vahvistuvaa sotilaallista vaikutusvaltaa.

Tämän kysymyksen ratkaisemiseksi USA:lle on tärkeää saada jalansijaa Kiinan lähialueilla. Bushin pahan akselin maita yhdistää myös öljy. Iranilla ja Irakilla on huomattavia öljyvaroja.

Korean aluevesillä on KDKT:n mukaan öljyesiintymiä - vaikkakin hankalasti hyödynnettäviä. Alue on lisäksi niitä harvoja alueita maapallolla, joita ei ole tutkittu kovin tarkkaan.

Korean niemimaan tilanne on siis todellisuudessa aivan toinen kuin Suomen suurimmat tiedotusvälineet ovat väittäneet. Suomalainen ”vapaa” media välittää kritiikittä joko USA:n tuottamaa aineistoa tai ainakin edustaa USA:n hallituksen linjauksia.

KDKT:n periaatteisiin kuuluu, että he eivät halua sekaantua toisten maiden sisäisiin asioihin. Korealaisten tavoitteena on ollut ja on edelleenkin ydinaseeton Korean niemimaa. Lisääntyykö jännitys Koillis-Aasiassa on kiinni Yhdysvaltojen ja Japanin harjoittamasta politiikasta.

(Kirjoittaja on Suomi-Korea-seuran sihteeri)