Otsikko

Alaotsikko: Nikkelillä Saksan rinnalle
Kirjailija: Antti Hietalahti
Kustantaja: Otava
Julkaistu: 2016
Sidosasu: sidottu
Kieli: suomi
Sivuja: 382

Uusinäkemys ja näkökulma talvisodan taustoista. Miten Petsamon valtavat nikkelivarannot vaikuttivat talvisodan syttymiseen? Oliko Suomen jääminen 1939 Stalinin hampaisiin vain taktinen siirto Hitlerin suuressa shakkipelissä? Halusiko Hitler pakottaa Neuvostoliiton uhan avulla Suomen tekemään Saksalle suosiollisia päätöksiä? Toimittaja ja filosofian maisteri Antti Hietalahti kyseenalaistaa käsityksen, jonka mukaan Suomi joutui talvisodassa suurvaltapolitiikan riepoteltavaksi tahtomattaan. Saksan vahva kiinnostus Petsamon nikkeliä kohtaan jo 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa osoittavat virheelliseksi vakiintuneen
tulkinnan, että Saksan intressit Suomea ja erityisesti Petsamon nikkeliä kohtaan heräsivät vasta talvisodan jälkeen.

Kolosjoen kaivos oli Suomen Petsamossa sijainnut nikkelikaivos. Euroopan rikkain
nikkelimalmio löydettiin 1920-luvun alussa, ja 1930-luvulla aloitetut rakennustyöt saatiin päätökseen 1943, jolloin kaivos sulattoineen pyöri täydellä teholla. Jatkosodan aikana kaivoksen tuotanto rahdattiin Saksaan, jonka sotatarviketeollisuudelle Petsamon nikkelillä oli suuri merkitys erityisesti sodan loppuvuosina. Vuodesta 1943 lähtien yli puolet Saksan käyttämästä nikkelistä tuli Petsamosta. Saksalaiset tuhosivat kaivosalueen vetäytyessään vuonna 1944. Sodan jälkeen Petsamo kaivosalueineen luovutettiin rauhansopimuksen ehtojen mukaan Neuvostoliitolle, joka kunnosti alueen ja aloitti tuotannon uudelleen.

Vuonna 1937 ilmeni, että myös saksalaiset olivat kiinnostuneita Kolosjoen nikkelistä ja Petsamon alueesta. Saksalainen kalastusyhtiö tarjoutui ostamaan Liinahamarin kalajauhotehtaan. Sekä englantilaiset että suomalaiset tulkitsivat tarjouksen sotilaspoliittiseksi kiinnostukseksi,ja se liittyikin 1936 esitettyyn vaatimukseen tukikohdasta Petsamossa.
Suomalaiset vakuuttivat englantilaisille, etteivät päästä Saksaa alueelle. Saksan kiinnostus ilmeni myös syyskuussa 1938, kun Saksan yleisesikunta OKW:n Puolustustalousesikunnan edustaja matkusti Suomeen tutkimaan maan tarjoamia sotatarvikemateriaaleja. Toisen maailmansodan puhjettua Suomen oli tärkeä saada ostettua aseita. Syyskuussa 1939
suomalaisten ollessa Berliinissä kauppaneuvotteluissa saksalaiset ottivat Petsamon nikkelin esille. Saksalaiset esittivät toiveen, että Suomi ottaisi kaivosalueen haltuunsa ja luovuttaisi alueen tai myisi tuotannon Saksalle. Saksan tarve oli selvä: se oli aloittanut hyökkäyssodan, mutta sen nikkeliomavaraisuus syksyllä 1939 oli vain 5 prosenttia.

Kesällä 1939 kaivoksella työskenteli noin 1 400 työntekijää. Talvisodan puhjettua työt keskeytettiin sodan ensimmäisten päivien kuluessa. Tuolloin kaivoskäytävä malmioon oli puhkaistu, ja sulattamo sekä Jäniskosken voimalaitos olivat lähes valmiit.
Neuvostojoukot hyökkäsivät Pohjois-Petsamoon ja etenivät etelään vuonoa pitkin. Vähäisten suomalaisjoukkojen vastustus ei pysäyttänyt hyökkäystä. Kolosjoen kaivosalue luovutettiin taisteluitta 15. joulukuuta 1939. Kaivoksen laitteistot olivat kunnossa, sillä
Neuvostoliitto ei ollut pommittanut kaivosaluetta. Suomalaiset jättivät laitteet ehjiksi, vaikka tuhosivatkin perääntyessään Petsamosta muun infrastruktuurin. Ainoastaan Kolosjoen lämpökeskus tuhottiin. Myös Jäniskosken voimalaitos jätettiin ehjäksi, irrotettavissa olevat
laitteet kuljetettiin etelään. Talvisodan jälkeen Petsamon nikkelikaivokset nousivat nopeasti kiistakapulaksi Suomen neuvotteluissasuurvaltojen kanssa. Malmivaroiltaan rikkaan esiintymän hyödyntäminen oli siirtynyt talvisodan myötä brittiläis-kanadalaiselta kaivosyhtiöltä suomalaisille, ja tuotantoa havittelivat itselleen sekä Saksa että Neuvostoliitto.

Talvisodan salainen strategia -teos on sujuvaa kieltä. Toimittaja, filosofian maisteri Antti Hietalahti (s.1954) on työskennellyt toimittajana vuodesta 1982 lähtien. Hietalahti esittää
kirjoittamassaan teoksessa aiemmista tutkimustuloksista selvästi poikkeavia tulkintoja niin talvisodasta, sen taustoista kuin sitä seuranneesta välirauhan ajasta. Talvisotaa tarkastellaan Petsamon Kolosjoen nikkelikaivoksen merkityksestä käsin ja teoksessa esitetään Saksan valtakunnankansleri Adolf Hitlerin luovuttaneen Suomen
Neuvostoliiton etupiiriin syksyllä 1939 painostaakseen puna-armeijan uhalla Suomea suuntaamaan aikanaan käynnistyvät Petsamon nikkelitoimitukset pelkästään Saksaan ja palvelemaan siten Saksan sotateollisuutta. Talvisodan salainen strategia -teos edustaa
historiantutkimuksessa tarkempaa tieteellistä tutkimustraditiota.
Hietalahden kirjoittama teos täyttää siten hyvin paikkansa historiantutkimusten joukossa.

Lähteet
Talvisodan salainen strategia
Wikipedia