Vieraskielisten työllisyys kuntoon

Väestöennusteiden mukaan Suomen väkiluku lähtee laskuun
vuonna 2033 ilman maahanmuuttoa. Väkiluvun lasku hidastaisi talouskasvua ja toisi hyvinvointivaltion rahoitukselle suuria haasteita. Esimerkiksi työeläkejärjestelmämme on osittain rahastoiva. Pääosa maksussa olevista eläkkeistä rahoitetaan työssäkäyvien maksamista eläkemaksuista. Myös huoltosuhde heikkenee yli 65-vuotiaiden määrän kasvaessa tulevaisuudessa. Kysymys kuuluukin, mistä löytyvät ne tulevaisuuden veronmaksajat, jotka rahoittavat hyvinvointivaltiomme laajat palvelut ja sosiaaliturvan.

Syntyvyyden kasvu helpottaisi luonnollisesti tilannetta. On kuitenkin epätodennäköistä, että syntyvyys lähtisi merkittävään kasvuun, vaikka perhepolitiikkaan panostettaisiinkin nykyistä enemmän. Työttömien uudelleen koulutus ja esim. pitkäaikaistyöttömien erilaisiin terveydellisiin sekä sosiaalisiin ongelmiin panostaminen on välttämätöntä.

Osaajien ja opiskelijoiden houkuttelu ulkomailta on tärkeää. Yritykset ja muut organisaatiot tarvitsevat paitsi yleisesti ottaen osaavaa työvoimaa, myös sellaista erityisosaamista, jota ei ole saatavissa Suomesta.

Huomio pitäisi kiinnittää myös jo Suomessa olevien vieraskielisten työllistymiseen. Ulkomaalaistaustaisten työttömyys on suhteellisesti kaksinkertainen verrattuna Suomessa syntyneisiin. Myös ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on selvästi heikompi suomenkielisiin verrattuna ja varsinkin ulkomaalaistaustaisia naisia on paljon työvoiman ulkopuolella.

Onnistunut kotouttaminen, suomen kielen oppiminen ja koulutus ovat tärkeässä asemassa maahanmuuttajien työllistämisessä. Mutta julkisen sektorin vaikutusmahdollisuudet ovat rajalliset. Ennen kaikkea tarvitsemme työnantajien asennemuutosta. Tutkimustulokset antavat varsin ikävän kuvan työnantajien asenteista vieraskielisiä työnhakijoita kohtaan. Tutkimusten mukaan esimerkiksi somalialaiset työnhakijat saavat neljä kertaa vähemmän kutsuja työhaastatteluihin verrattuna suomenkielisiin, vaikka osaaminen ja koulutus olisivat samoja kuin suomalaisilla hakijoilla.

Hyvinvointiyhteiskuntamme rakentuu korkean työllisyysasteen varaan, jonka eteen on paljon tehtävää. Suomi kansainvälistyy vauhdilla, mutta asenteissa on parannettavaa. Syrjintää työelämässä ei pidä hyväksyä missään muodossa.

Pekka Salmi (sd)
Apulaispormestari