Gravitaatiovakio Pascalin kolmiossa
1. Gravitaatiovakio
Gravitaatiovakio Y = 6,67 x 10-11 Newton metri2/kilogramma2
1.1. Alkuosa (6,67) on Pascalin kolmion yhteenlaskettujen rivien summa yhdellä desimaalilla. Pascalin kolmion rivikerroin 1,1 ei mahdollista kahden desimaalin tarkkuutta. Missä kahden tai kolmen desimaalin tarkkuutta edes tarvitaan, esimerkkinä vaikkapa ihmisen pituus 177,89 cm ja 495,21 km maantiellä. Suhdelaskenta ei ole toleransseja eikä koneistamista, vaan ilmiöiden tarkastelua. Gravitaatio vaihtelee leveysasteittain, joten tästäkään syystä ei pidä katsella desimaaleja.
1
1 1 1,1 x 1,0 = 1,1
1 2 1 1,1 x 1,1 = 1,21
1 3 3 1 1,1 x 1,21 = 1,33
1 4 6 4 1 1,1 x 1,331 = 1,46
1 6 1 1 6 1 1,1 x 1,4641 = 1,61
Sum(ma) = 6,71 ( x 10 -11 )
1.2 Pascalin kolmion rivikerroin on 1,1 tai vaihtoehtoisesti 11. Tämä on sama kuin potenssimerkintä -11. Rivikerroin 1,1 on 11 /10 = 1,1. Yhteenlaskettu rivien summa kahdella desimaalilla on 6,71.
1.3 Virhe on 0,59 % gravitaatiovakion arvoon. Suhdelaskennan tapa määrittää gravitaatiovakio, on hahmotettava ja myöhemmin muistettava. Mikäli emme osaa laskea gravitaatiovakion muodostumista, niin mitä merkitystä 0,59 % erolla on? Kumpikin arvo on riittävä tarkkuus laskemiseen. Suomessa käytetään painovoimakiihtyvyyden arvona 9,82 m/s2 eli olemme lähellä pohjoisnapaa.
2. Teoria suhteellisuudesta
2.1 Sata vuotta erityisen suhteellisuusteorian jälkeen, teoria suhteellisuudesta täydentää yleistä suhteellisuusteoriaa ja selittää, kuinka tähtitieteellisissä mittakaavoissa tunnistetut asiat vaikuttavat maan päällä pienellä nopeudella. Tämä esitetään samaa tarkoittavana suhdelaskentana.
2.2 Eräs tieteen suuria virhepäätelmiä on aikadilaation liittyminen ainoastaan suurella nopeudella tapahtuviin ilmiöihin. Kilpajuoksijat juoksuradalla ovat saman maailmankaikkeuden lainalaisuuden alaisia, kuin suurella nopeudella liikkuva raketti. Todellista lähes valonnopeuden saavuttavaa rakettia, ei kenties koskaan kyetä valmistamaan. Tällä kertaa laskenta Pascalin kolmiossa ilman avaruuden rakettien nopeutta. Liikemäärä p muuntuu Lorenz-muunnoksessa tekijällä 1/L, kun L = sqrt (1-( v/c )2)
==> aikadilaatio 1,0328 valonnopeudella 0,25 c
1d x 2d x aikadilaatio = 1,618
1,25 x 1,25 x 1,0328 = 1,618
1d x 2d x 3d x aikadilaatio = 2
1,25 x 1,25 x 1,25 x 1.0328 = 2
3. Näkemisen geometria
x 1,03282 = 6,69 (6,7)
aikadilaatio 1,0328 valonnopeudella 0,25 c
3.1 Painovoima ei ole hyvin tunnettu, joten onko teistä selittämään sitä? Voimme silloin määrittää gravitaatiovakion yhtä hyvin ympyrän avulla. Varsinkin, kun voimme käyttää ympyrää muidenkin ilmiöiden kuvaamiseen.
4. Teräksen ominaispaino
Samaa tarkoittava suhdelaskenta perustuu teräksen ominaispainoon 7,85 kg/dm3
.
x 1,25 = 7,85 (7,85 kg/dm3)
aikadilaatio 1,0328 valonnopeudella 0,25 c
5. Ilmiö
7,85 x 1,25 x 1,0328 = 1
aikadilaatio 1,0328 valonnopeudella 0,25 c
Jokainen tunnettu lähtöarvo on aluksi arvoltaan yksi. Muut tunnetaan tämän perusteella laskien eteenpäin, kuten edellä arvot ovat tunnettua taaksepäin tarkastelemalla ympyrän arvoon 6,28 saakka. Tästä voi jatkaa taaksepäin arvoon 0, joka on nollaulotteisuus tai ei mitään.
28.5.2015*09:40 (593 - 1128)
www.karikolehmainen.com
epcalculation@gmail.com |
