Rautatiet vauhdittavat Pohjois-Korean avautumista

 

Markku Heiskanen

kdkt_laakealan_messut.jpgPohjois-Koreaa on pidetty maailman suljetuimpana maana, josta on vaikea saada mitään tietoja. Toukokuussa vuonna 2007 Koreoiden rajan ylittivät 56 vuoteen ensimmäiset koejunat, jotka muuttavat tätä kuvaa. Pohjois-Korea nousee vähitellen maata raskaasti koetelleesta 1990-luvun kurimuksesta.

Pohjois-Koreaa 1990-luvulla koetelleet talousvaikeudet suoranaisine nälänhätineen pohjautuivat pitkälti kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen aiheuttamaan tilanteeseen.

Pohjois-Korean perinteiset tukijat, Venäjä Neuvostoliiton seuraajavaltiona ja Kiina solmivat tuolloin diplomaatti- ja taloussuhteet voimakkaassa talouskasvussa olleeseen Etelä-Koreaan, ja samaan aikaan näiden maiden tuki Pohjois- Korealle tosiasiallisesti lakkasi.

Pohjois-Korea on perusteiltaan teollisuusmaa, jossa on myös valtaosa Korean niemimaan runsaista luonnonvaroista.

Kansainvälisten arvioiden ja paikan päällä tehtyjen havaintojen pohjalta on pääteltävissä, että Pohjois-Korean talouden pahimmat vaikeudet on voitettu, ja kehitys on kääntynyt varovaisesti parempaan suuntaan.

Aliravitsemus on edelleen keskeinen ongelma: Arvioiden mukaan noin 40 prosenttia väestöstä kärsii edelleen aliravitsemuksesta, vaikka mitään nälänhätää ei enää esiinnykään. Maa on riippuvainen ulkomailta, ensi kädessä Etelä-Koreasta saatavasta ravinnosta.

68 miljardin dollarin (Global Insight – arvio) välillä. Asukaskohtainen kansantulo on arvioiden mukaan keskimäärin 2 250 dollaria, joka vastaa muutamien köyhien Afrikan ja Aasian maiden tasoa.

Maailmanpankin tietojen perusteella Etelä-Koreassa vastaava luku on 21 800 dollaria, Kiinassa 6 500 dollaria ja maailman toiseksi suurimmassa taloudessa Japanissa 30 800 dollaria.

Notkahdus naapurimaihin verrattuna on ollut melkoinen, sillä vielä 1970- luvulla Pohjois-Korean elintaso oli korkeampi kuin Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Tämä selittää osaltaan esimerkiksi Suomen silloiset investoinnit Pohjois-Korean paperiteollisuuteen.

Pohjois-Korean syvä lama taittui vuonna 1999, jolloin talous kääntyi lievään kasvuun. Viime vuosina maan talous on kasvanut arviolta noin 1– 2 prosentin vuosivauhtia. Merkittävää on myös maataloustuotannon asteittainen elpyminen.

pohjoiskorealainen_auto.jpgNykyään Pohjois-Koreaan on perinteisen raskaan teollisuuden lisäksi syntynyt myös melko korkean tason lääketeollisuutta, software- ja animaatioelokuvien tuotantoa sekä laivanrakennusteollisuutta alihankintoineen.

Sotilasbudjetti nielee kuitenkin huomattavan osan Pohjois-Korean kasantuotteesta. Runsaan miljoonan miehen armeija käyttää vuosittain arviolta 1,9 miljardia dollaria.

Pohjois-Korea on ilmoittanut käyttävänsä puolustusmenoihinsa lähes 16 prosenttia vuosibudjetistaan. Etelä-Korea arvioi kuitenkin osuuden olevan 27 prosentin luokkaa.

Pitkän japanilaismiehityksen jäljiltä teollisuuden painopisteet olivat kaivostoiminnassa ja rakentamisessa.

Sotilaallisen sektorin ensisijaisuus on rapistanut teollisuuden toiminnan, jota yritetään nyt elvyttää ulkomaisen, etenkin eteläkorealaisen yhteistyön turvin.

Maassa on vajaakäyttöisten kaivosten ohella monia toimimattomia vesivoimalaitoksia. Heinäkuussa 2002 toteutettiin varovaisia talousuudistuksia muun muassa maataloustuotteiden myynnin osalta.
Pienimuotoista kaupankäyntiä näkyy esimerkiksi Pjongjangin katujen varsilla olevissa kioskeissa ja muutamalla ruokatorilla.

Lähteet:

Rautatiet Vauhdittavat Pohjois-Korean Avautumista (Adobe Acrobat -dokumentti) http://images.vunet.org/pdf/Korea_1_Heiskanen.pdf

Koillis-Aasian integraatio etenee (Adobe Acrobat -dokumentti)http://images.vunet.org/pdf/Korea_2_TT_2_2008_heiskanen.pd