Yhdenvertaisuuden loukkaus osakeannissa ja päätöksen mitättömyys?

Kysymys myös kohtuullisista oikeudenkäyntikuluista?

Tapauksessa on ensin kysymys siitä, onko kantaja menettänyt oikeutensa vaatia päätöksen mitättömyyttä.

Yhtiökokouksen päätöstä voi moittia pätemättömyysperusteella 3kk kuluessa. Päätöksen mitättömyyttä voi vaatia koska tahansa mutta silloin edellytetään että pätemättömyysperuste on vakavampi. Kantaja vähemmistöosakkeenomistajana väitti että yhtiön enemmistöosakkeenomistajat ovat tienneet yhtiön arvoon vaikuttavista seikoista ja järjestelivät tietoisesti osakeomistuksia yhdenvertaisuutta loukaten. Kantajalla oli erityisiä perusteita moittia päätöstä mitättömäksi vasta vuoden kuluttua päätöksestä. Vastaaja on väittänyt, että kantaja ei tietoisuutensa vuoksi olisi sellaisessa asemassa, että voisi vaatia yhtiökokouksen osakeantipäätöksen 4.11.2015 mitätöintiä, tai kantaja oli menettänyt oikeutensa vaatia mainitun päätöksen mitätöintiä ainakin ajan kulumisen sekä vastaajan liiketoiminnan kehittymisen vuoksi. Käräjäoikeuden mukaan kantajan asema ja selkeä tietoisuus moititun päätöksen sisällöstä jo päätöksentekohetkellä ei sellaisenaan estä mitättömyyskanteen nostamista.

Kanne on nostettu yli vuoden kuluttua moititusta päätöksestä. Käräjäoikeus katsoo, että kantajan on katsottava ajan kulumisen ja omien vastaajayhtiötä koskevien tietojensa sekä toimiensa vuoksi menettäneen oikeutensa moittia yhtiökokouspäätöstä esittämällään mitättömyysperusteella vasta joulukuussa 2016. Näin ollen käräjäoikeus hylkäsi kanteen.

Kysymys on myös väitetystä selvästä yhdenvertaisuuden loukkauksesta.

Kantajan mukaan vastaajan yhtiökokouksen osakeantia koskeva päätös 4.11.2015 on ollut yhtiön edun vastainen sekä selvästi yhdenvertaisuuden vastainen ja näin ollen mitätön. Kantajan esittämä mitättömyysväite on perustunut siihen, että kantajan mukaan vastaajan yhtiökokouksen päätöksellä 4.11.2015 on tarjottu merkittäväksi yhtiön osakkeita huomattavasti käypää hintaa alempaan hintaan.

Käräjäoikeus toteaa, että riittävää näyttöä ei edellä mainitun perusteella ole esitetty siitä, että käytetty merkintähinta 3,33 euroa alittaisi ns. käyvän hinnan. Kantajan oma kertomus siitä ei ole riittävä näyttö. Käräjäoikeus katsoo, että moititun yhtiökokouspäätöksen ei ole edellä selostetuissa olosuhteissa näytetty olleen miltään osin yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Mitättömyyskanteen menestyminen edellyttäisi lisäksi tältä osin vielä selvää loukkausta. Kantajan esittämä selvitys ja todistelu eivät osoita riittäviä perusteita hänen kannevaatimuksilleen. Näin ollen käräjäoikeus hylkäsi kanteen kokonaisuudessaan.

Lopuksi kysymys on siitä, onko kantajalta tässä riita-asiassa vaadittu oikeudenkäyntikulukorvaus 88.000 euroa alv 0 hyväksyttävä ja kohtuullinen huomioiden kantajan lausumassa laskutuksen osalta esittämät seikat.

Kantaja on paljoksunut vastaajan oikeudenkäyntikuluja. Käräjäoikeus toteaa, että käsiteltävä asia ei ole ollut laaja eikä erityisen vaativa. Asiassa on toimitettu kirjallisen valmistelun lisäksi yksi erillinen valmisteluistunto ja toinen valmisteluistunto pääkäsittelyn yhteydessä. Ratkaistavia kysymyksiä on ollut vähän. Laskusta ilmenevä palkkioiden perusteena oleva tuntimäärä 233,75 tuntia onkin asian laatuun nähden korkea ja selvästi tavanomaisesta
poikkeava. Toimenpiteitä ei sellaisenaan pidetä perusteettomina, mutta vähäisemmällä tekijäjoukolla laskutus olisi jäänyt kokonaisuutena selkeästi vähäisemmäksi. Näillä perustein käräjäoikeus katsoo, että kantajan laskusta lausumien seikkojen perusteella näissä olosuhteissa perusteltua ja kohtuullista on alentaa kantajan korvattavaksi tulevaa palkkioiden kokonaismäärää arvioidulla 20 %:lla eli 17.386 eurolla ja maksettavaksi jäi noin 70.000 euroa.

Kantaja on hovioikeudessa vaatinut, että hänen maksettavakseen tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennetaan 40.999,30 euroon. Lisäksi kantaja on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista hovioikeudessa korkoineen.

Hovioikeus toteaa seuraavaa oikeudenkäyntikulujen osalta:

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ää koskevien esitöiden (HE 107/1998 vp, s. 16) mukaan lainkohdan tarkoittamilla vastapuolen korvattaviksi tulevilla tarpeellisilla toimenpiteillä tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat olleet aiheellisia kanteen ajamiseen tai siihen vastaamiseen. Säännöksen mukaisessa toimenpiteen tarpeellisuuden arvioinnissa on lähdettävä kysymyksestä, onko toimenpiteen suorittamisen ajankohtana ollut objektiivisesti
arvioiden perusteltu syy pitää sitä aiheellisena. Eräänä lähtökohtana tulee olla kulloisenkin asian laatu ja tarpeellisten toimenpiteiden vaatima työn määrä. Vaikuttavia voivat olla myös asian vaikeus sekä riidanalaisen etuuden arvo ja muu merkitys. Esimerkiksi ylipitkien kirjoitusten laatimista ja siihen käytettyä aikaa ei voitaisi hyväksyä vastapuolen korvattavaksi tulevaksi tarpeelliseksi toimenpiteeksi.

Oikeudenkäyntikulujen kohtuullista määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös järkevän oikeudenhoidon asettamat vaatimukset. Kustannuksista piittaamaton asianajo aiheuttaa muun muassa sovintohalukkuuden vähentymistä ja tarpeettomien juttujen ajamista (ks. HE 82/2001 vp, s. 34-35 ja 77).

Tapauksessa KKO 1997:195 korkein oikeus katsoi, että arvioitaessa vastapuolen korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää asiaa oli arvosteltava lähtien siitä, mitä jutun hoitaminen oli sen laatu ja laajuus huomioon ottaen edellyttänyt ja mikä oli siitä normaali ja kohtuullinen palkkio verrattuna vastaavanlaatuisten ja -laajuisten juttujen hoitamisesta yleensä veloitettuihin palkkioihin. Vaadittua toimenpideveloitusta voitiin verrata myös oikeudenkäynnin vastapuolen asiamiehen veloitukseen.

Hovioikeus pitää kantajan myöntämiä tuntipalkkioiden määriä kohtuullisina. Hovioikeus toteaa, että kantajan vastaajalle oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittu määrä alennetaan 40.999,30 euroon käräjäoikeuden tuomitsemine korkoineen. Hovioikeus hylkäsi vastaajan vaatimuksen kantajan velvoittamisesta korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa hylätään.

Oikeustapauksia moittimisen osalta

KKO 2018:19, https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2018/20180...
KKO 2007:78, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2007/20070078
KKO 1930 II 382, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1930/19300382t

Oikeudenkäyntikulut

KKO 2018:69, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2018/20180069
KKO 1997:195, https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1997/19970195


Hakusanat: yhtiökokous, osakeanti, pätemättömyys, mitättömyys, oikeudenkäyntikulut



Osakeyhtiölain 21 luku

Päätöksen moite

1 §
Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen

Osakkeenomistaja voi moittia yhtiökokouksen päätöstä yhtiötä vastaan ajettavalla kanteella, jos:

1) asian käsittelyssä ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai yhtiöjärjestyksen määräyksiä ja virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten osakkeenomistajan oikeuteen; taikka

2) päätös on muuten tämän lain tai yhtiöjärjestyksen vastainen.

Moitekanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, päätöstä pidetään pätevänä.

2 §
Mitätön yhtiökokouksen päätös

Edellä 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu yhtiökokouksen päätös on mitätön, jos:

1) kokoukseen ei ole toimitettu kutsua taikka kokouskutsua koskevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu;

2) päätökseen vaaditaan 5 luvun 29 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitettu osakkeenomistajan suostumus, jota ei ole saatu;

3) päätös on selvästi 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä 5 luvun 29 §:n 3 momentissa tarkoitettua osakkeenomistajan suostumusta ole saatu; taikka

4) päätöstä ei olisi lain mukaan saanut tehdä edes kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella.

Tällaiseen päätökseen ei sovelleta, mitä 1 §:n 2 momentissa säädetään moitekanteen nostamisesta määräajassa. Sulautumis- tai jakautumispäätöstä koskevaa kannetta ei kuitenkaan voida nostaa, kun yli kuusi kuukautta on kulunut sulautumisen tai jakautumisen rekisteröimisestä.
3 §
Mitättömään yhtiökokouksen päätökseen rinnastuva hallituksen päätös

Jos hallituksen yhtiökokoukselle kuuluvassa asiassa valtuutuksen nojalla tekemä päätös on sellainen kuin 2 §:n 1 momentin 2–4 kohdassa säädetään, siihen sovelletaan, mitä yhtiökokouksen vastaavasta päätöksestä säädetään.
4 §
Tuomion sisältö ja vaikutukset

Moitekanteen johdosta annettavassa tuomiossa päätös voidaan kantajan vaatimuksesta julistaa pätemättömäksi tai sitä voidaan muuttaa. Kantajan vaatimuksesta voidaan samalla kieltää yhtiötä panemasta pätemätöntä päätöstä täytäntöön. Päätöstä voidaan muuttaa vain, jos voidaan todeta, minkä sisältöinen päätöksen olisi pitänyt olla.

Tuomio, jolla yhtiökokouksen päätös on julistettu pätemättömäksi tai päätöstä on muutettu, on voimassa myös niihin osakkeenomistajiin nähden, jotka eivät ole yhtyneet kanteeseen.

Helsingin hovioikeus
Tuomio Nro 253
Antamispäivä 5.3.2020
Diaarinumero S 19/1038


Ratkaisu, johon on haettu muutosta
Helsingin käräjäoikeus 8.3.2019 nro 12089 (liitteenä)

Asia
Oikeudenkäyntikulut

Valittaja
Nieminen (nimi muutettu)

Vastapuoli
Yhtiö Oy (nimi muutettu)


Asian käsittely hovioikeudessa

Jatkokäsittelylupa on myönnetty 29.5.2019.


Valitus

Nieminen on vaatinut, että hänen maksettavakseen tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä alennetaan 40.999,30 euroon. Lisäksi Nieminen on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista hovioikeudessa korkoineen.

Tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrää ei voida pitää kohtuullisena. Yhtiö Oy:n käyttämän asianajotoimiston tuntiveloitus poikkeaa huomattavasti pääkaupunkiseudun tavanomaisesta hintatasosta eikä kahden asiamiehen käyttö istunnoissa eikä suuren avustajamäärän käyttö muutenkaan ole ollut tarpeellista. Myös toimeksiantoon käytetty kokonaistuntimäärä on ollut poikkeuksellisen suuri. Asia ei ole ollut laaja eikä erityisen vaativa eikä se ole edellyttänyt erityistä asiantuntemusta. Joka tapauksessa istunnoissa yhtiötä edustaneiden asiamiesten kohtuullisiksi tuntiveloituksiksi on katsottava enintään 250 euroa ja 200 euroa.



Vastaus


Yhtiö Oy on vaatinut, että valitus hylätään perusteettomana ja Nieminen velvoitetaan korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa korkoineen.


Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut


Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:ää koskevien esitöiden (HE 107/1998 vp, s. 16) mukaan lainkohdan tarkoittamilla vastapuolen korvattaviksi tule- villa tarpeellisilla toimenpiteillä tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat olleet aiheellisia kanteen ajamiseen tai siihen vastaamiseen. Säännöksen mukaisessa toimenpiteen tarpeellisuuden arvioinnissa on lähdettävä kysymyksestä, onko toimenpiteen suorittamisen ajankohtana ollut objektiivisesti arvioiden perusteltu syy pitää sitä aiheellisena. Eräänä lähtökohtana tulee olla kulloisenkin asian laatu ja tarpeellisten toimenpiteiden vaatima työn määrä. Vaikuttavia voivat olla myös asian vaikeus sekä riidanalaisen etuuden arvo ja muu merkitys. Esimerkiksi ylipitkien kirjoitusten laatimista ja siihen käytettyä aikaa ei voitaisi hyväksyä vastapuolen korvattavaksi tulevaksi tarpeelliseksi toimenpiteeksi.

Oikeudenkäyntikulujen kohtuullista määrää arvioitaessa on otettava huomioon myös järkevän oikeudenhoidon asettamat vaatimukset. Kustannuksista piittaamaton asianajo aiheuttaa muun muassa sovintohalukkuuden vähentymistä ja tarpeettomien juttujen ajamista (ks. HE 82/2001 vp, s. 34-35 ja 77).

Tapauksessa KKO 1997:195 korkein oikeus katsoi, että arvioitaessa vastapuolen korvattavien oikeudenkäyntikulujen määrää asiaa oli arvosteltava lähtien siitä, mitä jutun hoitaminen oli sen laatu ja laajuus huomioon ottaen edellyttänyt ja mikä oli siitä normaali ja kohtuullinen palkkio verrattuna vastaavanlaatuisten ja -laajuisten juttujen hoitamisesta yleensä veloitettuihin palkkioihin. Vaadittua toimenpideveloitusta voitiin verrata myös oikeudenkäynnin vastapuolen asiamiehen veloitukseen.

Tapauksessa KKO 2018:69 korkein oikeus totesi, että tehtävän laatu tarkoittaa sen vaativuutta. Tehtävän laajuuden arvioinnissa on puolestaan merkitystä sen hoitamiseksi vaadituilla tarpeellisilla toimenpiteillä. Palkkion tulee sekä tuntikohtaisesti veloitettavan määrän että vaaditun tuntimäärän osalta vastata kulloisenkin toimenpiteen vaatiman työn laatua ja määrää. Kohtuullisuutta arvioitaessa merkitystä on myös sillä, mikä on vastaavanlaisissa asioissa yleensä veloitettava määrä. Korkeimman oikeuden enemmistö kat- soi, että kysymyksessä olleessa yksinkertaisessa ja selväpiirteisessä asiassa 220 euron tuntiveloitus oli ollut asian laatu ja laajuus sekä asianajajien tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa yleensä käyttämä laskutus huomioon ottaen kohtuullinen. Vähemmistö puolestaan katsoi oikeaksi tuntikohtaisen palkkion määräksi 160 euroa.

Hovioikeus on aikaisemmin katsonut, että tavanomaisessa asiassa 200 euroa tunnilta on pidettävä kohtuullisena tuntiveloituksena avustajan työstä (ks. Helsingin HO 16.2.2018 tuomio nro 18/106349, R 16/1956, Helsingin HO 4.7.2018 tuomio nro 128978, SO 17/1348, Helsingin HO 1.2.2019 tuomio nro 19/104724, R 18/123 ja Helsingin HO 7.2.2020 tuomio nro 20/104996, R 18/1806).

Asiassa Helsingin HO 24.5.2019 tuomio nro 638, S 18/174 käräjäoikeus oli negatiivista vahvistuskannetta koskevassa asiassa velvoittanut A:n ja B:n suorittamaan jutun voittaneelle C:lle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa vaatimuksen mukaisesti 113.175,40 euroa korkoineen.

Hovioikeus totesi muun muassa, että C:n avustajan laatimien oikeudenkäyntikululaskujen sisältämien toimenpiteiden yhteenlaskettu tuntimäärä oli ollut 318,18 tuntia. Tuntiveloitus oli ollut 240-300 euroa. Hovioikeus katsoi, että pelkästään laskujen loppusummista ja laskelmissa toistuvista toimenpidenimikkeistä ei voitu päätellä, että kaikki ilmoitetut toimenpiteet olisivat kohtuuden mukaan olleet aiheellisia C:n oikeuden valvomiseksi. Asiakirjoista ei ollut pääteltävissä eikä C ollut myöskään esittänyt uskottavaa selvitystä siitä, että jutussa olisi ollut poikkeuksellisen paljon työtä. Esimerkiksi sisäisten muistioiden laatiminen tai useamman avustajan käyttäminen ei sellaista osoittanut. Hovioikeus katsoi, että kahden asiamiehen käyttäminen valmisteluistunnossa ei ollut ollut tarpeellista. Hovioikeus alensi A:n ja B:n maksettavaksi tulevan oikeudenkäyntikulujen määrän 20.000 euroon.

Nyt kysymyksessä olevassa tapauksessa käräjäoikeuden valmisteluistunto on pidetty 28.9.2018 kello 9.30-12.50. Jatkettu valmisteluistunto ja pääkäsittely on toimitettu 5.2.2019 kello 9.30-16.20, minkä jälkeen pääkäsittelyä on jatkettu 6.2.2019 kello 9.30-16.40 ja 8.2.2019 kello 9.30-12.50.

Yhtiön puolesta asiaa hoitaneen asianajaja S S***sen tuntipalkkio on ollut 450 euroa. S***sta avustaneiden lakimiesten tuntipalkkio on vaihdellut 260 eurosta 450 euroon.

Hovioikeus pitää Niemisen myöntämiä tuntipalkkioiden määriä kohtuullisina.

Käräjäoikeus on katsonut, että käsiteltävä asia ei ole ollut laaja eikä erityisen vaativa ja että ratkaistavia kysymyksiä on ollut vähän. Käräjäoikeuden mukaan asia ei ole edellyttänyt erityistä asiantuntemusta. Hovioikeus hyväksyy nämä perustelut ja katsoo sen vuoksi, ettei kahden asiamiehen käyttäminen käräjäoikeuden istunnoissa ole ollut tarpeen.

Kerrotuilla perusteilla hovioikeus katsoo, että Niemisen myöntämää määrää 40.999,30 euroa on pidettävä kohtuullisena korvauksena yhtiölle aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa.

Tuomiolauselma

Käräjäoikeuden tuomiota muutetaan. Niemisen Yhtiö Oy:lle oikeudenkäyntikuluista käräjäoikeudessa maksettavaksi tuomittu määrä alennetaan 40.999,30 euroon käräjäoikeuden tuomitsemine korkoineen.

Yhtiö Oy velvoitetaan suorittamaan Niemiselle korvaukseksi oikeudenkäyntikuluista hovioikeudessa 1.000 euroa korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä alkaen, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antopäivästä.

Asian näin päättyessä Yhtiö Oy:n vaatimus Niemisen velvoittamisesta korvaamaan yhtiön oikeudenkäyntikulut hovioikeudessa hylätään.

Muutoksenhaku

Muutosta tähän ratkaisuun saadaan hakea korkeimmalta oikeudelta valittamalla vain, jos korkein oikeus niillä erityisillä perusteilla, jotka ilmenevät oheisesta valitusosoituksesta, myöntää valitusluvan.

Valitusosoituksessa tarkoitettu määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen päättyy 4.5.2020.

Helsingin hovioikeuden puolesta:


Asian ovat ratkaisseet:
hovioikeudenneuvos A K***
hovioikeudenneuvos J S***a
hovioikeudenneuvos J L***t

Ratkaisu on yksimielinen.


HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS
2. osasto Porkkalankatu 13 00180 Helsinki

TUOMIO nro 19/12089
Annettu kansliassa

8.3.2019 L 16/58205



Käräjätuomari H P***i



Kantaja
Nieminen

Vastaaja
Yhtiö Oy

Asia
Yhtiökokouksen päätöksen moittiminen ym.

Vireille
22.12.2016

ASIAKIRJOJEN SALASSAPITO

Käräjäoikeuden ratkaisut

Käräjäoikeus on erillisellä päätöksellä 4.10.2018 nro 18/54029 ja pöytäkirjasta ilmenevällä päätöksellä valmisteluistunnossa 5.2.2019 ratkaissut asiakirjojen salassapitoa koskevat pyynnöt.

SELOSTUS ASIASTA (riidattomia seikkoja)

Nieminen, J H***a, A N***in ja E K*** perustivat 10.3.2004 Yhtiö Oy:n (jäljempänä "Yhtiö"), jonka liiketoimintana on kehittää pintakalvoja, jotka mahdollistavat kaarevat kosketusnäytöt.
Ideana on ollut kehittää sähköä johtavia muovikalvoja käytettäväksi kosketussensoreihin ja -näyttöihin. Nieminen on aiemmin toiminut yhtiön toimitusjohtajana ja teknologiajohtajana sekä liiketoiminnan kehitysjohtajana. Nieminen oli Yhtiön hallituksen jäsen vuodesta 2007 alkaen kesäkuuhun 2016 asti.

Yhtiökokouksen enemmistö päätti 4.11.2015 hyväksyä esityksen B-osakkeiden merkitsemisestä hintaan 3,33333 euroa per osake ja äänesti C-osakkeiden tarjoamista merkintähintaan 21 euroa vastaan. Ero esitetyillä B- ja C-osakkeilla oli vastaava kuin nykyisin eli purkutilanteessa C-osakkeilla olisi ollut etuoikeus.

Nieminen on ollut 4.11.2015 yhtiökokouksessa läsnä ja äänestänyt hyväksyttyä osakeantiehdotusta vastaan. Marraskuun 2015 annin ehdot ovat riidattomia. (K12 § 7)

Yhtiö keräsi vuosien 2010-2016 aikana kaikille osakkeenomistajilleen avoimilla suunnatuilla osakeanneilla yhteensä noin 18 miljoonaa euroa. Osakeanneilla kerätyistä varoista vain noin 56.000 euroa eli noin 0,3 prosenttia on tullut yhtiön perustajaosakkailta.

Niemisellä on ollut oikeus merkitä osakkeita jokaisessa Yhtiö Oy:n osakeannissa.

Vuoden 2013 osakeanti poikkesi aiemmista osakeanneista, koska samassa yhteydessä muutettiin yhtiöjärjestystä ottamalla uusi B-osakesarja. Vanhoista osakkeista tehtiin A-sarjan osakkeita. Suunnattu osakeanti 25.2.2013 muutti Yhtiön omistusrakennetta huomattavasti, kun perustajaosakkaat jäivät vähemmistöön ja heikompiarvoisten A-osakkeiden omistajiksi.

A-osakkeen omistajilla on ollut oikeus merkitä paremmassa etuoikeusasemassa olevia B-osakkeita pro rata (yksi uusi B-osake per yksi vanha A-osake) sekä helmikuussa että marraskuussa 2015 järjestetyissä osakeanneissa.

Nieminen ei ole nostanut moitekannetta koskien osakeantipäätöstä 27.2.2015.
L***C:n "Term Sheet" ei ollut sitova. Yhtiön kassan saldo per 26.10.2015 on ollut noin 95.000 euroa. Yhtiönerääntyneiden ostovelkojen yhteismäärä per 12.10.2015 on ollut 300.000 euroa ja 150.000 euroa oli lisäksi erääntymässä maksuun, 1.11.2015.

4.11.2015 tehty osakeantipäätös on kirjattu kaupparekisteriin.

Yhtiössä on järjestetty kesällä 2016 osakeanti, jossa on merkitty parhaimmalle etusijalle kirjattuja C-osakkeita. Osakeannilla on kerätty noin 6 miljoonaa euroa.


KANNE

Yhtiö ja Euroopan Investointipankki (EIB) ovat allekirjoittaneet kesällä 2016 noin 12 miljoonan euron rahoitussopimuksen.

Vaatimukset

Kantaja Nieminen on vaatinut, että käräjäoikeus

1) vahvistaa Yhtiö Oy:n yhtiökokouksen 4.11.2015 tekemän päätöksen suunnatun osakeannin järjestämisestä mitättömäksi osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n vastaisena;

2) velvoittaa Yhtiö Oy:n mitätöimään yhtiökokouksen 4.11.2015 päätöksen perusteella tehdyt osakemerkinnät ja palauttamaan osakkeista maksetut varat takaisin;

3) velvoittaa Yhtiö Oy:n korvaamaan kantajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 57.058,49 euroa (sis. alv) korkolain 4.1 § mukaisine korkoineen kuukauden kuluttua tuomion antamisesta.



Perusteet

Päätös osakeannista 27.2.2015

Niemisen ja uusien osakkeenomistajien välejä hiersivät erimielisyydet siitä, miten yhtiön liiketoimintaa tulisi kehittää. Kun vuoden 2015 helmikuussa pohdittiin yhtiön rahoitusta, suurimmat osakkeenomistajat hylkäsivät Niemisen kautta tulleet investointitarjoukset. L***C (jäljempänä "S***e") tarjosi Yhtiölle ensin lainarahoitusta, mutta osakkeenomistajat hylkäsivät tarjouksen, koska yhtiöön haluttiin pääomarahoitusta. Tämän jälkeen S***e ilmoitti, että se on halukas sijoittamaan Yhtiöön merkitsemällä C-osakkeita 21 euron osakekohtaiseen merkintähintaan. S***en lisäksi yhtiön osakkeenomistaja M***g tarjoutui rahoittamaan yhtiötä merkitsemällä osakkeita edellistä osakeantia vastaavalla arvostuksella eli 8,04 euron merkintähintaan per osake. l***d Ky:n edustaja S L*** kuitenkin totesi ilman perusteluita, että osakeannissa yritys arvostetaan 10 miljoonan arvoiseksi eli 3,33333 euron merkintähintaan.

Kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen toimitettiin sähköpostitse 18.2.2015. Kokouskutsussa on esitetty, että järjestetään suunnattu osakeanti, jossa tarjotaan 600.000 uutta B-osaketta merkintähintaan 3,33333 euroa. Nieminen on pian kutsun vastaanottamisen jälkeen toimittanut osakkeenomistajille sähköpostin, jossa yhtiökokouksen esityslistalle on pyydetty lisäämään S***en esitys, jonka mukaan S***elle tarjotaan merkittäväksi enintään 714.285 uutta C-osaketta ja kaikille osakkeenomistajille 142.857 uutta C-osaketta merkintähintaan 21 euroa.

Yhtiökokouksen pöytäkirjan mukaan S L***sen ja D C***vin vastustuksesta Niemisen esitystä ei lisätty esityslistaan. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 27.2.2015 on päätetty osakeannista, jossa merkintähintana on ollut 3,33333 euroa per osake. Nieminen on vastustanut esitystä, mutta tätä ei ole merkitty pöytäkirjaan. Edelliseen osakeantiin verrattuna osakkeen merkintähinta laski 8,04 eurosta 3,33333 euroon. Tälle väitetylle osakkeiden arvon merkittävälle laskulle ei ole esitetty mitään perusteluita, eikä merkintähinta vastannut marraskuussa 2014 hallitukselle tehtyä esitystä yhtiön osakkeiden arvostamisesta. Suunnatulle osakeannille on ollut perusteena yhtiön rahoitus- ja pääomarakenteen vahvistaminen. Tällöin oli yleisesti tiedossa, että Yhtiön perustajaosakkailla ja muilla yksityishenkilöillä ei ollut varaa sijoittaa yhtiöön, ja käytännössä suurimmat osakkeenomistajat tulisivat merkitsemään suuren osan uusista osakkeista.

Päätös osakeannista 4.11.2015 (moitittava päätös)

Seuraavan kerran Yhtiö on tarvinnut rahoitusta loppuvuodesta 2015. Neuvottelut S***n kanssa olivat edelleen jatkuneet ja Niemisen vaatimuksesta ylimääräisen yhtiökokouksen 4.11.2015 esityslistalle on lisätty S***en tarjous. Yhtiökokouksessa ensimmäiseksi käsitelty esitys osakeannista on vastannut 27.2.2015 ylimääräisen yhtiökokouksen esitystä eli 600.000 uutta 8-sarjan osaketta on esitetty merkittäväksi hintaan 3,33333 euroa per osake.
Merkintähintaa ei perusteltu. S***n esityksessä uusia C-sarjan osakkeita olisi tarjottu merkittäväksi merkintähintaan 21 euroa per osake. Perusteena suunnatulle osakeannille on ollut yhtiön rahoitus- ja pääomarakenteen vahvistaminen. Täten osakkaiden merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle on ollut yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Yhtiökokouksen enemmistö päätti hyväksyä esityksen osakkeiden merkitsemisestä hintaan 3,33333 euroa per osake ja äänesti osakkeiden tarjoamista merkintähintaan 21 euroa vastaan. Nieminen, J H***a, J K***, A N***lin ja A R***s äänestivät vastoin yhtiökokouksen enemmistöä ja sen puolesta, että C-osakkeita tarjotaan 21 euron merkintähintaan. Yhtiökokouksen enemmistö päätti 4.11.2015 hyväksyä esityksen osakkeiden merkitsemisestä hintaan 3,33333 euroa
per osake ja äänesti osakkeiden tarjoamista merkintähintaan 21 euroa vastaan. Ero esitetyillä em. B- ja C-osakkeilla oli vastaava kuin nykyisin eli purkutilanteessa C-osakkeilla olisi etuoikeus. Kuten aiemmin, käytännössä vain Yhtiön suurimmilla osakkeenomistajilla oli varaa merkitä uusia 8-osakkeita merkintähintaan 3,33333 euroa, ja heidän omistusosuutensa kasvoi. Perustajaosakkaiden omistusosuus Yhtiössä vastaavasti laski osakeannin myötä. Osakemerkinnät piti tehdä 13.11.2015 mennessä ja maksaa 20.11.2015 mennessä, mikä on poikkeuksellisen lyhyt aika. Kantaja merkitsi osakkeita 20.000 eurolla.

Nieminen oli marraskuussa 2015 yhtiön hallituksen jäsen. Nieminen ei tiedä, millä perusteella yhtiön hallitus oli molemmissa vuosien 2015 osakeanneissa päätynyt esittämään yhtiökokoukselle 3,33 euron merkintähintaa. Nieminen sai molemmilla kerroilla merkintähinnan tietoonsa, kun hänelle lähetettiin yhtiökokouksen asialista.

Merkintähinnasta päättivät molemmilla kerroilla Niemisen tietojen mukaan l***o Oy:n, l***d Ky:n ja T***l/ M***O:n hallitukseen nimeämät jäsenet. Kaikki nämä yhtiöt merkitsivät kaikki osakkeet molemmissa osakeanneissa ja heille allokoitiin merkittäväksi myös muiden osakkeenomistajien merkitsemättä jääneet osakkeet.

Osakeannin 4.11.2015 ehtojen mukaan osakemerkinnät piti tehdä 13.11.2015 mennessä ja osakemerkinnät tuli maksaa 20.11.2015 mennessä. Merkintä- ja maksuaika oli siten poikkeuksellisen lyhyt.

Antiehtojen mukaan yhtiön hallitus valtuutettiin päättämään allokaatiosta niiden osakkeiden merkintäoikeuksien osalta, mitkä jäävät merkitsemättä 13.11.2015 mennessä. Kaikki tarjolla olleet 600 000 osaketta tulivat merkityiksi.

Nieminen merkitsi osakkeita 20 000 eurolla ja olisi merkinnyt täyden määrän, mikäli olisi siihen kyennyt. Niemiselle tai muille perustajaosakkaille ei annettu antiehdoissa mahdollisuutta realisoida omia merkintäoikeuksiaan, vaikka tiedettiin ettei näillä ole taloudellisia mahdollisuuksia osakkeiden merkitsemiseen edes selkeään alikurssiin.

Osakeannin jälkeen l***o Oy, l***d, T***l/ M***g O omistivat yhtiöstä yhteensä 66,18 %. Lisättynä R V***sen 0,41 % omistuksella heidän omistus yhtiöstä käytännössä ylitti kriittisen 2/3 enemmistön, joka vaaditaan esim. yhtiöjärjestyksen muuttamiseen sekä suunnatuista osakeanneista päättämiseen.

Aiempien vuosien osakeantien valuaatiolla on ollut selkeä tendenssi sen suhteen, että yhtiön arvo on kasvanut vuoden 2008 noin 6,2 miljoonan valuaatiosta vuoden 2013 noin 20,3 miljoonan euron valuaatioon.

Molemmat vuoden 2015 osakeannit tehtiin silmiinpistävän alhaisilla noin 10-12 miljoonan valuaatioilla, jotka ovat olleet puolet alhaisempia kuin vuoden 2013 valuaatio. Kuitenkin vain muutamaa kuukautta myöhemmin kesäkuussa 2016 yhtiön valuaatio olikin 46 miljoonaa. Tästä johtuen merkintähinta on moitteenalaisessa yhtiökokouspäätöksessä ollut ilmeisen alhainen ja kaikkien havaittavissa. Nieminen on yhtiökokouksen kuluessa tuonut selkeästi ilmi sen, että osakeanti tehdään selvään alihintaan.

Valuaation "notkahdus" vuonna 2015 on selkeä. Yhtiöön on tehty osakeanteja sen toiminnan aikana seuraavin valuaatioin:

2008 6 256 000
2009 8 114 000
2010 12 132 000
2013 20 621 000
2015 Helmikuu 10 079 000
2015 Marraskuu 12 081 000
2016 Kesäkuu 46 000 000.

S***C ja Yhtiö Oy ovat keskustelleet S***en investointimahdollisuuksista vuodesta 2012 alkaen. Yhtiöiden välillä on ollut salassapitosopimukset toukokuusta 2012 alkaen, ja yhtiöt ovat päättäneet jatkaa salassapitosopimuksen voimassaoloaikaa toukokuussa 2014 vuoteen 2017 saakka yhtiöiden välillä olleiden investointineuvottelujen takia. Salassapitosopimukset osoittavat yhtiöiden välillä olleen tosiasialliset ja varteenotettavat investointineuvottelut, joiden päämääränä on ollut S***en investoiminen Yhtiöön. Se oli joiltain osin aloittanut due diligence -tarkistuksensa Yhtiössä jo vuonna 2012. Helmikuussa 2015 Yhtiön johto toimittikin due diligence -materiaalia S***elle.
S***n investointitarjous (Term Sheet) on ollut toteuttamiskelpoinen ja se olisi ollut toteutettavissa helmikuussa 2015.

Nieminen on Yhtiön johdolle lähettämissään sähköposteissa todennut S***n käyttävän valuaationaan 65 miljoonaa euroa, joka näkyy S***n toimittamissa Term Sheet -asiakirjoissa. Yhtiön johdosta muun muassa R V*** on pitänyt valuaatiota hyvänä ja parempana kuin muilta sijoittajilta saatava. Kuitenkin A A***a on 3.11.2015 lähettämässään sähköpostissa todennut, ettei osakkeiden myyminen S***elle 65 miljoonan euron valuaatiolla olisi järkevää kyseisenä ajankohtana.


Päätös osakeannista 23.6.2016

Yhtiön seuraava osakeanti toteutettiin jo kesällä 2016, jolloin Yhtiön uudeksi osakkeenomistajaksi ja yhteistyökumppaniksi tuli F***S (jäljempänä "F***a"), joka on maailman suurin auton sisätilojen valmistaja. Neuvottelut F***an kanssa olivat alkaneet jo aiemmin, viimeistään vuonna 2015. R V***sen tekemässä
Yhtiön hallitukselle osoitetussa raportissa toukokuussa 2015 F***a on listattu autoalan asiakkaaksi. Syyskuussa 2015 laaditussa raportissa jo kerrotaan, että F***a haluaa sijoittajaksi Yhtiöön. F***a on ollut Yhtiölle erittäin merkittävä uusi yhteistyökumppani ja osakkeenomistaja, sillä Yhtiön kehittämät taipuisat kosketusnäytöt soveltuvat erinomaisesti autojen sisätilanäyttöihin. F***a on vahvistanut Yhtiölle arvokkaan markkina-alueen.

Yhtiön osakkeenomistajat päättivät 23.6.2016 antaa enintään 564.722 uutta C-osaketta merkintähintaan 10,62 euroa per osake. F***lle tarjottiin 282.362 uutta C-osaketta merkintähintaan 3.000.011,54 euroa ja M***gille, l***d Ky:lle sekä l***o Oy:lle tarjottiin kaikille 94.120 osaketta merkintähintaan 999.996,76 euroa.

Yhtiöön otettiin siis tässä yhteydessä uusi C-osake ja yhtiöjärjestystä muutettiin siten, että yhtiön varoja jaettaessa C-osakkeet saavat ensin varat, sitten B-osakkeet ja tämän jälkeen A-osakkeet. Edelliseen osakeantiin, josta päätettiin vain noin puoli vuotta aiemmin, verrattuna Yhtiön osakkeen merkintähinta kasvoi 3,33333 eurosta (B-sarjan osake) 10,62 euroon (C-sarjan osake).


Yhtiö Oy:n yhtiökokouksen 4.11.2015 mitätön päätös

Yhtiökokouksessa 4.11.2015 on käsitelty kaksi esitystä suunnatun osakeannin järjestämisestä. Perusteena suunnatulle osakeannille on ollut yhtiön rahoitus- ja pääomarakenteen vahvistaminen.

Ensimmäisessä esityksessä (esityslistan 7 §) on esitetty, että järjestetään suunnattu osakeanti kaikille osakkeenomistajille pro rata kaikkien omistettujen osakkeiden lukumääräisessä suhteessa ja merkittäväksi tarjotaan enimmillään kuusisataatuhatta (600.000) uutta B-sarjan osaketta. Uusien osakkeiden merkintähinnaksi on ehdotettu 3,33333 euroa per osake. Yksi vanha osake osakelajista riippumatta on oikeuttanut merkitsemään 0,19836 uutta B-lajin osaketta.

Toisessa esityksessä (esityslistan 8 §) on esitetty, että sijoittajalle annetaan uusia etuoikeutettuja C-sarjan osakkeita enintään 714.285 ja kaikille osakkeenomistajille annetaan uusia etuoikeutettuja C-sarjan osakkeita enintään 142.857 hintaan 21 euroa per osake.

Yhtiökokouksessa 4.11.2015 esityslistan 7 §:n puolesta äänesti 78,50 % ja vastaan 20,45 %. Esityslistan 8 §:n puolesta äänesti 20,45 % ja vastaan 78,50 %. Näin ollen yhtiökokouksessa päätettiin, että Yhtiön rahoitus-ja pääomarakenteen vahvistaminen toteutetaan esityksen 7 § mukaisesti. Yhtiökokouksen päätös on ollut epäedullinen yhtiölle, kun tarkoituksena on ollut rahoituksen hankkiminen. Yhtiökokouksen päätös on selvästi osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen ja näin ollen mitätön.

Yhdenvertaisuusperiaatteen soveltaminen osakeannissa

Osakeyhtiölain (OYL) 9 luvun 4 §:n mukaan osakeannissa voidaan poiketa OYL 9:3 §:n etuoikeudesta (suunnattu osakeanti), jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Suunnatun annin hyväksyttävyyttä arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen. Osakkeiden antaminen vaikuttaa osakkeenomistajien välisiin suhteisiin. Jos merkintäetuoikeudesta poiketaan, niin se merkitsee yleensä vanhan osakkeenomistajan omistuksen määrän laimentumista. Jos suunnattu osakeanti toteutetaan osakkeen käyvästä hinnasta, niin taloudellisesti arvioiden vanhan osakkeenomistajan asema ei ole laimentunut. Erilajisten osakkeiden merkintähinnoilla on merkitystä osakkeenomistajien välisessä suhteessa, jos merkintähintoja ei määritetä osakkeiden käypien hintojen suhteessa.

OYL 9:5 §:n mukaan maksullista osakeantia koskevassa päätöksessä on mainittava perustelut suunnatulle osakeannille sekä osakkeesta maksettava merkintähinta ja perustelut sen määrittämiselle. Painava taloudellinen syy kytkeytyy yhdenvertaisuusperiaatteen soveltamiseen, koska suunnattu osakeanti vaikuttaa osakkeenomistajien välisiin suhteisiin. Yhdenvertaisuudesta poikkeaminen voi olla perusteltua, jos osakeanti kokonaisuutena arvioiden on kaikkien osakkeenomistajien yhteisen edun mukaista. Yhdenvertaisuusperiaate korostuu erityisesti silloin, kun osakeanti suunnataan yhtiön osakkeenomistajille. Tällöin osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan väliseen suhteeseen on kiinnitettävä erityisesti huomiota.

Painavan taloudellisen syyn olemassaolon arvioinnissa huomioidaan merkintähinnan ja osakkeen käyvän hinnan välinen suhde. Taloudellisen syyn vaatimus korostuu kun merkintähinta alittaa osakkeen käyvän hinnan. Osakeannin alihintaisuus suhteessa käypään arvoon heikentää vanhojen osakkeenomistajien varallisuutta ja vastaavasti siirtää sen suunnatun osakeannin merkitsijöille. Suunnatun osakeannin tulee olla kokonaisuutena osakkeenomistajien yhteisen edun mukainen.

Yhtiön ylimääräisessä yhtiökokouksessa 4.11.2015 suunnatun osakeannin perusteeksi on esitetty yhtiön rahoitus- ja pääomarakenteen vahvistaminen, minkä vuoksi osakkaiden merkintäetuoikeudesta poikkeamiselle on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
Yhtiökokouksessa on esitetty ja äänestetty rahoitusmalleista, jotka ilmenevät esityslistan kohdista 7 § ja 8 §. Näitä rahoitusmalleja on arvioitava osakkaiden yhteisen edun eli yhtiön rahoitustarpeen kannalta, ja miten osakeanti vaikuttaa osakkaiden välisiin suhteisiin. Merkittävänä tekijänä on näin ollen osakkeista maksettava hinta. Merkintähinnalle ei ole Yhtiön yhtiökokouksessa esitetty perusteluja kuten OYL 9:5 § edellyttää.

Yhtiön yhtiökokouksen 4.11.2015 esityslistan 7 §:ssä esitetään, että järjestetään suunnattu osakeanti kaikille osakkeenomistajille ja merkittäväksi tarjotaan enimmillään 600.000 uutta B-sarjan osaketta merkintähintaan 3,33333 euroa per osake. Esityslistan 8 §:ssä esitetään, että järjestetään suunnattu osakeanti, jossa uudelle sijoittajalle tarjotaan merkittäväksi enimmillään 714.285 ja kaikille osakkeenomistajille enimmillään 142.857 uutta C-sarjan osaketta merkintähintaan 21 euroa per osake.

Suunnatussa osakeannissa pyritään saamaan mahdollisimman korkea merkintähinta osakkeista, koska se tuo yhtiölle enemmän varoja.
Esityslistan 7 §:n esitys on mahdollistanut yhtiölle 1.999.998 euron (3,33333 x 600.000) rahoituksen. Esityslistan 8 §:n esitys olisi mahdollistanut yhtiölle 17.999.982 euron ((714.285 + 142.857) x 21) rahoituksen. Kun yhtiökokouksessa on päätetty tehdä osakeanti alhaisimman tarjouksen mukaan, ei osakeanti ole ollut yhdenvertaisuusperiaatteen ja kaikkien osakkeenomistajien yhteisen edun mukainen. Yhtiölle on aiheutunut enintään 15.999.984 euron vahinko.

Joka tapauksessa osakeanti olisi tullut toteuttaa käypään hintaan. Vaihtoehtoisesti 600.000 uusia 8-sarjan osakkeita olisi voitu tarjota merkittäväksi 21 euron merkintähintaan, jolloin yhtiö olisi saanut12.600.000 euroa. Tällaista esitystä ei ole tehty.

Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat ovat hyötyneet osakeantipäätöksestä yhtiön ja muun muassa Yhtiön perustajaosakkaiden kustannuksella. Suurimmat osakkeenomistajat l***o Oy, l***d Ky, M***g ovat merkinneet suuren määrän osakkeita selvästi käypää hintaa alempaan merkintähintaan, ja näin kasvattaneet omistusosuuttaan. Sijoittajayhtiöt ovat tienneet, että perustajaosakkailla ei yksityishenkilöinä ole varoja merkitä osakkeita samassa suhteessa kuin heillä itsellään. Asiallisesti ottaen 7 §:n esitys on ollut suunnattu osakeanti suurimmille osakkeenomistajille. Perustajaosakkaiden ja muiden yksityishenkilöiden omistus ja varallisuus yhtiössä on pienentynyt, ja se on siirtynyt vastaavasti suurimmille sijoittajayhtiöille. Lisäksi suurimmat osakkeenomistajat ovat kasvattaneet 8-sarjan osakkeiden määräänsä, mikä on heikentänyt A-sarjan osakkeiden omistajien eli käytännössä perustajien asemaa varojenjakotilanteessa.

OYL 1:8 §:n mukaan yhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Päätöksillä ei saa tuottaa etua vain joillekin omistajatahoille, vaan päätösten tulee edistää yhtiön kaikkien osakkeenomistajien kollektiivista etua. Yhtiökokouksessa käsitellyn 7 §:n esityksen ovat laatineet hallituksen jäsenet, jotka edustavat Yhtiön suurimpia osakkeenomistajia l***o Oy:tä, l***d Ky:tä ja M***gta. A A***a, S L*** ja D C***v ovat rikkoneet huolellisuusvelvollisuuttaan edistäessään etua itselleen yhtiön ja muiden osakkeenomistajien vahingoksi.

Yhtiökokouksen päätöksen mitättömyys

OYL 21:2.1 §:n mukaan yhtiökokouksen päätös on mitätön, jos päätös on selvästi 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. OYL 1:7 §:n mukaan yhtiökokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Etu katsotaan epäoikeutetuksi, kun oikeustoimella syrjäytetään yhtiön etu. Lainsäätäjä on kiinnittänyt erityistä huomiota epäoikeutetun edun mahdollisuuteen osakeannin yhteydessä. Kun osakkeiden merkintähinta alittaa osakkeiden käyvän arvon, on kyse epäoikeutetusta edusta.

Yhdenvertaisuusperiaatteen rikkomisen vaara kasvaa, kun osakeanti kohdistuu yhtiön johtoon tai sen lähipiiriin, koska näillä on käsitys merkittävien osakkeiden käyvästä arvosta.

Etu voi olla epäoikeutettu myös silloin, kun osakkeenomistaja hyötyy toisen osakkeenomistajan kustannuksella. Epäoikeutetusta edusta on kyse kun päätös koituu tosiasiallisesti vain tiettyjen osakkeenomistajien hyväksi tai kun päätökseen ei ole hyväksyttävää perusteltua syytä.
Tosiasiallisesta yhdenvertaisuuden vastaisuudesta voi olla kyse, kun osakkeenomistajia ei ole muodollisesti asetettu keskenään eri asemaan, mutta päätöksellä on tosiasiallisesti sellainen vaikutus; osakkeita voivat tosiasiallisesti merkitä vain tietyt osakkeenomistajat.

Yhtiökokouksen päätöksellä 4.11.2015 on tarjottu merkittäväksi yhtiön osakkeita huomattavasti käypää hintaa alempaan hintaan. Osakkeiden merkintähinta 3,33333 euroa on ollut huomattavasti alempi kuin aiemmilla ja seuraavalla rahoitus-ja osakeantikierroksilla. Aiemmilla osakeantikierroksilla merkintähinta on ollut 8,06 euroa ja kesäkuussa 2016 osakkeen merkintähinta on ollut 10,62 euroa. Perusteita yhtiön osakkeiden arvon laskulle ei ole esitetty, ja esityksestä ovat vastanneet Yhtiön suurimpia osakkeenomistajia edustavat hallituksen jäsenet.

Suurimmat osakkeenomistajat ovat kasvattaneet osakemääräänsä ja omistusosuuttaan tietäen, että F***asta on tulossa Yhtiön yhteistyökumppani ja osakas, mistä on seurannut yhtiön osakkeiden arvon merkittävä nousu. F***a ja Yhtiö ovat neuvotelleet yhteistyöstä ainakin vuodesta 2015 alkaen. Samana ajankohtana Yhtiössä on tehty kaksi suunnattua osakeantia poikkeuksellisen alhaiseen 3,33333 euron merkintähintaan. Nieminen ei tiedä, mihin noin 3,3 euron merkintähinta perustuu. Muut ovat päättäneet tästä merkintähinnasta molemmissa anneissa ja Nieminen sai tiedon vasta yhtiökokouskutsujen yhteydessä helmikuussa 2015 ja marraskuussa 2015. Osakeanneista päätettäessä 27.2.2015 ja 4.11.2015 on ollut selvää, että vain tietyt osakkeenomistajat voivat tosiasiassa merkitä
osakkeita siinä määrin, että sillä on merkitystä yhtiön omistussuhteisiin.

Yhtiön yhtenä tärkeimpänä liiketoiminta-alueena on kehittää autojen sisäosiin sopivia kaarevia kosketusnäyttöjä. F***a on kansainvälisesti yksi merkittävimmistä autojen sisätilojen valmistajista ja suunnittelijoista. F***an koko konsernin myynti vuonna 2015 oli 20,7 miljardia ja F***a työllisti 103.000 henkilöä 34 eri maassa. On selvää, että F***an ja Yhtiön välinen yhteistyösopimus ja F***an tekemä sijoitus Yhtiöön, on nostanut Yhtiön osakkeiden arvoa. Yhtiön osakkeenomistajista erityisesti l***o Oy, l***d Ky, M***g ovat äänestämällä yhtiökokouksessa 4.11.2015 sen puolesta, että osakeanti tehdään 3,33333 merkintähintaan, ja merkitsemällä uusia osakkeita, saaneet epäoikeutettua etua ja aiheuttaneet yhtiölle ja muille osakkeenomistajille vahinkoa.

Yhtiökokouksen päätös 4.11.2015 on ollut yhtiön edun vastainen.

Yhtiön yhtiökokouksen päätös 4.11.2015 on selvästi yhdenvertaisuuden vastainen ja näin ollen mitätön.

Lopuksi

Yhtiön toiminnan aikana on toteutettu useita suunnattuja osakeanteja, joilla on ollut taloudellinen peruste. Ennen vuotta 2015 osakkeiden merkintähinta on ollut pääsääntöisesti 8,04 euroa. Yhtiökokouksessa 4.11.2015 osakkeenomistajat päättivät osakeannista merkintähintaan 3,33333 euroa, vaikka toinen esitys olisi mahdollistanut osakeannin merkintähintaan 21 euroa per osake. Yhtiön suurimmat osakkeenomistajat saivat näin kasvatettua omistusosuuttaan Yhtiössä alle käypään hintaan. Vastaavasti muiden osakkaiden omistusosuus laski. Vain noin puoli vuotta myöhemmin Yhtiössä järjestettiin suunnattu osakeanti, jossa uudeksi osakkeenomistajaksi tuli F***a. Osakkeen merkintähinta oli osakkeenomistajien 23.6.2016 tekemän päätöksen mukaisesti 10,62 euroa.

On selvää, ettei yhtiökokouksen päätös 4.11.2015 osakeannista merkintähintaan 3,33333 euroa vastaa osakkeen käypää hintaa tai ole muuten yhtiön edun mukainen. Näin ollen yhtiökokouksen päätös on osakeyhtiölain 1 luvun 7 §:n yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena mitätön. Päätöksen mitättömyydestä seuraa, että osakemerkinnät mitätöityvät ja Yhtiön tulee palauttaa osakkeista maksetut varat takaisin osakkeenomistajille, jotka merkitsivät osakkeita.

VASTAUS

Vaatimukset

Vastaaja Yhtiö Oy (jäljempänä "Yhtiö" tai "Vastaaja") on vaatinut, että

1. käräjäoikeus hylkää kanteen ja

2. kantaja Nieminen velvoitetaan korvaamaan Yhtiön oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut asiassa yhteensä 87.929,30 euroa (ei sis alv.) korkolain 4.1 § mukaisine korkoineen siitä alkaen, kun on kulunut kuukausi tuomion antamisesta.

Yhtiö kiistää Niemisen vaatimuksen oikeudenkäynti- ja asianosaiskulujensa korvaamisesta korkoineen.


Perusteet


Kantaja Nieminen on ollut täysin tietoinen 4.11.2015 pidetyn Yhtiön ylimääräisen yhtiökokouksen osakeantia koskevasta päätöksestä ja sen taustoista. Nieminen ei ole tämän vuoksi sellaisessa asemassa, että hän voisi vaatia mainitun päätöksen julistamista mitättömäksi osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella. Mikäli käräjäoikeus kuitenkin katsoisi, että Niemisen tietoisuudella päätöksen sisällöstä ja taustoista ei ole merkitystä asiassa, Yhtiö katsoo, että yhtiökokouksen päätöstä ei kuitenkaan voida ajan kulumisen vuoksi enää mitätöidä. Yhtiö kiistää joka tapauksessa väitteen yhtiökokouksen päätöksen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuudesta.

a) Taustaa

Yhtiötä voidaan pitää tyypillisenä start-up-vaiheen yrityksenä. Start-up-yritykset tarvitsevat merkittävästi ulkoista rahoitusta liiketoimintansa kehittämiseen ja tuotteidensa saattamiseen
myyntikuntoon. Yhtiön perustajilla on usein vain rajatut mahdollisuudet sijoittaa yhtiöön omia varoja. Onkin tyypillistä, että start-up-yrityksissä järjestetään useita peräkkäisiä osakeantikierroksia. Jokainen uusi osakeantikierros laimentaa entisten omistajien osakeomistukseen perustuvia oikeuksia, elleivät nämä pysty "suojaamaan" oikeuksiaan sijoittamalla yhtiöön lisää varoja. Normaali start-up-yrityksen rahoituskierroksen laimennusvaikutus on 15-25 %.

Marraskuussa 2015 liikkeelle laskettuja B-sarjan osakkeita merkitsivät l***d Ky, I***h & D***t Oy Ltd, M***g, E S*** ja R V***. Niemiselläkin oli oikeus sijoittaa yhtiöön lisää rahaa, mutta hän päätti olla merkitsemättä osakkeita marraskuun 2015 annissa. Annilla saatiin jälleen kerättyä yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Tässä oikeudenkäynnissä on kyse tätä osakeantia koskevasta yhtiökokouksen päätöksestä.

Keväällä 2016 Yhtiö sai ensimmäisen merkittävän kumppanin, kun yhtiö solmi 740 000 euron arvoisen yhteistyösopimuksen ajoneuvojen sisustusratkaisuja tekevän F***S:n (jäljempänä "F***a") kanssa. F***a sijoitti lisäksi Yhtiöön kolme miljoonaa euroa kesäkuussa 2016 järjestetyssä kaikille osakkeenomistajille avoimessa suunnatussa annissa, jossa laskettiin liikkeelle uusi C-osakesarja. C-sarja on yhtiöjärjestykseen samanaikaisesti tehdyn muutoksen perusteella parhaalla etusijalla muihin osakesarjoihin nähden. C-sarjan osakkeita merkitsivät F***a, M***s, l***e ja I***sta. Osakeannilla saatiin kerättyä yhteensä noin kuusi miljoonaa euroa uutta rahoitusta.

Yhtiö on rahoittanut liiketoimintaansa myös lainarahalla sekä investointi- ja muilla yritystuilla.

b) Osakeyhtiölain sisältö

Osakeyhtiölain 21 luvussa säädetään kahdesta tavasta moittia yhtiökokouksen päätöstä (1 § ja 2 §). Poikkeuksellisissa tilanteissa sovellettavaksi voi tulla mainitun luvun 2 §:n mukainen yhtiökokouksen päätöksen mitättömyyttä koskeva kanne, jonka nostamiselle ei ole laissa asetettu määräaikaa.

Yhtiökokouksen päätöksen mitättömyyttä koskeva säännös koskee lain esitöiden mukaan päätöksiä, joita rasittaa 21 luvun 1 §:n 1 momentin mukainen pätemättömyysperuste ja joiden virheellisyys on lisäksi sellaista erityisen vakavaa laatua, ettei pätemättömyysperusteeseen voida edellyttää vedottavan määräajassa.

Vuoden 2006 osakeyhtiölakiin lisättiin yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuuteen liittyvä mitättömyysperuste (OYL 21:2.1 3) kohta). Lain esitöissä uuden mitättömyysperusteen ratioksi määriteltiin, että muullakin kuin yhtiön asioita aktiivisesti seuraavalla osakkeenomistajalla tulee olla oikeus luottaa siihen, ettei yhtiökokouksessa tehdä karkeasti hänen etujensa vastaisia, muita hänen kustannuksellaan hyödyttäviä päätöksiä. Tällaiset tilanteet, joissa osakkeenomistajille yhteisesti kuuluvia varoja selvästi illojaalilla tavalla siirretään yhdelle tai useammalle osakkeenomistajalle, on esitöiden mukaan perusteltua rinnastaa mainitun lainkohdan 2) kohdan mukaisiin päätöksiin, joita on kuvattu voimakkaiden vähemmistöintressien vastaisiksi. Käytännössä kyse on tällöin yleensä tahallisesta yhdenvertaisuudesta poikkeamisesta.

Mitättömäksi katsottavan päätöksen on oltava "selvästi" yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Lain esitöiden mukaan sanalla "selvästi" ei kohdassa viitata esimerkiksi saadun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrään vaan siihen, että oikeudenloukkaus on tullut havaita päätöstä tehtäessä. Säännös ei sovellu tilanteisiin, joissa kysymys yhdenvertaisuuden loukkauksesta on oikeudellisesti tulkinnanvarainen tai se ei muuten ole ollut täysin selvästi arvioitavissa päätöstä tehtäessä. Tällöin päätöstä on moitittava 21 luvun 1 §:n 2 momentin mukaisessa kolmen kuukauden määräajassa.

Edun epäoikeudenmukaisuutta on arvioitava objektiivisesti eli sivullisen näkökulmasta ottaen huomioon tapauskohtaiset olosuhteet. Asiassa ei siis ole merkitystä osakkeenomistajan henkilökohtaisella, subjektiivisella käsityksellä edun tai sitä vastaavan haitan luonteesta. Se, että yhtiön noudattama toimintapolitiikka ei mukaile jonkun osakkeenomistajan henkilökohtaisia mieltymyksiä, ei merkitse epäoikeutetun edun tuottamista muille osakkeenomistajille. Merkitystä ei ole myöskään sillä, että tietty päätös voi samalla tuottaa etua myös joillekin osakkeenomistajille, koska yhtiön edun mukainen päätös tuottaa tyypillisesti etua myös osakkeenomistajille tai ainakin joillekin heistä. Tämä tarkoittaa vastavuoroisesti sitä, ettei tietty toimenpide ole automaattisesti yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen, vaikka se ei hyödyttäisikään kaikkia osakkeenomistajia samalla tavalla. Esimerkiksi merkintäetuoikeusantipäätöstä ei voida pitää OYL 1:7:n vastaisena vain sillä perusteella, ettei kaikilla osakkeenomistajilla ole varaa osallistua siihen. Käytännössä päinvastaisen tulkinnan hyväksyminen tarkoittaisikin, että osakeannin toteuttaminen olisi mahdollista vain, jos kaikki osakkeenomistajat pystyisivät osallistumaan ja haluaisivat osallistua siihen. (Ville Pönkä: Yhdenvertaisuus osakeyhtiössä, 2012, s. 288-291).

Vaikka erityistä kannemääräaikaa ei olekaan, vakiintuneen käsityksen mukaan mitättömyyskin korjautuu, jos siihen ei ole vedottu kohtuullisen ajan kuluessa. Tätä on perusteltu muun muassa sillä, että jos päätöstä on ehditty jo huomattava aika yhtiössä noudattaa, päätöksen mitättömäksi julistamista ja sen perusteella tehtyjen toimien purkamista ei välttämättä enää nähdä mielekkääksi. Liiketoiminnan nopeatempoisuuden vuoksi kohtuullinen aika ei välttämättä ole kovin pitkä. Arvioitaessa tilannetta huomiota on kiinnitettävä muun muassa siihen, milloin osakkeenomistaja on saanut tiedon päätöksestä ja mitkä hänen mahdollisuutensa ovat olleet saada tieto.Yhtiön luottamusta siihen, että oikeustila suunnatun osakeannin osalta olisi jo muuttunut pysyväksi, suojataan. (KKO 2018:19)

Mitättömyyden korjaantumista ajan kulumisen perusteella on arvioitava myös sen perusteella, minkä laatuinen ja kuinka vakava mitättömän päätöksen lainvastaisuus on. Mitä voimakkaammasta lainvastaisuudesta on kyse, sitä todennäköisempää on, että mitättömyys ei lainkaan korjaannu ajan kulumisen perusteella. Vastaavast,i jos rikkomus on kohdistunut osakkeenomistajaan eli kyse on yhdenvertaisuusperiaatteen loukkauksesta, mutta kyseinen osakkeenomistaja ei reagoi rikkomuksen johdosta, mitätön päätös voi korjautua. (Seppo Villa: Suunnattu osakeanti ja painava taloudellinen syy: KKO 2018:19. Defensor Legis 4/2018, S. 722)

Jos perusteet osakeantia koskevan mitättömyyttä koskevan kanteen nostamiselle ovat olemassa, osakeantia ei kuitenkaan voitaisi enää perua kaupparekisterimerkinnän teon jälkeen tällaiselle merkinnälle annettavan julkisen luotettavuuden vuoksi. Kaupparekisterimerkinnällä on virheitä korjaava vaikutus. (KKO 1930 11 382; KKO 2000:78; Mähönen ym.: Osakeyhtiö 11 - Pääomarakenne ja rahoitus, s. 329 ja Kyläkallio ym: Osakeyhtiö 11. Edita Publishing Oy 2017, s. 792)

Osakeyhtiölaki ei suojaa osakkeenomistajan tai tietyn osakkeenomistajaryhmittymän suhteellisen omistusosuuden pysyvyyttä. Kun suunnatun osakeannin järjestämiselle ja käytetylle merkintähinnalle on yhdenvertaisuusperiaatteen mukaiset perusteet, annin tosiasiallisesti aiheuttama osakkeenomistajan omistusosuuden ja muiden oikeuksien laimentuminen ei siis ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista.
Olennaista on tällöin arvioida, vastaako yhtiön toimintaedellytysten paraneminen kaikkien osakkeenomistajien yhteisestä näkökulmasta arvioituna suunnatusta osakeannista seuraavaa osakeomistuksen laimenemisvaikutusta tavalla, joka on objektiivisesti perusteltu.
Laimentumisvaikutus on objektiivisesti perusteltu, jos yhtiön toimintaedellytykset ja -kyky suunnatun osakeannin perusteella paranevat. Tällaiset perusteet osakeannin ehdoille ovat tärkeämpi edellytys kuin vailla kontrolliomistusta oleville yksittäisille osakkeenomistajille suunnatusta osakeannista mahdollisesti aiheutuva subjektiivinen haitta. Joka tapauksessa, jos jokin osakkeenomistaja saa etua siitä, että asiassa toimitaan perustellusti yhtiön edun mukaisesti, tällainen etu ei ole epäoikeutettua eikä perusteetonta (KKO 2018:19, kohta 31). Yhdenvertaisuusperiaate on toissijainen suhteessa toimimiseen yhtiön kokonaisedun eli liiketaloudellisen perusteen mukaisesti. Yksittäinen osakkeenomistaja ei saa "taklata" yhtiön kokonaisetua omien subjektiivisten intressiensä vuoksi. (Villa, s. 728).

c) Niemisen toiminnan oikeudellinen arviointi

Nieminen oli Yhtiön hallituksen jäsen vuosina 2007-2016. Hän osallistui aktiivisesti hallituksen toimintaan ja myös 4.11.2015 pidetyn yhtiökokouksen valmisteluihin. Niemisellekin toimitetussa 27.10.2015 päivätyssä kokouskutsussa kuvattiin sittemmin valituksi tullut rahoitusvaihtoehto ja esitetty merkintähinta. Niemisen vaatimuksesta kokouksen esityslistalle lisättiin myös S***C.n (jäljempänä "S***e") tarjoukseen perustuva rahoitusvaihtoehto.

Nieminen oli läsnä Yhtiön yhtiökokouksessa 4.11.2015, kun osakkeenomistajat äänestivät tarjolla olleista rahoitusvaihtoehdoista. Nieminen äänesti yhtiökokouksessa tappiolle jäänyttä ehdotusta. Niemisellä on ollut kaikki informaatio yhtiökokouksessa käsiteltävistä asioista etukäteen, minkä lisäksi hän osallistui itse päätöksentekoon asiassa.
Nieminen on ollut täysin tietoinen valitun rahoitusvaihtoehdon sisällöstä ja merkityksestä osakkeenomistajille.

Kun Nieminen on ollut täysin tietoinen päätöksestä ja sen perusteista, kyse ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamisesta osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 3) kohdassa tarkoitetulla tavalla, joten Nieminen ei voi vaatia päätöksen mitättömäksi julistamista.

Nieminen on joka tapauksessa menettänyt ajan kulumisen ja Yhtiön liiketoiminnan kehittymisen vuoksi tällaisen kanneoikeuden. Yhtiössä on tapahtunut marraskuun 2015 jälkeen merkittäviä asioita. Yhtiössä järjestettiin kesällä 2016 uusi osakeanti. Yhtiö sai F***sta uuden sijoittajan ja merkittävän yhteistyökumppanin kesällä 2016, minkä lisäksi yhtiö nosti huomattavan määräisen lainan Euroopan Investointi-pankilta. Tämä osakeanti ja lainananto perustuivat muun muassa aikaisempien osakeantien asianmukaisuuteen, mihin sekä yhtiö että sen uudet osakkeenomistajat ja lainanantajat ovat perustellusti saaneet luottaa.
Mikäli marraskuussa 2015 järjestetty osakeanti nyt mitätöitäisiin, aiheutuisi siitä Yhtiölle kohtuuttomia ja ennakoimattomia seurauksia. Yhtiölle syntyisi velvollisuus palauttaa marraskuun 2015, mutta mahdollisesti myös kesäkuun 2016 osakeanneilla kerätyt varat, minkä lisäksi antien mitätöinti voisi johtaa EIB:n lainasopimuksen purkautumiseen. Tällaiset maksuvelvollisuudet johtaisivat suurella todennäköisyydellä Yhtiön konkurssiin.

Nieminen ei ole esittänyt konkreettisia väitteitä marraskuussa 2015 järjestetyn yhtiökokouksen päätöksen asianmukaisuudesta ennen joulukuuta 2016, kun Nieminen jätti yllättäen ja Yhtiölle etukäteen ilmoittamatta haastehakemuksen käräjäoikeudelle. Näissä olosuhteissa Yhtiö katsoo, että kohtuullinen aika esittää vaatimuksia mitättömyyteen liittyen on joka tapauksessa mennyt.

Vielä on huomioitava, että kesällä 2016 järjestetyn osakeannin yhteydessä allekirjoitettiin uusi osakassopimus, minkä myös Nieminen allekirjoitti. Yhtiö katsoo, että Nieminen hyväksyi osakassopimukseen sitoutumalla Yhtiön osakkeenomistajien suhteelliset osuudet yhtiöstä. Niemisen työsuhde Yhtiöön päättyi 30.4.2015.

d) Yhdenvertaisuusperiaatetta ei joka tapauksessa ole rikottu

Siltä varalta, että Nieminen voisi esittää vaatimuksen 4.11.2015 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mitättömäksi julistamisesta osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 3) kohdan perusteella, perusteita mitättömäksi julistamiselle ei joka tapauksessa ole. Yhtiökokouksen päätös ei ole rikkonut yhdenvertaisuusperiaatetta, koska käytetty merkintähinta on vastannut yhtiön käypää arvoa annin hetkellä ja koska vanhojen osakkeenomistajien oikeuksien laimeneminen ei sellaisenaan ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista.

Kantaja ei ole väittänytkään, että marraskuun 2015 suunnatun osakeannin järjestämiselle ei olisi ollut osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua painavaa taloudellista syytä. Suunnatun osakeannin järjestämistä sinänsä ei siis ole väitettykään yhdenvertaisuusperiaatteen vastaiseksi. Kantaja ei ole väittänyytkään että helmikuussa 2015 järjestetyssä suunnatussa osakeannissa käytetty, sama 3,33 euron merkintähinta olisi rikkonut yhdenvertaisuusperiaatetta.

Kantajan vaatimukset perustuvat sen sijaan väitteelle, että marraskuussa 2015 järjestetyssä osakeannissa käytetty merkintähinta 3,33 euroa on rikkonut yhtiöoikeudellista yhdenvertaisuusperiaatetta, koska mainittu merkintähinta ei ole väitetysti vastannut käypää arvoa ja koska yhtiön ja osakkeenomistajien edun mukaista olisi väitetysti ollut valita toinen tarjolla ollut rahoitusvaihtoehto. Tämä väite ei pidä alla esitetyin perustein paikkaansa.

d.1) Yhtiön taloudellisesta tilanteesta marraskuussa 2015

Yhtiö yritti etsiä tuotteelleen markkinoita ja yhteistyökumppaneita vuodesta 2007 alkaen. Keskusteluja usean erilaisen toimijan kanssa käytiin, mutta mitkään keskustelut eivät johtaneet taloudellisesti merkittävään yhteistyöhön.

Yhtiö tarvitsi jatkuvasti lisää ulkoista rahoitusta selviytyäkseen liiketoimintansa kuluista. Koska Yhtiö ei ollut saavuttanut sovittuja tavoitteita, yhtiön omistajina olleet sijoittajat l***o, l***e ja M***s eivät lähtökohtaisesti olleet kiinnostuneita tekemään Yhtiöön lisäsijoituksia. Yhtiön hallitus antoi tämän vuoksi toimeksiannon investointipankki C***H:lle (nykyisin B***o) jäljempänä "C***a". C***a oli yhteydessä yli 200 potentiaaliseen sijoittajaan ja keskusteli tarkemmin noin 20 sijoittajan kanssa. C***a toimitti Yhtiön hallitukselle viikoittain raportin keskustelujen etenemisestä, mutta sijoittajan löytäminen oli Yhtiön liiketoiminnan merkittävien haasteiden vuoksi vaikeaa.

Yhtiön taloudellinen tilanne kävi kriittiseksi alkuvuodesta 2015. Kassa oli vähissä ja ostovelkoja jäi rästiin. Yhtiössä oli käyty yt-neuvottelut henkilöstön lamauttamiseksi, mutta yhtiöllä ei silti ollut riittävästi varoja helmikuun palkkojen maksuun. Yhtiö oli käytännössä konkurssiuhan alla.

Nieminen esitteli Yhtiön hallitukselle helmikuun alussa 2015 S***n lainatarjouksen. Hallitus perehtyi tarjoukseen asianmukaisesti. Koska esitetyt lainaehdot olivat Yhtiön kannalta hankalat ja kun S***n taustalla olevista toimijoista ja rahojen alkuperästä ei saatu riittävää selvitystä, tarjouksen käsittelyä ei jatkettu.

Yhtiön akuutti kassakriisi vaati pikaista ratkaisua. Kun tarjolla ei ollut yhtään realistista lainatarjousta tai uusia sijoittajia, Yhtiön yhtiökokous päätti 27.2.2015 järjestää suunnatun osakeannin yhtiön entisille osakkeenomistajille. Annin ehdot suosivat voimakkaasti A-osakkeiden omistajia B-osakkeiden omistajien kustannuksella, kun yhdellä
A-osakkeella sai merkitä yhden paremmassa etuoikeusasemassa olevan B-osakkeen. Yhteensä 10 osakkeenomistajaa sijoitti annissa rahaa, myös Nieminen ja osa muista vähemmistöosakkeenomistajista.

Yhtiön hallitus ja C***a jatkoivat neuvotteluja usean potentiaalisen sijoittajan kanssa. Myös S***en kanssa keskusteltiin. S***e toimitti yhtiölle 27.10.2015 alustavan,
ei-sitovan tarjouksen, jäljempänä "Term Sheet", jossa S***e tarjosi Yhtiölle 15 miljoonan euron pääomasijoitusta. Summa oli enemmän kuin Yhtiö oli siihenastisen historiansa aikana onnistunut yhteensä keräämään usealta eri sijoittajalta. Toimitusjohtaja R V*** kuitenkin korosti hallitukselle, että kyse oli alustavasta tarjouksesta, joka ei sitonut S***a ja että S***e ei ollut vielä aloittanut Yhtiön toimintaan tutustumista (due diligence). Yhtiö kaipasi lisäksi edelleen lisätietoja S***n taustavaikuttajista ja rahojen lähteestä. Yhtiön hallitus kävi samanaikaisesti vastaavia neuvotteluja lähes kymmenen muun potentiaalisen sijoittajan kanssa.

Helmikuun 2015 annilla kerätyt varat kuluivat nopeasti yhtiön rästiin jääneiden maksujen suorittamiseen ja jo loppusyksystä tilanne oli jälleen yhtä kriittinen. Useita odotettuja ja budjetoituja projekteja peruttiin ja niistä odotettu kassavirta menetettiin. Yhtiölle tuli ensimmäinen maksuhäiriömerkintä marraskuussa 2015 protestoidun tratan perusteella.

Yhtiö menetti vuoden 2015 aikana useita projekteja, joiden oli arvioitu tuottavan yhtiölle tuloja.

Yhtiökokous päätti 4.11.2015 järjestää välittömästi uhkaavan kassakriisin vuoksi uuden osakeannin. Niemisen vaatimuksesta S***in mukainen rahoitusmalli lisättiin yhtiökokouksen esityslistalle. Koska Term Sheet oli vasta alustava ja sen toteuttamiskelpoisuudesta tai aikataulusta ei ollut tarkempaa tietoa, yhtiökokouksen selkeä enemmistö äänesti Yhtiön silloisille osakkeenomistajille suunnatun annin järjestämisen puolesta.
Marraskuun 2015 annin ehdot suosivat samalla tavalla A-osakkeiden omistajia kuin helmikuun 2015 anti eli A-osakkeen omistajat saivat merkitä yhden B-osakkeen yhtä A-osaketta vastaan.

d.2) Käytetty merkintähinta 3,33 euroa per osake vastasi käypää hintaa

Osakeyhtiölain 9 luvun 4 §:n mukaan suunnatun annin hyväksyttävyyttä; arvioitaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota osakkeen merkintähinnan ja käyvän hinnan suhteeseen. Käyvän hinnan määrittelemiseksi tulisi ensin määritellä yhtiön arvo.

Toimivan yrityksen arvon määrittelyssä ei ole olemassa yksiselitteistä ja yhtä ainoaa oikeaa menetelmää. Osakkeen arvon määritys ja siinä käytetyt menetelmät ovat aina tapauskohtaisia. Arviointimenetelmään ja sitä kautta saatavaan arvoon vaikuttavat monet tekijät, joita ovat esimerkiksi yrityksen tarkoitus ja toimiala, yrityksen toiminnan laajuus, yrityksen rahoitusrakenne, osakkeenomistajien piiri ja osakkeiden jakautuminen, yhtiön toimintapolitiikka, yhtiön omaisuuden sisältö ja laji, kehitys- ja kilpailunäkymät yleensä ja erityisesti yrityksen toimialalla sekä yleinen taloudellinen tilanne. (Mähönen - Villa: Osakeyhtiö 11 - Pääomarakenne ja rahoitus, s. 294)

Pääomasijoittajat olivat sijoittaneet Yhtiöön vuoteen 2015 mennessä ja yli 10 miljoonaa euroa, minkä lisäksi yhtiöllä oli käytössään laina- ja avustusrahoitusta. Yhtiö oli tästä huolimatta toistuvasti epäonnistunut saavuttamaan hallituksen ja johdon yhdessä asettamia liiketoimintatavoitteita. Budjetista jäätiin erittäin merkittävästi vuosina 2013, 2014 ja 2015. Vuonna 2015 liiketoiminta oli edelleen kaupallistamisen alkuvaiheessa. Jatkuva viivästyminen yhtiön liiketoiminnan käynnistämisessä ja merkittävien kaupallisten sopimusten saamisessa vaikuttivat merkittävästi Yhtiön kykyyn löytää uusia ulkopuolisia sijoittajia. Myös olemassaolevien sijoittajien odotukset laskivat, millä oli huomattava negatiivinen vaikutus yhtiön arvoon.

S***en alustava, ei-sitova tarjous ei ole C***an tai hallituksen arvion mukaan ollut uskottava tai ainakaan sellainen, että sen perusteella olisi saatu tarvittava rahoitus tiukassa aikataulussa. C***n hallitus oli kiinnostunut jatkamaan neuvotteluja S***en kanssa, mutta S***e vetäytyi neuvotteluista alkuvuodesta 2016.

Yhtiön taloudellisen tilan kannalta olennaista oli Yhtiön kassan tilanne. Yhtiöllä oli helmikuun alussa 2015 kassassa noin 60.000 euroa rahaa ja erääntyneitä ostovelkoja yli 350.000 euroa. Lokakuussa 2015 kassassa oli alle 40.000 euroa ja erääntyneiden ostovelkojen määrä oli yli 420.000 euroa. Lisärahoitusta tarvittiin nopeasti konkurssin välttämiseksi. Yhtiön taloudellista tilaa käsiteltiin hallituksessa ja tilanne oli myös Niemisen tiedossa.

Yhtiökokous joutui helmikuussa 2015 harkitsemaan, onko yhtiön edun mukaista ottaa rahoitusta yhtiön pääomistajilta aiempaa matalammalla merkintähinnalla, kun vaihtoehtona oli konkurssihakemuksen jättäminen käräjäoikeudelle. Verrattaessa esitettyä merkintähintaa Yhtiön arvoon edellä kuvatuissa olosuhteissa oli selvää, että esitetty merkintähinta vastasi Yhtiön arvoa eikä korkeammalle merkintähinnalle ollut perusteita.

Yhtiö ei onnistunut löytämään uusia sijoittajia vuoden 2015 aikana, joten vastaavaa harkintaa jouduttiin tekemään ylimääräisessä yhtiökokouksessa uudelleen marraskuussa 2015. Yhtiöllä ei ollut tuossa vaiheessa kantajan väittämällä tavalla tietoa seuraavan vuoden kesällä solmittavasta yhteistyösopimuksesta F***an kanssa.

Marraskuun yhtiökokouksen esityslistalla oli kaksi vaihtoehtoista rahoitusmallia. Toinen oli S***in mukaisiin ehtoihin perustuva esitys. Vaikka tässä vaihtoehdossa merkintähinta 21 euroa per osake oli huomattavan korkea, tällaiselle ylikurssille ei Yhtiön taloudellinen ja liiketoiminnallinen tilanne huomioon ottaen ollut objektiivisesti arvioiden perusteita. S***n tai kenenkään muunkaan sijoittajan kanssa ei oltu sellaisissa neuvotteluissa, että vaihtoehdon mukainen merkintähinta olisi ollut realistinen tai toteuttamiskelpoinen vaaditussa aikataulussa. Oli selvää, että yhtiön kassa tyhjenisi ennen kuin tällainen malli toisi Yhtiöön rahaa.

Toisena vaihtoehtona oli uuden suunnatun annin järjestäminen yhtiön silloisille omistajille. Tämä olisi toteutettavissa välittömästi. Koska yhtiö tarvitsi välitöntä rahoitusta, yhtiökokouksen enemmistö äänesti tämän esityksen puolesta.

Marraskuun 2015 osakeannissa käytetty merkintähinta 3,33 euroa vastasi osakkeiden käypää arvoa annin toteuttamishetkellä. Term Sheetissä mainittu 21 euroa ei ollut todellinen, sitova tarjous, eikä toteutunutta merkintähintaa voida verrata siihen. Yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukaista oli välttää välittömästi uhannut konkurssitila. Osakkeenomistajien määräenemmistön päätös osakeannin järjestämisestä oli välttämätön yhtiön säilymisen kannalta. Päätös edisti kaikkien osakkeenomistajien etua. Yhtiökokouksen päätös hyväksyä merkintähinnaksi 3,33 euroa ei näin ollen ollut yhtiön tai sen osakkeenomistajien edun vastainen eikä rikkonut yhdenvertaisuusperiaatetta, joten yhtiökokouksen päätöstä ei voida julistaa mitättömäksi.


Kantaja on vielä väittänyt, että marraskuussa 2015 käytetyn 3,33 euron merkintähinnan yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisuutta osoittaisi osaltaan kesällä 2016 järjestetyssä annissa käytetty 10,62 euron merkintähinta. Olosuhteet olivat kuitenkin kesällä 2016 hyvin erilaiset kuin marraskuussa 2015. Yhtiö oli vihdoin onnistunut neuvottelemaan ensimmäisen merkittävän yhteistyösopimuksen kansainvälisen toimijan kanssa ja yhtiön tulevaisuus näytti kantajankin tunnustamalla tavalla valoisammalta. F***a osoitti sitoutumista Yhtiön tulevaisuuteen osallistumalla itsekin antikierrokseen merkittävällä kolmen miljoonaan euron sijoituksella. Näissä olosuhteissa oli selvää, että Yhtiön arvo oli parantunut ja merkintähinta oli korkeampi. Olennaista on huomata, että edes tällaisessa selkeästi vahvemmassa tilanteessa yhtiön osakkeen merkintähinta ei noussut kuin 10,62 euroon, kun S***en ehdotus oli 21 euroa. Tämä tukee osaltaan sitä Yhtiön hallituksen marraskuussa 2015 tekemää arviota, jonka mukaan S***n tarjous ei ollut realistinen eikä se olisi johtanut Niemisen väittämällä tavalla 18 miljoonan euron sijoitukseen yhtiöön. Kesäkuussa 2016 käytetty merkintähinta ei siis osoita marraskuussa 2015 käytetyn merkintähinnan olleen väärä tai yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen.

Vastaavasti myöskään aikaisemmissa osakeanneissa käytetyt merkintähinnat eivät ole sellaisenaan näyttöä Yhtiön arvosta marraskuussa 2015. Osakeannin ehtojen yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisuutta arvioitaessa niitä tulee verrata osakeannin toteuttamisen ajankohtana vallinneisiin olosuhteisiin.

d.3) Vanhojen osakkeenomistajien oikeuksien laimentuminen ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista


Kantaja väittää, että Yhtiön enemmistöomistajat hyötyivät marraskuussa 2015 tehdystä antipäätöksestä yhtiön ja perustajaosakkaiden kustannuksella. Kantajan väitteet ovat tältäkin osin harhaanjohtavia ja virheellisiä.

Marraskuussa 2015 tehty antipäätös oli edellä kuvatuista syistä Yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukainen. Mikäli antipäätöstä ei olisi tehty, yhtiön kassa olisi loppunut ja sen olisi tullut hakeutua konkurssiin. Konkurssitilanteessa kaikki osakkeenomistajat olisivat menettäneet sijoituksensa arvon kokonaan.

Yhtiössä toteutetuissa suunnatuissa osakeanneissa kerättiin varoja yhtiön välittömien rahoitustarpeiden kattamiseksi. Kaikilla osakkeenomistajilla oli jokaisella antikierroksella oikeus osallistua antiin pro rata. Mikäli perustajaosakkailla ei ollut rahaa osallistua anteihin, ei se tee antipäätöksestä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista.

Yhtiön eri osakasryhmien osakeomistus säilyi marraskuun 2015 annissa tasapainoisena. Ennen mainittua osakeantia Niemisen omistusosuus Yhtiöstä oli 10.05%. Marraskuun osakeannin toteuttamisen jälkeen Niemisen osuus oli edelleen 8.39%. Tällaista osakeomistuksen laimentumista ei voida pitää merkittävänä, kun huomioidaan että Yhtiö sai annilla kaksi miljoonaa euroa uutta rahaa toimintaansa, yhtiön välitön konkurssiuhka poistui ja liiketoiminnan jatkuvuus oli turvattu 6-8 kuukaudeksi. Yhtiön marraskuussa 2015 toteuttamassa annissa laimennusvaikutus oli 16,55 % eli vaikutus oli normaali ja markkinaehtoinen.

e) Yhteenveto

Kantajan vaatimukset perustuvat virheelliselle oletukselle, että Yhtiöllä olisi ollut marraskuussa 2015 kaksi vaihtoehtoista tapaa toteuttaa osakeanti. S***n 27.10.2015 allekirjoittama alustava, ei-sitova Term Sheet oli annettu ennen due diligence -työn aloittamista. Tarjottu merkintähinta 21 euroa per osake ei ollut objektiivisesti arvioiden realistinen. Näissä olosuhteissa oli selvää, että sinänsä mielenkiintoinen S***n neuvotteluavaus olisi edellyttänyt vielä pitkällisiä neuvotteluja ennen kuin se olisi realisoitunut todelliseksi, sitovaksi tarjoukseksi sijoittaa Yhtiöön rahoja.

Yhtiössä oli akuutti kassakriisi ja se tarvitsi nopeasti rahaa erääntyvien laskujen ja palkkojen maksuun. Lainarahaa ei ollut saatavilla.
Huolellisesti toimivilla osakkeenomistajilla ei ollut näissä olosuhteissa muuta vaihtoehtoa kuin valita ainoa tarjolla ollut todellinen vaihtoehto välttääkseen yhtiön konkurssi. Yhtiökokouksen hyväksymä merkintähinta 3,33 euroa vastasi marraskuussa 2015 vallinneissa olosuhteissa Yhtiön käypää arvoa. Vaikka Niemisen siis katsottaisiinkin voivan esittää kanteessa mainittuja vaatimuksia, perusteita yhtiökokouksen päätöksen julistamiseksi mitättömäksi yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena ei ole.


KANTAJAN LAUSUMA

Ajan kuluminen

Nieminen on 4.11.2015 yhtiökokouksessa äänestänyt yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista osakeantiehdotusta vastaan. Tämän jälkeen Nieminen on välittömästi ilmoittanut haluavansa eriävän mielipiteensä kirjatuksi ylös ja samalla tiedoksi muille osakkeenomistajille siitä, että hän ei luovu moiteoikeudestaan. Kantaja on heti epäillyt päätöksen olevan Suomen oikeusjärjestelmän vastainen, mutta ei ole ollut asiasta varma eikä ole pystynyt yksilöimään sitä tiettyä säännöstä, jota päätös rikkoo. Viimeistään 23.6.2016, kun yhtiö järjesti osakeannin F***alle 10,62 euron merkintähintaan, Nieminen oli varma, että yhtiön enemmistöosakkaat olivat suunnitelmallisesti toimineet vähemmistöosakkaiden kustannuksella ja tavoitelleet omaa etuaan. Nieminen on puoli vuotta mitättömän yhtiökokouksen päätöksen jälkeen ilmoittanut aloittavansa oikeudenkäynnin koskien lainvastaisia osakeanteja. Nieminen ja Yhtiön edustaja kävivät asiasta keskustelua, ja Yhtiön puolesta esitettiin asiassa vielä 5. heinäkuuta 2016 sovintoehdotus. Koska asiassa ei päästy sovintoon, on kantaja laatinut asiasta haasteen, joka on laitettu vireille 21.12.2016. Kantaja on nostanut kanteensa kohtuullisessa ajassa.

Osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n 3 kohdassa nimenomaisesti säädetä in, että tällaisen kanteen nostamiselle ei ole asetettu minkäänlaista määräaikaa, toisin kuin useille muille osakeyhtiölaissa määritetyille toimille.

Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus on yksi osakeyhtiöoikeuden keskeisistä periaatteista, jonka päällimmäisenä tarkoituksena on suojata vähemmistöosakkeenomistajia. Säännöksellä kielletään kaikenlaisen epäoikeutetun taloudellisen edun antaminen esimerkiksi enemmistöosakkaalle vähemmistöosakkaan kustannuksella. Kiellettyä toimintaa on muun muassa tiettyä osakkeenomistajaa suosiva hinnoittelu suunnatussa osakeannissa.

On siis perusteltua tulkita osakeyhtiölain 21 luvun 2 pykälää niin, ettei millään lakiin perustumattomalla käsityksellä voida rajoittaa vähemmistöosakkeenomistajan suojaa tilanteessa, jossa yhtiökokouksen päätös on loukannut yhdenvertaisuutta. Osakkeenomistaja voi vedota mitättömän päätöksen virheellisyyteen milloin tahansa. Näin ollen vastaajan väite siitä, että kantaja olisi menettänyt oikeutensa vaatia yhtiökokouksen päätöksen mitätöintiä, on virheellinen.

Nieminen ei ole hyväksynyt 23.6.2016 osakassopimuksen allekirjoittaessaan yhdenvertaisuuden vastaista päätöstä ja hän on tästä nimenomaisesti ilmoittanut R V***selle sähköpostitse 21.6.2016.

Siten Yhtiö on viimeistään kesäkuussa 2016 tullut tietoiseksi siitä, että Nieminen tulee moittimaan taikka vaatimaan yhtiökokousta pätemättömäksi.
Nieminen kuitenkin painostettiin allekirjoittamaan osakassopimus, sillä yhtiön taloudellinen tila oli kriittinen, eikä Nieminen halunnut hallituksen jäsenenä joutua vastuulliseksi siitä aiheutuneista vahingoista. Osittain asian etenemättömyys keväällä 2016 on aiheutunut Niemisen asiamiehen OTM A P***an kuolemasta.

Seuraukset yhtiökokouksen päätöksen mitättömyydestä

Vastaaja esittää, että päätöksen mitättömyydestä syntyisi vastaajalle kohtuuttomia ja ennakoimattomia seurauksia, sekä mahdollisesti Euroopan Investointipankilta kesällä 2016 saatu laina saattaisi purkautua.

Osakeyhtiölain yksi keskeisimmistä periaatteista on yhdenvertaisuuden periaate, johon vahvasti liittyy vähemmistöosakkeenomistajien suojelu. Tästä johtuen asian arvioinnissa ei tule antaa liiallista merkitystä asian liiketaloudellisille seurauksille. Osakeyhtiölaki eikä oikeuskäytäntökään tunne sellaista käsitystä, että vähemmistöosakkeenomistajien suoja ja lain mukainen yhdenvertaisuusperiaate väistyisivät liiketaloudellisesti syistä. Vastaaja ei myöskään ole esittänyt mitään näyttöä lainan ehdoista eli siitä, että laina tosiasiassa purkautuisi osakeannin mitättömyyden vuoksi.

Edelleen Yhtiö on tiennyt viimeistään kesäkuussa 2016, että Nieminen tulee moittimaan 2015 vuoden yhtiökokousten päätöksiä yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisena. Siten vastaaja on ollut tietoinen päätöksen mitättömyydestä ja siitä huolimatta sopinut uuden osakeannin ja lainajärjestelyt. Vastaajan on täytynyt ymmärtää mitättömyyden julistamisesta aiheutuvat taloudelliset riskit järjestellessään uusia rahoituskuvioita.

Päätöksen mitättömyyden seurauksena Yhtiön tulee mitätöidä mitättömällä yhtiökokouksen päätöksellä tehdyt osakemerkinnät sekä palauttaa osakkeista maksetut varat takaisin. Tätä ei voida pitää kohtuuttomana, koska Yhtiö voi uudella osakeannilla kompensoida tappioitaan. F***an ja Euroopan Investointipankin mukanaolon takia osakeannissa osakkeiden merkintähinta todennäköisesti ylittäisi merkittävästi aiemmin käytetyn 3,33333 euron merkintähinnan, mistä johtuen Yhtiö todennäköisesti hyötyisi tästä järjestelystä.

Käyvästä hinnasta

Toimivan yrityksen arvon määrittelyyn vaikuttavat monet tekijät kuten yrityksen tarkoitus ja toimiala, yrityksen toiminnan laajuus, yrityksen rahoitusrakenne, osakkeenomistajien piiri ja osakkeiden jakautuminen, yhtiön toimintapolitiikka, yhtiön omaisuuden sisältö ja laji, kehitys- ja kilpailunäkymät yleensä ja erityisesti yrityksen toimialalla sekä yleinen taloudellinen tilanne.

Kantaja on vastustanut yhtiökokouksessa helmikuussa 2015 järjestetyn osakeannin merkintähintaa ja pitänyt sitä liian alhaisena, sillä Niemisellä on ollut jo tällöin keskusteluja rahoitusvaihtoehdoista S***en kanssa. S***en tarjous osakeannista 21 euron osakekohtaiseen merkintähintaan ei ole ollut esityslistalla eikä yhtiökokouksessa ole siten voitu osakeyhtiölain 5 luvun 11 §:n mukaan päättää muusta arvostuksesta osakeannissa. Pykälän mukaan yhtiökokouksessa saadaan päättää vain asiasta, joka on mainittu kokouskutsussa tai joka yhtiöjärjestyksen mukaan on käsiteltävä kokouksessa. Nieminen oli tuonut vaihtoehdon esille hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta, mutta S L***sen ja D C***vin vastustuksesta jätettiin asia pois esityslistalta. Yhtiö ei ollut tällöin myöskään suostunut allekirjoittamaan ja hyväksymään S***en antamaa kirjallista tarjousta "Term Sheet".

Tapauksessa osakkeiden merkintähinnaksi on asetettu 27.2.2015 sekä 4.11.2015 yhtiökokouksissa 3,33333 euroa, jonka Yhtiö Oy katsoo vastanneen osakkeen käypää arvoa. Kuitenkaan Yhtiö Oy ei ole esittänyt mihin tämä arvo perustuu, ja millä tavoin tai menetelmin tähän arvoon ollaan päädytty. Kantajan näkemyksen mukaan arvo perustuukin l***d Ky:n edustajan S L***sen arvioon yhtiön arvosta 27.2.2015. Tuolloin L*** lausui ilman mitään perusteluja taikka kirjallisia laskelmia, että yhtiö arvostetaan osakeannissa 10 miljoonan arvoiseksi, joka tarkoitti yhden osakkeen merkintähinnan olevan 3,33333 euroa. Tämän pohjalta näyttäisi olevan kiistatonta, että Yhtiö Oy ei ole kovinkaan perusteellisesti arvioinut osakkeiden käypää arvoa, ja näin ollen vastaajan väitteet osakkeiden arvosta eivät ole todellisia.
Osakkeenomistajien yhdenvertaisuus edellyttää, että suunnattu osakeanti järjestetään osakkeen käyvästä hinnasta, jotta olemassa olevien osakkeenomistajien asema ei laimennu.

Vastauksessa tuodaan esiin, että yhtiön omistajina olleet sijoittajat l***o, l***e ja M***s eivät lähtökohtaisesti olleet kiinnostuneita tekemään Yhtiöön lisäsijoituksia. Kuitenkin nämä kolme omistajatahoa ostivat 27.2.2015 järjestetyssä osakeannissa suuren määrän osakkeista. Syynä tähän näyttäisi olevan huomattavan alhainen osakkeiden merkintähinta. Enemmistöosakkeenomistajat ovat suunnitelmallisesti arvioineet ja ajaneet perusteettomasti yhtiön osakkeiden arvostuksen matalaksi, jotta he voisivat hyötyä vähemmistöosakkeenomistajien kustannuksella.

S***n Term Sheetistä

S***C (jäljempänä "S***e") tarjosi ensin lainarahoitusta, mutta tarjous hylättiin, koska yhtiöön haluttiin pääomarahoitusta. Tällöin osakkeenomistajat eivät ole esittäneet lainarahoituksesta samanlaisia väitteitä ja epäilyjä itse S***esta, sen toimijoista taikka sen rahojen alkuperästä.

Tämän jälkeen S***e ilmoitti, että se on halukas sijoittamaan Yhtiöön merkitsemällä C-osakkeita 21 euron osakekohtaiseen merkintähintaan. Nieminen esitti lisättäväksi 27.2.2015 pidetyn yhtiökokouksen esityslistalle S***en esityksen. Niemisen esitystä ei lisätty esityslistalle. Tämä on ollut osa enemmistöosakkeiden omistajien suunnitelmallista toimintaa.

Neuvottelut S***en kanssa olivat edelleen jatkuneet, ja Niemisen vaatimuksesta 4.11.2015 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen esityslistalle on lisätty S***en tarjous. S***en esityksessä uusia C-sarjan osakkeita olisi tarjottu merkittäväksi merkintähintaan 21 euroa per osake. Helmikuun 2015 annilla kerätyt varat kuluivat vastaajan vastauksen mukaan nopeasti yhtiön rästiin jääneiden

maksujen suorittamiseen. Yhtiön hallituksen on siten täytynyt jatkaa aktiivisesti uusien rahoitusjärjestelyjen etsimistä ja siten sillä on ollut yhdeksän kuukautta aikaa selvittää S***en rahoitusmallin toimivuus.

Molemmissa yhtiökokouksissa päätettiin tarjota merkittäväksi
B-osakkeita merkintähintaan 3,33333 euroa per osake. Järkeviä perusteluita sille, miksi yhtiökokouksissa päätettiin valita liiketaloudellisesti selkeästi heikompi vaihtoehto ei ole esitetty. Epävarmuus kiireellisen aikataulun kanssa ei ole järkevä perustelu, sillä Yhtiö olisi voinut valita S***en tarjouksen ja tarvittaessa palata alhaisen merkintähinnan antiin, jos Term Sheetin mukainen järjestely olisi jostain syystä epäonnistunut.

Vastaajan mukaan lisärahoitusta tarvittiin nopeasti konkurssin välttämiseksi. Hallituksella on kuitenkin ollut useita kuukausia aikaa toimia tilanteen estämiseksi ja huolellisesti toimimalla ei yhtiö olisi joutunut konkurssiuhan alle, jossa yhtiö on joutunut tekemään selvästi sen edun vastaisia päätöksiä. Yhtiöllä olisi esimerkiksi ollut mahdollisuus saada S***elta aiemmin sinä vuonna tarjottua lainarahoitusta.

Investointipankki C***H (nykyisin B***o) sai toimeksiannon Yhtiö Oy:ltä etsiä uusia sijoittajia Yhtiö Oy:lle. C***a toimitti viikoittaisen raportin Yhtiö Oy:n hallitukselle keskustelujen etenemisestä. C***an 3.11.2015 antaman viikkoraportin mukaan, C***a oli ollut yhteydessä 220 sijoittajan kanssa, joista 13 oli kiinnostuneita. Näistä sijoittajista viidelle oli lähetetty alustava ei-sitova tarjous, ja seuraava askel heidän kanssaan olisi ollut ei-sitovan tarjouksen allekirjoittaminen. Kuitenkin vain yksi potentiaalisista sijoittajista oli jo allekirjoittanut ei-sitovan tarjouksen ("Term Sheet"), ja tämä sijoittaja oli S***e. C***an 3.11.2015 antaman viikkoraportin aikana realistisin sijoittajavaihtoehto on ollut S***e.

Sekä 27.2.2015 että 4.11.2015 pidetyissä ylimääräisissä yhtiökokouksissa yhtiökokouksen enemmistö päätti hyväksyä esityksen 600.00 uuden B-sarjan osakkeen merkitsemisen hintaan 3,33333 euroa per osake. Molemmilla kerroilla käytännössä vain Yhtiö Oy:n suurimmilla osakkeenomistajilla oli varaa merkitä uusia osakkeita, ja näin ollen heidän omistusosuutensa kasvoi ja perustajaosakkaiden omistusosuus laski.

Merkintähinnalle ei ole Yhtiö Oy:n yhtiökokouksessa esitetty perusteluja kuten OYL 9:5 § edellyttää. Suunnatussa osakeannissa pyritään saamaan mahdollisimman korkea merkintähinta osakkeista, koska se tuo yhtiölle enemmän varoja. Kun yhtiökokouksessa on päätetty tehdä osakeanti alhaisimman tarjouksen mukaan, ei osakeanti ole ollut yhdenvertaisuusperiaatteen eikä kaikkien osakkeenomistajien yhteisen edun mukainen.

VASTAAJAN LAUSUMA

Osakeantia koskeviin yhtiökokouksen pöytäkirjoihin vuodelta 2015 e i ole kirjattu perusteluja merkintähinnalle. Merkintähinnasta on kuitenkin päätetty helmikuun 2015 yhtiökokouksessa hallituksen puheenjohtajan S L***sen esittämillä perusteilla, kuten Nieminen toteaa.
Marraskuun annissa on käytetty samoja ehtoja kuin helmikuussa ja merkintähinnan perustelu on ollut sama. Tämä yhtiökokouspäätösten kirjausten puute on sellainen seikka, jota olisi tullut moittia 3 kk:ssa osakeyhtiölain 21 luvun 1 §:n (1) kohdan mukaisesti. Nieminen ei ole moittinut yhtiökokousten päätöksiä tältä osin, joten kirjausten puute on korjaantunut.

Merkintähinta perustuu tämän kokoisissa yrityksissä tyypillisesti neuvottelutulokseen. Osakeannin merkintähinta on sijoittajien ja yhtiön neuvottelutulos, mitä on käytetty kysymyksessä olevissa vuoden 2015 ja aiemmissakin anneissa. Tämä on sallittu tapa määritellä merkintähinta.

Koska kysymyksessä olevat annit on merkitty kaupparekisteriin ja ovat voimassa, ei antipäätös enää voi raueta. Yhtiön ja sen osakkeenomistajien sekä lainanantajien luottamusta kaupparekisterimerkintöjen julkiseen luotettavuuteen suojataan.

Euroopan Investointipankin kanssa oli sovittu useista ehdoista, jotka oikeuttavat 12 miljoonan euron pääomamääräisen lainan irtisanomiseen, mikäli muun muassa Yhtiön ilmoitettu oma pääoma osoittautuu virheelliseksi.

Osakeantien raukeaminen johtaisi monitahoisiin ongelmiin. Esimerkiksi marraskuun 2015 ja vuoden 2016 antien sekä EIB:ltä otetun lainan perusteella palautettavaa olisi mahdollisesti yli 22 miljoonaa euroa.
Hallituksen jäsenyydet tulisi arvioida uudelleen ja tehdä tarvittavat muutokset. Lisäksi muun muassa yhtiöjärjestyksen muutokset ja kaupparekisterimerkinnät olisi purettava. Mahdolliset osakkeiden myynnit tulisi tutkia ja tarvittaessa purkaa.

Helmikuun 2015 annin rahat olivat sisällä vasta elokuussa 2015 ja marraskuun 2015 annin rahat helmikuussa 2016. Kysymys ei ollut väitetystä enemmistöosakkeenomistajien haltuunotosta, vaan Yhtiön aidoista vaikeuksista löytyy yhtiölle rahoitusta edes sen silloisilta osakkeenomistajilta.

Marraskuun 2015 antipäätös ei ole yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Kaikilla osakkeenomistajilla oli oikeus merkitä B-osakkeita pro rata. Tässä tilanteessa on suosittu A-osakkeenomistajia.

Yhtiön hallitus on joka tapauksessa toiminut huolellisuusvelvoitteen mukaisesti arvioidessaan asianmukaisesti, mikä on yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien edun mukainen ratkaisu akuutin kassakriisin uhatessa ajaa yhtiön konkurssiin.

Yhtiöön on sijoittanut rahaa usea pääomasijoittaja. Pääomasijoittajien taustalla on muun muassa eläkeyhtiöiden, Suomen valtion ja säätiöiden sijoituksia. Yhtiön hallituksen on tullut varmistua asianmukaisesti, että S***e ja sen taustalla olevat rahan lähteet voidaan tunnistaa rahanpesulainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Asiassa on sittemmin tullut ilmi, että S***e ja Term Sheetin allekirjoittaja B S***k on tuomittu Yhdysvalloissa kesällä 2018 rahaston toimintaan liittyvistä väärinkäytöksistä isoihin sakkoihin. Paikallinen tarkastusviranomainen on katsonut, että S***en taustalla ei ole ollut väitettyjä rahoittajia eli rahastossa ei ole ollut ilmoitettuja varoja ja rahastoa on käytetty huijaustarkoituksiin. Tämä huomioon ottaen oli yhtiön ja sen osakkeenomistajien kannalta positiivista, että Yhtiön hallitus toimi huolellisesti ja vaati lisätietoja muun muassa S***en rahanlähteistä esitetyn tarjouksen tueksi. Yhtiö pitää tämän tiedon valossa todennäköisenä, että vaikka neuvotteluja S***en kanssa olisikin jatkettu ja se olisi sitoutunut merkitsemään Yhtiön osakkeita esitetyin tai muilla ehdoin, Yhtiö ei olisi koskaan saanut osakeanneilla maksettavaksi sovittuja rahoja.


RIITAISET SEIKAT

- kantajan oikeus ajaa tätä mitättömyyskannetta ottaen huomioon hänen tietoisuutensa yhtiön asioista ja ajan kuluminen päätöksestä 4.11.2015? Koska kantaja otti vastaajaan yhteyttä kanteeseen liittyen?
- onko vastaajan yhtiökokouspäätös 4.11.2015 suunnatusta osakeannista mitätön(OYL 21:2 §)? Loukkaako se selvästi osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta (OYL 1:7 §) ? Onko yhdenvertaisuusperiaatteen vastaista, jos osakas ei oikeudestaan huolimatta halua/voi sijoittaa rahaa osakeannissa? Oliko päätös yhtiön/osakkeenomistajien edun vastainen?
- osakkeiden käypä arvo 4.11.2015?
- S***en yhtiökokouksessa 4.11.2015 esillä olleen tarjouksen sisältö ja sitovuus?
- kantajan allekirjoittaman uuden osakassopimuksen 23.6.2016 merkitys?
- mahdollisen päätöksen mitättömyyden seurausten merkitys? Estääkö osakeannin kirjaaminen kaupparekisteriin annin mitätöimisen/raukeamisen?


TODISTELU

Kantajan kirjalliset todisteet

K1. Pöytäkirja Yhtiö Oy:n osakkeenomistajien päätöksistä 11.12.2007
Teema: Suunnatussa osakeannissa osakkeet on tarjottu merkintähintaan 5,60 euroa per osake; merkintähinta 3,33333 euroa per osake ei vastaa Yhtiö Oy:n osakkeiden käypää arvoa.

K2. Pöytäkirja Yhtiö Oy:n osakkeenomistajien päätöksistä 13.9.2010
Teema: Suunnatussa osakeannissa osakkeet on tarjottu merkintähintaan 8,04 euroa per osake; merkintähinta 3,33333 euroa per osake ei vastaa Yhtiö Oy:n osakkeiden käypää arvoa.

K3. Pöytäkirja Yhtiö Oy:n osakkeenomistajien päätöksistä 25.2.2013 ja pöytäkirjan liite 1 osakeantiehdoista
Teema: Suunnatussa osakeannissa l***d Ky:lle ja l***o Oy:lle osakkeet on tarjottu merkintähintaan 8,04 euroa per osake ja 6,43 euroa per osake; merkintähinta 3,33333 euroa per osake ei vastaa Yhtiö Oy:n osakkeiden käypää arvoa.

K4. Pöytäkirja Yhtiö Oy:n osakkeenomistajien päätöksistä 22.4.2013 Teema: Yhtiöön on otettu uusi ensisijainen B-osakesarja ja aiemmista osakkeista on tehty A-osakesarjan osakkeita. J
KS. Report for the board 17.11.2014 SALAINEN
Teema: Merkintähinta 3,33333 euroa per osake ei vastaa Yhtiö Oy:n osakkeiden käypää arvoa.

K6. Sähköpostikirjeenvaihto 18.2.-19.2.2015 SALAINEN
Teema: S***en tarjous on vastannut yhtiön osakkeiden käypää arvoa; merkintähinta 3,33333 euroa per osake ei vastaa Yhtiö Oy:n osakkeiden käypää arvoa.

K7. Niemisen sähköposti Yhtiön osakkeenomistajille 20.2.2015 ja M K***sen sähköposti 18.2.2015
Teema: S***e on tarjoutunut merkitsemään Yhtiön uusia
C-sarjan osakkeita merkintähintaan 21 euroa per osake; merkintähinta 3,33333 euroa per osake ei vastaa Yhtiö Oy:n osakkeiden käypää arvoa.

K8. Yhtiö Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja 27.2.2015 Teema: Merkintähinta 3,33333 euroa per osake ei vastaa Yhtiö Oy:n osakkeiden käypää arvoa; osakeanti merkintähintaan 3,33333 euroa per osake on ollut vastoin yhtiön etua.

K9. Report for the board 26.5.2015 SALAINEN
Teema: F***a on ollut potentiaalinen tärkeä yhteistyökumppani.

K10. Weekly Status Report 14.9.2015 SALAINEN
Teema: Yhtiö on käynyt F***an kanssa pitkälle edenneitä neuvotteluita syyskuussa 2015.

K11. Term Sheet, S***C 27.10.2015
SALAINEN
Teema: S***e on tarjoutunut merkitsemään Yhtiön uusia C-sarjan osakkeita merkintähintaan 21 euroa per osake; merkintähinta 3,33333 euroa per osake ei vastaa Yhtiö Oy:n osakkeiden käypää arvoa.

K12. Yhtiö Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja 4.11.2015
Teema: Yhtiökokoukselle on tehty kaksi esitystä suunnatusta osakeannista: merkintähintaan 3,33333 euroa per osake ja 21 euroa per osake; merkintähinta 3,33333 euroa per osake ei vastaa Yhtiö Oy:n osakkeiden käypää arvoa; osakeanti merkintähintaan 3,33333 euroa per osake on ollut vastoin yhtiön etua.

K13. Pöytäkirja Yhtiö Oy:n osakkeenomistajien päätöksistä 23.6.2016 ja pöytäkirjan liite 1 osakeannin ehdoista
Teema: Yhtiön osakkeenomistajat ovat 23.6.2016 yksimielisesti päättäneet osakeannista merkintähintaan 10,62 euroa; merkintähinta 3,33333 euroa per osake ei vastaa Yhtiö Oy:n osakkeiden käypää arvoa.

K14. Yhtiö Oy:n yhteisösäännöt 23.4.2013-26.7.2016
Teema: Yhtiöön on otettu uusi B-osakesarja osakkeenomistajien päätöksen 22.4.2013 mukaisesti, yhtiön varojenjakotilanteessa B-osakesarja on etuoikeutettu A-osakesarjaan nähden.

K15. Yhtiö Oy:n yhteisösäännöt 26.7.2016 lukien
Teema: Yhtiöön on otettu uusi C-osakesarja osakkeenomistajien 23.6.2016 tekemän päätöksen mukaisesti, uusi C-osakesarja ei ole ollut syy S***en tarjouksen hylkäämiseen.

K16. Niemisen ilmoitus aloitettavista oikeudenkäynneistä 21.6.2016
Teema: Yhtiö on ollut tietoinen yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisesta osakeantipäätöksestä. Haaste ei ole tullut vastaajalle yllätyksenä. Nieminen on pyrkinyt selvittämään ja sopimaan asian ilman oikeudenkäyntiä.

K17. R V***sen sähköposti 28.6.2016 allekirjoittamattomasta osakas-ja rahoitussopimuksesta
Teema: Vastaaja on painostanut Niemisen allekirjoittamaan osakassopimuksen.

K18. S L***sen sähköposti 5.7.2016
Teema: Vastaaja on pyrkinyt sopimaan asian ja ollut tietoinen Niemisen aikomuksesta vaatia yhtiökokouksen 4.11.2015 mitättömäksi julistamista

K19 Share issue & lnvestment history
Teema: Yhtiössä tehtyjen osakeantien valuaatiot vuosina 2008 - 2016.

K20 A A***an ja muiden sähköpostit 27.10.-3.11.2015 (Vastaajan kirjallinen V1O)

Teema: Yhtiö Oy:n hallitus on päättänyt olla hyväksymättä S***en sijoitustarjousta.

K21 Yhtiö Oy:n ja S***C:n väliset salassapitosopimukset
Teema: Yhtiöiden välillä on ollut salassapitosopimus yhtiöiden välillä käytyjen sijoitusneuvotteluiden takia vuosina 2012 - 2017.

K22 S***C:n toimittaman due diligence -tilanne
Teema: S***e on toimittanut due diligence -tarkistusta Yhtiö Oy:ssä, Yhtiö Oy:n johto on aktiivisesti toimittanut materiaalia S***en tarkistettavaksi.

K23 Yhtiö Oy:n johdon välistä kirjeenvaihtoa koskien yhtiön valuaatiota SALAINEN
Teema: S***en antama valuaatio Yhtiö Oy:stä on ollut yhtiön johdon mukaan oikea.

K24. Litterointi/kantaja 5.11.2015 yhtiökokouksesta (perustuu äänitykseen)
Teema: Nieminen on yhtiökokouksessa tuonut selkeästi ilmi, että osaeanti tehdään alihintaan; Nieminen on vasta yhtiökokouskutsun myötä saanut tietää osakeannin hinnoittelusta, vaikka tämä on yhtiön hallituksen jäsen;

Vastaajan kirjalliset todisteet

V1. Sähköpostiketju Yhtiön osakkeenomistajien ja hallituksen jäsenten välillä 27.10.-3.11.2015
Teema: Nieminen osallistui yhtiökokouksen valmisteluun ja vaati esityslistalle S***en tarjouksen. Nieminen oli jo ennen yhtiökokousta tietoinen yhtiökokoukselle esitetyn osakeannin ehdoista ja merkintähinnasta.


V2. Yhtiö Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja 4.11.2015
Teema: Yhtiökokouksessa on äänestetty kahdesta vaihtoehdosta. Nieminen on ollut läsnä yhtiökokouksessa.

V3. Ote osakassopimuksesta 23.6.2016
Teema: Nieminen on allekirjoittanut uuden osakassopimuksen marraskuun 2015 annin jälkeen ja tällä tavalla sitoutunut yhtiön osakeomistuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

V4. Yhtiö Oy:n hallituksen pöytäkirja 22.1.2015 SALAINEN
Teema: Yhtiö oli alkuvuodesta 2015 merkittävissä taloudellisissa vaikeuksissa.

V5. S L***sen sähköpostiviesti 22.2.2015 klo 21:26 hallituksen jäsenille SALAINEN
Teema: Ulkopuolinen ammattilainen C***a katsoi, että S***en tarjoukseen sisältyi merkittäviä haasteita. S***en tarjousta ei pidetty uskottavana.

V6. A A***an sähköpostiviesti 23.2.2015 klo 6:29 hallituksen jäsenille
SALAINEN
Teema: S***en tarjousta ei pidetty uskottavana.

V7. Hallituksen pöytäkirja 17.9.2015
Teema: Yhtiö kävi samanaikaisesti useita neuvotteluja potentiaalisten sijoittajien kanssa. Yhtiön taloudellinen kriisi syyskuussa 2015 oli vakava.

V8. R V***sen sähköpostiviesti 27.10.2015 klo 18:11 hallituksen jäsenille
Teema: S***en tarjous oli alustava ja ei-sitova

V9. S***en Term Sheet 27.10.2015 SALAINEN
Teema: S***en tarjous oli alustava ja ei-sitova.

V10. A A***an ja muiden sähköpostit 27.10.-3.11.2015
Teema: S***en tarjous oli alustava ja ei-sitova.

V11. R V***sen sähköposti 13.10.2015 ja ote liitteenä olleesta hallitukselle annetusta raportista (Report for the Board) 15.10.2015 SALAINEN
Teema: Yhtiön taloudellinen kriisi lokakuussa 2015 on vakava.

V12. M K***sen ja R V***sen sähköpostiviestit 27.10.2015 S L***selle ja liitteenä ollut yhteenveto SALAINEN
Teema: Yhtiön taloudellinen kriisi lokakuussa 2015 on vakava.

V13. C***an viikkoraportti 3.11.2015 SALAINEN
Teema: Juuri ennen ylimääräistä yhtiökokousta toimitettu raportti osoittaa, että C***a kävi samanaikaisesti useita neuvotteluja potentiaalisten sijoittajien kanssa. C***a selvitti yli 200 potentiaalisen sijoittajan kiinnostusta, mutta ei onnistunut löytämään loppuvuoteen 2015 mennessä ratkaisua. F***an kanssa sittemmin tehdystä yhteistyösopimuksesta ei ollut marraskuussa 2015 vielä tietoa.

V14. Finance Contract Yhtiö Oy/European lnvestment Bank 13.7.2016
SALAINEN
Teema: EIB:llä oikeus vaatia koko 12 miljoonan euron laina takaisinmaksettavaksi, mikäli lainan antohetkellä olevissa osakeomistuksia koskevissa tiedoissa on virheitä

V15. Weekly Status Report 1.2.2016 SALAINEN
Teema: F***an kanssa ei oltu vielä marraskuussa 2015 sovittu yhteistyöstä

V16. Connecticut Department of Banking, Pindings and Order 2.5.2018
Teema: S***en toiminnassa on havaittu merkittäviä väärinkäytöksiä, joten Yhtiön hallitus oli toiminut oikein edellyttäessään lisätietoja sijoittajasta ja sen taustatahoista

V17. "Fraud leads to fines for Westport financier" 11.5.2018
Teema: S***en toiminnassa on havaittu merkittäviä väärinkäytöksiä, joten Yhtiön hallitus oli toiminut oikein edellyttäessään lisätietoja sijoittajasta ja sen taustatahoista

V18. Yhtiön maksuhäiriöote 29.3.2017
Teema: yhtiön ensimmäinen maksuhäiriö marraskuussa 2015

V19: Yhteenveto Yhtiö Oy:n taloudellisista luvuista vuoden 2015 aikana SALAINEN
Teema: Yhtiö oli taloudellisessa kriisissä vuoden 2015 osakeanteja ennen, mikä vaikutti olennaisesti yhtiön arvoon ja tätä kautta osakeanneissa käytettyihin merkintähintoihin.

V20. Report for the board 17.11.2014 SALAINEN (Kantajan todiste KS)
Teema: Yhtiö etsi uutta rahoitusta jo loppuvuodesta 2014. Yhtiöllä oli huomattavia ongelmia myyntipuolella.

V21. E K***sen ja muiden sähköpostiviestit 18.2.-19.2.2015
SALAINEN (Kantajan todiste K6)
Teema: Hallituksen jäsenet kyseenalaistivat S***en esityksen jo helmikuussa 2015. S***e ei ilmoittanut Yhtiölle sijoittajiaan; Yhtiön kassa oli loppumassa.

V22. Yhtiö Oy:n ylimääräisen yhtiökokouksen pöytäkirja 27.2.2015 (Kantaja todiste KS)
Teema: Helmikuun 2015 annissa käytettiin samaa osakekohtaista merkintähintaa kuin marraskuun 2015 annissa.

V23. Report for the board 26.5.2015 SALAINEN (Kantajan todiste K9)
Teema: Yhtiön taloudellinen tilanne oli edelleen heikko.

V24. Weekly Status Report 14.9.2015 SALAINEN (Kantajan todiste K10)
Teema: Yhtiö kävi samanaikaisesti useita neuvotteluja potentiaalisten sijoittajien kanssa.

V25. Yhtiö Oy:n johdon välistä kirjeenvaihtoa koskien yhtiön valuaatiota (kantajan todiste K23) SALAINEN
Todistusteema:
- Yhtiön taloudellinen tilanne oli kriittinen alkuvuodesta 2015; Yhtiö tutki asianmukaisesti S***ea mahdollisena rahoittajana, mutta neuvottelut eivät edenneet; S***e ei toimittanut Yhtiölle tietoja taustallaan olleista rahoittajista.

V26. Yhteenveto Yhtiö Oy:n osakeanneista helmikuu 2015, marraskuu 2015 ja kesäkuu 2016 (K19 osittain)
Todistusteema:
- Useat yhtiön vanhat osakkeenomistajat merkitsivät yhtiön osakkeita helmi- ja marraskuun 2015 osakeanneissa; Osakkeita eivät siis merkinneet ainoastaan enemmistöomistajat l***o Oy, l***d Oy ja M***g.

V27. Yhtiö Oy:n helmi- ja marraskuun 2015 osakeantien maksupäivät
Todistusteema:
- Helmi- ja marraskuun 2015 osakeanneilla kerätyt rahat ovat kertyneet yhtiölle pitkän ajan kuluessa, joten kyse ei ole Niemisen väittämästä enemmistöomistajien toteuttamasta vilpillisestä järjestelystä; Nieminen on itsekin suorittanut merkintähinnan marraskuun 2015 annin osalta vasta 19.5.2016.


Kantajan henkilötodistelu

1. Nieminen todistelutarkoituksessa
Teema: Yhtiön liiketoiminta ja sen kehitys, Yhtiön osakkeiden arvo ja arvon kehitys, osakkeenomistajien päätökset ja niiden perusteet, hallitusten jäsenten toiminta, yhtiökokouksen 4.11.2015 päätöksellä edustettu epäoikeutettu etu ja osakkeenomistajille ja Yhtiölle aiheutettu vahinko.

2. R V***
Teema: Yhtiön liiketoiminta ja sen kehitys, Yhtiön osakkeiden arvo ja arvon kehitys, osakkeenomistajien päätökset ja niiden perusteet, hallitusten jäsenten toiminta.

3. S L***
Teema: Yhtiön liiketoiminta ja sen kehitys, Yhtiön osakkeiden arvoja arvon kehitys, osakkeenomistajien päätökset ja niiden perusteet, hallitusten jäsenten toiminta.

Kantaja on luopunut muista nimeämistään todistajista.

Vastaajan henkilötodistelu

1. S L***, Yhtiö Oy:n hallituksen puheenjohtaja
Todistusteema: Yhtiön taloudellinen tilanne ja arvo vuonna 2015, S***en tarjousten käsittely, Niemisen rooli ylimääräisen yhtiökokouksen 4.11.2015 valmistelussa ja kokouksessa, vuoden 2015 osakeantien toteuttaminen, neuvottelut sijoittajien ja yhteistyökumppanien kanssa.

2. M K***
Todistusteema: Yhtiön taloudellinen tilanne vuonna 2015, Niemisen rooli ylimääräisen yhtiökokouksen 4.11.2015 valmistelussa ja kokouksessa

3. R V***
Todistusteema: Yhtiön taloudellinen tilanne ja arvo vuonna 2015, S***en tarjousten käsittely, Niemisen rooli ylimääräisen yhtiökokouksen 4.11.2015 valmistelussa ja kokouksessa, vuoden 2015 osakeantien toteuttaminen, neuvottelut sijoittajien ja yhteistyökumppanien kanssa.


TUOMION PERUSTELUT

Asian riidattomat lähtökohdat

Vastaajayhtiö Yhtiö Oy keräsi vuosien 2010-2016 aikana kaikille osakkeenomistajilleen avoimilla suunnatuilla osakeanneilla yhteensä noin 18 miljoonaa euroa. Kantajalla on ollut oikeus merkitä osakkeita jokaisessa Yhtiö Oy:n osakeannissa.

Yhtiökokouksen enemmistö päätti 4.11.2015 hyväksyä esityksen osakkeiden merkitsemisestä hintaan 3,33333 euroa per osake ja äänesti osakkeiden tarjoamista merkintähintaan 21 euroa vastaan. Kantaja on 4.11.2015 yhtiökokouksessa äänestänyt hyväksyttyä osakeantiehdotusta vastaan. Marraskuun 2015 annin ehdot ovat riidattomia. (K12 § 7)

Kantaja on aiemmin toiminut vastaajayhtiön toimitusjohtajana ja teknologiajohtajana sekä liiketoiminnan kehitysjohtajana. Hän oli yhtiön hallituksen jäsen vuosina 2007-2016.

Henkilötodistelu pääkohdittain

Kantaja Nieminen on englannin kieleltä tulkattuna käräjäoikeudessa todistelutarkoituksessa kertonut laajasti vastaajayhtiön toiminnasta, omasta osallistumisestaan siihen, yhtiön rahoituksesta sekä arvostuksesta, sijoittajien mukaantulosta sekä eri kokoustapahtumista. Hän on kertonut vastaajayhtiön rahoitusneuvotteluista muun muassa S***en kanssa jo vuodesta 2012 lukien. Kantaja oli kokenut, että hänet oli lopulta käytännössä suljettu yhtiön toiminnan ulkopuolelle.

Kantajan mukaan vuonna 2015 käytetystä merkintähinnasta 3,33 euroa ei keskusteltu hallituksessa eikä kantajalla ole lainkaan tietoa sen perusteista. Kantaja oli vastustanut hintaa sekä helmikuun että marraskuun 2015 yhtiökokouksissa ja muissakin yhteyksissä. Kyse oli selkeästä aliarvostuksesta, mikä on havaittavissa muun muassa C***an (C***H) arvioista ja S***en tarjouksesta ilmenevästä arvostuksesta. S***e oli lopulta alkuvuodesta 2016 päättänyt olla sijoittamatta vastaajayhtiöön. Rahoituskriisitilanteissa suuret rahat tarvittiin sijoittajilta, koska vähemmistöosakkailla ei ollut tarvittavia varoja. Sijoittajat tiesivät vähemmistöosakkaiden heikon tilanteen.

Kantajan mukaan sijoittajat hankkivat vuonna 2015 etua vähemmistöosakkaiden kustannuksella eivätkä halunneet keskustella kantajan esittämistä vaihtoehdoista rahoitukselle. Marraskuussa 2015 oli jo tiedossa muun muassa vastaajan ensimmäiset todelliset tuotemyynnit asiakkaille, mikä oli tärkeä vaihe yhtiön arvostuksen kannalta. Myös F***a oli jo tuolloin neuvotteluissa mukana. Keskeistä oli vastaajayhtiön erityisosaaminen. F***a-yhteistyön myötä yhtiön arvo "hyppäsi", joten arvostus vuonna 2015 oli väärä.

Kanteen vireillepanoajankohdan osalta kantaja on kertonut tilanteen olleen hänelle 4.11.2015 kokouksen jälkeen vaikea sekä taloudellisesti että henkisesti, erityisesti laittoman irtisanomisen jälkeen. Hänen tuolloinen avustajansa oli kuollut. Kantaja oli kokenut yhtiön varastetun häneltä ja hän koki tulleensa tuossa vaiheessa uhkailluksi mahdollisen oikeudenkäynnin osalta. Hän oli myös ensin yrittänyt vastaajan kanssa sovintoratkaisua.

Vastaajan hallituksen puheenjohtaja S L*** on käräjäoikeudessa todistelutarkoituksessa kuultuna kertonut sijoittaneensa pääomasijoitusyhtiönsä kautta merkittävästi varoja muun muassa vastaajaan. Kysymys oli startup-yrityksen rahoituksesta, jossa on korkeat kasvuodotukset ja paljon riskiä sijoittamisessa. Merkittävää liiketoimintaa ja liikevaihtoa on harvoin alkuvuosina.
Osakassopimuksissa sovitaan ehdoista, joihin usein sisältyy muun muassa hallituspaikka sijoittajalle. Muitakin sijoittajia tuli mukaan vastaajayhtiöön. Tyypillistä on, että perustajien osakkeenomistus laimenee sijoitusten lisääntyessä.

L***sen mukaan startup-yritysten osalta ei ole selkeitä arvostusperusteita, vaan neuvottelut arvosta ja vertailussa myös markkinat ovat keskeisiä. Vastaajayhtiössä käytetty 3,33 euroa oli vuonna 2015 käypä arvo ottaen huomioon vastaajan liiketoiminnan viivästyminen. Yhtiö oli käyttänyt vuoden 2013 mittavan rahoituksen, mutta oli vasta etenemässä kaupalliseen toimintaan. Arvosta käytiin lukuisia keskusteluja, erityisesti sijoittajien kanssa mutta myös hallituksessa, ja samalla haluttiin turvata aiempien osakkaiden osallistumismahdollisuus sekä tosiasiallinen riittävä osallistuminen. Rahoituksen kerääminen sekä helmikuun että marraskuun 2015 annin osalta oli kestänyt 6 kuukautta, mikä oli yllättävän pitkä aika. Yhtiö oli siitä huolimatta syys-lokakuussa 2015 melkein kassakriisissä. Rahat olivat loppumassa marraskuussa 2015 samalla kun yhtiöllä oli merkittävä määrä erääntyneitä lainoja ja maksurästejä. Tilanne oli haastava. liman uutta rahoitusta yhtiö olisi mennyt konkurssiin. Kaikilla osakkeenomistajilla oli tasavertainen mahdollisuus osallistua osakeanteihin. Niistä osakkeista, joita ei merkitty, järjestettiin vielä uusi merkintämahdollisuus. Kantajakin merkitsi osakkeita. Aiemmin käytetyillä korkeammilla tavoitearvoilla sijoituksia ei saatu.

L***sen mukaan vastaaja oli poikkeuksellisen mielenkiintoinen tuotteensa osalta ja sen markkinapotentiaali oli iso. Vuonna 2015 oli kuitenkin jo nähty, ettei vastaaja saavuttanut sille asetettuja tavoitteita, vaikka se oli vuonna 2013 saanut merkittävää rahoitusta. Tavoite käynnistää mittava teollinen tuotanto vuosina 2014-2015 oli epäonnistunut eikä yhtiöllä ollut juurikaan liikevaihtoa. Kiinnostus yhtiöön oli vuonna 2015 heikkoa. Toiminnan ollessa vaakalaudalla osakehinta alenee, mikä on tyypillistä yhtiön jäädessä vuosien aikana selvästi odotuksista. Marraskuun 2015 annissa käytettiin aluksi lyhyitä määräaikoja, koska rahaa yhtiöön haluttiin nopeasti, mutta sekä merkintä- että maksuaikaa pidennettiin useasti, myös vähemmistöosakkaiden osalta.

L*** on kertonut myös siltarahoituksen käytöstä ja pitkään kestäneestä ulkopuolisten sijoittajien etsinnästä. Neuvotteluissa 2014-2015 oli mukana kymmeniä sijoittajia, joita myös tehtävään palkattu C***a etsi. Helmikuun 2015 osakeanti oli ainoa tapa turvata yhtiön tulevaisuus, koska ulkopuoliset eivät olleet tuossa vaiheessa halukkaita sijoittamaan yhtiöön. Moitittu marraskuun 2015 päätös oli ainoa lyhyellä aikajänteellä toteuttamiskelpoinen ja yhtiön edun mukainen ratkaisu kriisitilanteessa. Kantajan vaihtoehdot eivät tuoneet yhtiöön rahaa. Pankkilainaa ei olisi saatu. F***a­sopimuksesta ei marraskuussa 2015 tiedetty, vaan se oli mukana yhtenä tahona kymmenien joukossa. S***en term sheet syksyllä 2015 oli mielenkiintoinen, mutta tietoja sijoittajasta ei ollut tuossa vaiheessa riittävästi ja epäilyjä heräsi yhtiön taustasta. Sen tarjous oli myös vasta alustava ja toteutus olisi kestänyt pitkään, joten se ei vastannut vastaajan akuuttiin rahantarpeeseen. Kysymys ei ollut todellisesta sijoittajasta. EIB:n lainatarjous toteutui vasta kesällä 2016.

Todistaja johtaja R V*** on käräjäoikeudessa kertonut toimineensa vuosina 2011-2016 toimitusjohtajana vastaajayhtiössä. V*** on kertonut yhtiön toiminnan kehittymisestä tällä ajanjaksolla. Vuodenvaihde 2014-2015 oli kriittinen ja yhtiöön oli haettu ulkopuolista rahoitusta jo vuonna 2014, joka ei toteutunut yhtiössä suunnitellusti. Henkilöstöä lomautettiin keväällä 2015.
Pankkilainoitukseen ei ollut mahdollisuuksia. Lainaa sai eläkevakuutuksia vastaan. Verottajan kanssa oli sovittu maksuohjelmasta. Yhtiö lisävelkaantui vuonna 2015. Rahaa käytettiin tuotekehitykseen ja asiakashankintaan, kulut olivat korkeat eikä myynti vastannut odotuksia. Toimeksiannon perusteella C***a yhdessä vastaajan hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan kanssa haki yhtiölle ulkopuolista sijoittajaa. S***en uudesta tarjouksesta oli yhtiössä keskusteltu. Sen taustoissa oli epäselvyyksiä ja epäilyksiä heräsi, mikä on vahvistunut vielä myöhemmin. Toteutus olisi joka tapauksessa vienyt kuukausia. Se ei ollut todellinen vaihtoehto. Siitä huolimatta neuvotteluja jatkettiin.

V***sen mukaan startup-yrityksissä arvo nousee, kun saadaan tuotantoa asiakkaille. Hän ei osannut ottaa tarkemmin kantaa 3,33 euron merkintähintaan, vaikka piti sitä käypänä. Keskusteluja sijoittajien kanssa käytiin siitä, että edes tämä arvo marraskuussa 2015 säilyisi, kun tilanne oli alkuvuotta heikompi. Arvonmääritys on vaikeaa. Valuaatiot vaihtelee sijoittajakohtaisesti. Se ratkaisee, mitä ollaan valmiita tilanteessa maksamaan. Arvo neuvotellaan yhtiön ja sijoittajien välillä. Sijoittajia oli ensin yritetty löytää korkealla valuaatiolla tuloksetta.

V***sen mukaan vaihtoehtoja ei vuonna 2015 ollut, koska ulkoista sijoittajaa ei ollut löytynyt. Toiminta olisi päättynyt ilman uusia sijoituksia. liman yhtiökokouksen antipäätöstä 4.11.2015 yrityksen toiminta olisi lakannut ja se olisi joutunut selvitystilaan. Toimintaa olisi ollut mahdoton jatkaa ilman lisärahoitusta. Sopimus F***cian kanssa ei ollut tiedossa vielä. Se oli neuvottelukumppani muiden joukossa ja potentiaalinen sijoittaja. Sopimus syntyi kesäkuussa 2016 koko kevään neuvottelujen tuloksena. EIB:n lainarahoitus varmistui kesällä 2016 vasta
F***a-yhteistyön myötä. Tilanne oli erittäin kriittinen vuoden 2015 lopussa. Sijoittajat eivät enää uskoneet yhtiöön, mistä kertoo myöhäisyys yhtiöön saaduissa rahoissa. Merkintäaikoja jouduttiin pidentämään.

Todistaja talousjohtaja M K*** on käräjäoikeudessa kuultuna kertonut toimineensa aiemmin johtotehtävissä vastaajayhtiössä vuoteen 2017 saakka. Alkuvuosina yhtiössä mentiin riskirahalla eli sijoituksilla eikä liikevaihto ollut kuluihin nähden merkittävää. Vuonna 2015 kassa oli välillä tyhjä ja rahaa haettiin omistajilta. Tulot eivät olleet kuluihin nähden merkittäviä. Ensimmäinen asiakas ei tilannetta muuttanut. Yhtiö teki merkittävää tappiota ja lähes koko henkilöstö lomautettiin.
Maksujärjestelyistä neuvoteltiin. Liiketoiminta ei ollut kannattavaa. Lokakuussa 2015 tilanne oli kriittinen ja vain lokakuun palkat oli varaa maksaa. Osa alihankkijoista vaati ennakkomaksuja. Yhtiöllä ei ollut erityisiä materiaalivarastoja tuotantoa varten. Trattojen perusteella yhtiötä uhkasi konkurssi. F***a-sopimuksesta ei ollut tietoa marraskuussa 2015. Vielä vuonna 2013 yhtiö ei ollut ollut kriisissä, koska tuolloin vuosina 2007 ja 2010 mukaan tulleet sijoittajat olivat valmiita sijoittamaan yhtiöön rahaa. Vuonna 2015 sijoittajien luottamus oli koetuksella, koska odotukset oli petetty. Teollista tuotantoa ei ollut. Varmaa ei ollut, että sijoittajilta saataisiin yhtiöön lisärahaa.
Ulkopuolisiakaan sijoittajia ei ollut helppo kontaktoida, kun asetetut tavoitteet eivät olleet toteutuneet. C***an kanssa yritettiin löytää uusia sijoittajia.

K***sen mukaan toteutettu 3,33 euroa oli käypä arvo, jota oli käytetty jo alkuvuodesta 2015. Hän on kertonut yhtiön arvonmäärityksessä huomioon otettavista tekijöistä. K*** ei itse tehnyt arvonmääritystä eikä hänellä ole tietoa, kuka arvosta päätti. Hallitus, toimitusjohtaja ja osakkeenomistajat neuvottelivat siitä. Sijoittajat eivät usein perustelleet arvoja, vaan esittivät omat näkemyksensä. Aiemmilta sijoittajilta ei olisi haluttu hakea rahoitusta, koska odotuksia ei ollut täytetty, minkä perusteella arvostus olisi alhainen. Osakeantipäätös oli K***sen mukaan yhtiön edun mukainen, koska sillä vältettiin konkurssi, kun ulkopuolisia sijoittajia ei löytynyt. Marraskuun 2015 osakeannin maksuja saatiin vielä toukokuussa 2016. Sekään anti ei ratkaissut yhtiön rahoitustilannetta pitkäaikaisesti.

K*** on kertonut tutustuneensa useisiin S***en ehdotuksiin, joista keskusteltiin paljon. Ne eivät vaikuttaneet sellaisinaan toteuttamiskelpoisilta ja mainitun yhtiön taustoissa oli epäselvyyksiä. Sopimuksen aikaan saaminen olisi kestänyt 3-6 kuukautta. Lakimiehet eivät vielä olleet asiassa mukana. Neuvotteluja ei voitu käydä ilman lisärahoitusta. Tämä vaihtoehto ei olisi ratkaissut vastaajan rahoitusvajetta.

Sovellettavat säännökset, näytön arviointi ja johtopäätökset

Onko kantaja menettänyt oikeutensa vaatia päätöksen mitättömyyttä?

Vastaaja on ensinnäkin väittänyt, että kantaja ei tietoisuutensa vuoksi olisi sellaisessa asemassa, että voisi vaatia yhtiökokouksen osakeantipäätöksen 4.11.2015 mitätöintiä, tai ainakin ajan kulumisen sekä vastaajan liiketoiminnan kehittymisen vuoksi kantaja olisi menettänyt oikeutensa vaatia mainitun päätöksen mitätöintiä. Kanne on tullut vireille 22.12.2016.

Mitättömyyteen voi periaatteessa vedota milloin tahansa. Toisinaan kuitenkin yhtiökokouspäätös saattaa pätevöityä, vaikka kannetta ei nosteta sen kumoamiseksi tai pätemättömäksi vahvistamiseksi. Näin voi olla erityisesti yhdenvertaisuuden loukkausta tarkoittavissa tilanteissa, joissa asianomainen osakkeenomistaja on päätöksen johdosta jättänyt reagoimatta tapauskohtaisesti arvioidun, päätöksen tekemisestä lasketun yli kolmen kuukauden mittaisen ajan. Myös muilla seikoilla kuin ajan kulumisella voi olla arvioinnissa vaikutusta. Päätöksen tarkoittaman muutoksen merkitsemisellä kaupparekisteriin ei välttämättä ole merkitystä arvioinnissa. Päätökseen perustuvaa täytäntöönpanotointa ei käytännössä kuitenkaan aina voida peräännyttää. (Kyläkallio - lirola - Kyläkallio: Osakeyhtiö 1 2017 s. 496) Ks. KKO 2018:19

Kantaja on kesällä 2016 neuvotellut eri asioista vastaajan kanssa sopimukseen pyrkien, mutta hän on tässä moiteasiassa nostanut kanteen vasta joulukuussa 2016, selvästi yli vuoden kuluttua moitteenalaisesta yhtiökokouspäätöksestä. Kantaja on ollut tietoinen moititun yhtiökokouksen päätöksen sisällöstä jo sen tekemisestä lukien ja on vastustanut sitä jo tuossa vaiheessa. Kantaja on myös itse merkinnyt osakkeita vastaajayhtiössä moittimallaan 3,33 euron arvolla. Sitä yhtiö oli kantajan tieten käyttänyt jo helmikuun 2015 annissa, jota ei ole kantajan taholta erikseen moitittu. Kantaja on ollut moitittua päätöstä tehtäessä vastaajayhtiön hallituksen pitkäaikainen jäsen. Kantaja toimi hallituksen jäsenenä kesäkuuhun 2016 saakka. Hän on myös allekirjoittanut uuden osakassopimuksen kesäkuussa 2016, kertomansa mukaan siihen painostettuna. (V3)

Kantajan asema ja selkeä tietoisuus moititun päätöksen sisällöstä jo päätöksentekohetkellä ei sellaisenaan estä mitättömyyskanteen nostamista. Vaikka jonkinlainen kohtuullinen kolmen kuukauden säännöllisen moiteajan ylittäminenkin olisi hyväksyttävissä kantajan vaikeista henkilökohtaisista olosuhteista kertomaansa ja silloisen asiamiehen kuolemaan nähden, kanteen nostaminen selvästi yli vuoden kuluttua moititusta päätöksestä on asiassa esitetyissä olosuhteissa jo niin pitkä aika, että kantajan on katsottava ajan kulumisen ja omien vastaajayhtiötä koskevien tietojensa sekä toimiensa vuoksi menettäneen oikeutensa moittia yhtiökokouspäätöstä esittämällään mitättömyysperusteella vasta joulukuussa 2016. Huomioon on myös otettu vastaajan liiketoiminnan kehittyminen moititun päätöksen jälkeen ajalla ennen kanteen nostamista. Jo näillä perusteilla kanne on hylättävä.

Onko kysymys väitetystä selvästä yhdenvertaisuuden loukkauksesta?

Kantajan mukaan vastaajan yhtiökokouksen osakeantia koskeva päätös 4.11.2015 on ollut yhtiön edun vastainen sekä selvästi yhdenvertaisuuden vastainen ja näin ollen mitätön. Kantaja on 4.11.2015 yhtiökokouksessa äänestänyt hyväksyttyä osakeantiehdotusta vastaan ja on todistelusta yhdensuuntaisesti ilmenevin tavoin useissa muissakin yhteyksissä tuonut esiin eriävän näkemyksensä asiasta. Hänen ei ole väitettykään antaneen suostumustaan mainittuun päätökseen.

Osakeyhtiölain 1 luvun 7 § koskee yhdenvertaisuutta osakeyhtiössä. Sen mukaan kaikki osakkeet tuottavat yhtiössä yhtäläiset oikeudet, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. Muun muassa yhtiökokous ei saa lainkohdan mukaan tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.

Yleissäännön soveltaminen ei edellytä, että esimerkiksi osake-enemmistön osoitetaan tarkoittaneen hankkia epäoikeutettua etua, vaan ilman tällaista tarkoitustakin pelkkä se objektiivisesti arvioitava seikka, että päätös tai toimenpide on omansa tuottamaan epäoikeutettua etua yhtiön tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella oikeuttaa säännöksen soveltamiseen. Yleissääntöä voidaan soveltaa sekä silloin, kun päätöksellä tai toimenpiteellä on laissa säädetyt seuraukset, että myös silloin, kun ne ilmenevät vasta päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä. Säännös voi olla sovellettavissa silloinkin, kun päätös tai toimenpide kohdistuu muodollisesti kaikkiin osakkeenomistajiin samalla tavalla, mutta tosialliset seuraukset ovat heidän kannaltaan erilaiset. Edulta edellytetään tiettyä olennaisuutta ennen kuin sitä voidaan pitää epäoikeutettuna. Osakkeenomistajien yhdenvertaisuuteen ei sisälly se, että he olisivat oikeutettuja vaatimaan suhteellisen omistus-ja/tai ääniosuutensa säilyttämistä osakeyhtiössä. Huomioon on myös otettava, että osakkeenomistajat saavat yhtiökokouksessa toimia omia etujaan ajaen, kunhan he pysyvät lain ja yhtiöjärjestyksen asettamissa rajoissa. (Kyläkallio - lirola - Kyläkallio: Osakeyhtiö 1 2017 s. 16-17)

Osakeyhtiölain 21 luvun 2 §:n mukaan, johon kanne perustuu, yhtiökokouksen päätös on mitätön muun muassa, jos päätös on selvästi 1 luvun 7 §:ssä tarkoitetun yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen eikä siihen ole saatu 5 luvun 29 §:n 3 momentissa tarkoitettua osakkeenomistajan suostumusta (3 kohta). Kohdan 3 osalta lakia on
tulkittu niin, että sanalla "selvästi" ei viitata saadun hyödyn tai aiheutetun vahingon määrään, vaan siihen, että oikeudenloukkaus olisi tullut havaita päätöstä tehtäessä. Säännös ei sovellu tilanteisiin, joissa kysymys yhdenvertaisuuden loukkaamisesta on oikeudellisesti tulkinnanvarainen tai se ei ole ollut täysin selvästi arvioitavissa päätöstä tehtäessä. Säännöksellä halutaan antaa suojaa sellaisille osakkeenomistajille, jotka eivät seuraa aktiivisesti yhtiön asioita, mahdollisesti tehtäviltä yhtiökokouksen päätöksiltä, jotka ovat selvästi heidän etunsa vastaisia ja hyödyttävät vain muita osakkeenomistajia heidän kustannuksellaan. Käytännössä säännös on tarkoitettu lähinnä tilanteisiin, joissa voidaan puhua yleensä tahallisesta yhdenvertaisuuden loukkauksesta. (Kyläkallio - lirola - Kyläkallio: Osakeyhtiö 1 2017 s. 494) Edellä mainitun perusteella kysymyksessä olevan lainkohdan mitättömyysperusteen soveltamiskynnys on varsin korkealla.

Kantajan esittämä mitättömyysväite on perustunut siihen, että kantajan mukaan vastaajan yhtiökokouksen päätöksellä 4.11.2015 (K 12) on tarjottu merkittäväksi yhtiön osakkeita huomattavasti käypää hintaa alempaan hintaan. Kantajan mukaan osakkeiden merkintähinta 3,33333 euroa on ollut huomattavasti alempi kuin aiemmilla ja seuraavalla rahoitus- ja osakeantikierroksilla. Kuitenkin kantajankin mukaan osakkeiden merkintähinnaksi on asetettu sekä 27.2.2015 että 4.11.2015 yhtiökokouksissa sama 3,33333 euroa, jonka Yhtiö Oy katsoi myös vastanneen osakkeen käypää arvoa. Mainitun aiemman yhtiökokouksen päätöstä ei ole moitittu. Kantaja on oman ilmoituksensa mukaan merkinnyt osakkeita moititussa annissa 20.000 eurolla.

Kantajan mukaan viimeistään 23.6.2016, kun yhtiö järjesti osakeannin F***S:lle (F***alle) 10,62 euron merkintähintaan, kantaja oli ollut varma siitä, että yhtiön enemmistöosakkaat olivat suunnitelmallisesti toimineet vähemmistöosakkaiden kustannuksella ja tavoitelleet omaa etuaan. Tällä tapahtumalla jo yli puoli vuotta moitteenalaisen yhtiökokouksen jälkeen on siten ollut merkittävä vaikutus kantajan omankin ilmoituksen mukaan hänen arvioidessaan 4.11.2015 yhtiökokouksen päätöksen lainmukaisuutta. Kantajan mukaan suurimmat osakkeenomistajat olivat moititulla päätöksellä kasvattaneet osakemääräänsä ja omistusosuuttaan tietäen, että F***asta on tulossa Yhtiön yhteistyökumppani ja osakas. F***a on ollut monien muiden vaihtoehtojen joukossa potentiaalinen merkittävä yhteistyökumppani jo vuonna 2015, mutta näyttöä ei ole esitetty sen kantajan väitteen tueksi, että yhtiössä tai muilla osakkeenomistajilla/johtohenkilöillä olisi ollut jo loppuvuonna 2015 tiedossa tuleva yhteistyö, jota koskeva sopimus on tehty vasta kesällä 2016 alkuvuoden neuvotteluihin perustuen.

Selvitystä ei siten ole asiassa esitetty siitä, että vastaajayhtiölle merkityksellinen myöhempi yhteistyö F***S:n (F***a) kanssa olisi ollut jonkun tiedossa jo marraskuussa 2015, vaikkakin F***a oli tuolloin ollut mukana yhtiön rahoitusta koskevissa neuvotteluissa, monien muiden mahdollisten sijoittajien joukossa.
Neuvotteluita on käyty jo syksyllä 2015. (K10) Kantajan epäily enemmistöosakkaiden suunnitelmallisesta oman edun tavoittelusta tällä perusteella ja tiedolla on jäänyt näyttämättä toteen.

Henkilötodistelusta ilmenevin tavoin L***, V*** ja K*** ovat yhdensuuntaisesti käräjäoikeudessa kertoneet, että startup-yritysten arviointiin ei ole selkeitä arvostusperusteita, mutta neuvottelut arvosta ja markkinoilta saatava tieto ovat keskeisessä asemassa. Yhtiön arvo vaihtelee kunkin tilanteen ja siihen liittyvien odotusten mukaan. Heidän kaikkien näkemyksen mukaan vuonna 2015 toistuvasti käytetty merkintähinta oli tuolloisissa olosuhteissa käypä hinta ottaen huomioon vastaajan vaikeat taloudelliset olosuhteet ja jopa konkurssiuhan. Tavoiteltu liiketoiminta oli selvästi viivästynyt ja mittava rahoitus sijoittajilta oli kuluneina vuosina jo käytetty. Uutta ulkopuolista sijoittajaa ei ollut tuossa vaiheessa saatavissa. Rahoituksen kerääminen vuoden 2015 antien perusteella oli kestänyt pitkään, noin 6 kuukautta ja merkintä- sekä maksuaikoja oli pidennetty. Ulkopuolisia uusia sijoittajia oli etsitty yhtiössä pitkään tuloksetta. L***, V*** ja K*** ovat pitäneet 4.11.2015 antipäätöstä ainoana toteuttamiskelpoisena rahoitusvaihtoehtona tuossa vaikeassa tilanteessa, jossa yhtiön toimintaa uhkasi päättyminen. Heidän näkemyksensä mukaan S***en tarjous ei ollut nopealla aikavälillä toteuttamiskelpoinen ja sen taustoissa oli epäselvyyksiä ja selvitettävää. Kantajan oma, edellä mainituista näkemyksistä osin eroava kertomus käräjäoikeudessa edes yhdistettynä kirjalliseen todisteluun ei kumoa edellä esitettyjä yhdensuuntaisia muiden kuultavien näkemyksiä.Yhtiön vaikea taloudellinen tilanne vuonna 2015 erosi selvästi aiempien vuosien tilanteista, jolloin muun muassa odotukset yhtiön toiminnasta olivat olleet hyvin positiivisia ja sijoittajat olivat olleet valmiita sijoittamaan vastaajayhtiöön merkittäviä määriä varoja, toisin kuin enää vuonna 2015 tavoitteiden jäätyä saavuttamatta. Mainittu selittää myös selvää laskua yhtiön arvostuksessa vuonna 2015 aiempiin vuosiin verrattuna.

Kantaja on keskeisesti kanneperusteenaan vedonnut siihen, että vuosia valmisteltu yhteistyö S***en kanssa olisi tarjonnut vastaajayhtiölle selvästi paremman rahoitusvaihtoehdon kuin toteutettu osakeanti.
Asianosaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että S***en kanssa oli pitkään neuvoteltu ja valmisteltu mahdollista sopimusta. Kantajan esittämien S***en eri tarjousten (term sheets) ei ole kuitenkaan selvitetty olleen todellinen, realistinen vaihtoehto vastaajalle tilanteeissa, jossa vastaaja tarvitsi välitöntä rahoitusta kassakriisistä selviämiseksi eikä myöskään yhtiökokouksessa 4.11.2015 hyväksyttyä esitystä parempi vaihtoehto yhtiölle marraskuussa 2015. Vain kantaja itse on käräjäoikeudessa tällaisen näkemyksen esittänyt. S***en kanssa neuvotellut asiat olivat vielä keskeneräisiä, osin epäselviäkin. Asiaa ei voi tältä osin ratkaista pelkästään esitettyjä merkintähintoja vertaamalla, vaan myös muita tarjousten ehtoja ja vaihtoehtojen toteutumiskelpoisuutta sekä aikataulua arvioiden. S***en taustoissa oli ilmennyt sen kanssa käytyjen neuvottelujen yhteydessä epäselvyyksiä. Jälkikäteen saadut tiedot S***esta ja sen vastuuhenkilöstä eivät ole osoittaneet yhteistyötä sen kanssa aiempaa realistisemmaksi vaihtoehdoksi, vaan päinvastoin osoittavat epäselvyyksiä sen toiminnassa ja siten myös aikanaan esitetyt epäilyt tuon yhtiön osalta aiheellisiksi. (V16-V17) S***en ei-sitovien tarjousten sisältö ei osoita vuonna 2015 toteutettua osakkeiden merkintähintaa käyvän arvon vastaiseksi. Mikään esitetty selvitys asiassa ei tue kantajan näkemystä siitä, että nimenomaan S***en kanssa olisi ollut toteutettavissa selkeästi vastaajayhtiölle parempi rahoitusvaihtoehto nopeasti sen taloudellisesti hyvin vaikeassa loppuvuoden 2015 tilanteessa. Moitittu merkintähinta ei ole mainituissa olosuhteissa suoraan verrattavissa S***en tarjoamaan korkeaan hintaan arvioitaessa vastaajayhtiön etua. S***en esittämä merkintähinta 21 euroa on jostakin syystä ollut poikkeuksellisen korkea verrattuna lähivuosien toteutuneisiin merkintähintoihin.

Riittävää näyttöä ei edellä mainitun perusteella ole esitetty siitä, että käytetty merkintähinta 3,33 euroa alittaisi ns. käyvän hinnan. Kantajan oma kertomus siitä ei ole riittävä näyttö. Muut käräjäoikeudessa kuullut henkilöt ovat katsoneet mainitun hinnan olleen vuonna 2015 käypä hinta. Merkintähinta ei ole suoraan verrattavissa aiempien vuosien sinänsä selvästi korkeampiin merkintähintoihin ottaen huomioon yhtiön selvästi erilainen, muun muassa edeltä henkilötodistelusta ilmenevä tilanne vuonna 2015, eikä myöskään 23.6.2016 päätettyyn selvästi korkeampaan merkintähintaan. (K13) Henkilötodistelusta ilmenevä startup-yrityksen erityinen luonne ja sen arvon vaihtelu eri vaiheiden toteutumiin ja odotuksiin liittyen on otettu tältä osin huomioon. Muun muassa F***a- yhteistyön alkaessa kesällä 2016 uusi ulkopuolinen iso sijoittaja sekä yhteistyökumppani oli vihdoin löytynyt samalla kun EIB:n merkittävä lainarahoitus oli järjestymässä. Vastaajayhtiön näkymät olivat näissä olosuhteissa aivan erilaiset kuin vuonna 2015. Kesän 2016 arvot vastaajayhtiön osalta eivät osoita aiempia vuoden 2015 merkintähintoja silloisen käyvän arvon vastaisiksi. Tätä kesän 2016 tilannetta ei ole kenenkään selvitetty ennakoineen vuonna 2015, vaikka neuvotteluja myös F***an ja EIB:n kanssa jo silloin käytiin, monien muiden neuvottelujen joukossa.

Osakeanneista päätettäessä 27.2.2015 ja 4.11.2015 on kantajan mukaan ollut selvää, että vain tietyt osakkeenomistajat olivat voineet tosiasiassa merkitä osakkeita siinä määrin, että sillä on merkitystä yhtiön omistussuhteisiin. Se, että osakkailla, myös kantajalla, on kerrotuin tavoin ollut mahdollisuus merkitä osakkeita mainituissa osakeanneissa, on asiassa merkityksellistä. Se, onko jollakin osakkaalla tosiasiallista mahdollisuutta tai halukkuutta lisäosakkeiden hankintaan ja rahoitukseen, ei ole muiden arvioitavissa eikä vastuulla eikä tilanteen väitettyä hyväksikäyttöä tältä osin ole osoitettu toteen. Kantaja on jossakin määrin uusia osakkeita merkinnytkin. Kuten edellä on oikeuskirjallisuuteen viitaten todettu, osakkeenomistajien yhdenvertaisuuteen ei sisälly se, että he olisivat oikeutettuja vaatimaan suhteellisen omistus- ja/tai ääniosuutensa säilyttämistä osakeyhtiössä.

Kukin osakkeenomistaja saa pääsääntöisesti yhtiökokouksessa toimia omia etujaan ajaen, kuten edellä on oikeuskirjallisuuteen viitaten todettu. Etu on eri asia kuin epäoikeutettu etu. Yhtiön edun mukainen toimi on yleensä kaikkien osakkeenomistajien yhteisen edun mukainen.

Käräjäoikeus katsoo, että moititun yhtiökokouspäätöksen ei ole edellä selostetuissa olosuhteissa näytetty olleen miltään osin yhdenvertaisuusperiaatteen vastainen. Mitättömyyskanteen menestyminen edellyttäisi lisäksi tältä osin vielä selvää loukkausta.
Moitittu päätös on esitetyllä todistelulla osoitettu marraskuun 2015 tilanteessa vastaajayhtiön edun mukaiseksi ja käytännössä ainoaksi nopeasti toteutettavissa olleeksi rahoitusvaihtoehdoksi vastaajan akuuteissa taloudellisissa ongelmissa. Tässä tilanteessa ratkaisu oli tehty enemmistöpäätöksin, mikä on osakeyhtiöissä yleisesti käytössä oleva menettely yhtiökokouksissa. Jonkun osakkeenomistajan tai joidenkin osakkeenomistajien jääminen yhtiökokouksessa vähemmistöön ei luonnollisestikaan sellaisenaan tarkoita yhdenvertaisuuden loukkausta, mille tulisi esittää objektiiviset perusteet.

Sillä, että kantaja on allekirjoittanut vielä 23.6.2016 osakassopimuksen (V3), jonka sisällöstä ei ole tässä oikeudenkäynnissä selvitystä esitetty, ei ole itse mitättömyysväitettä arvioitaessa ratkaisevaa merkitystä.

Kantajan esittämät 3,33 euron merkintähintaa koskevien perusteluiden puutteet eivät ole tässä oikeudenkäynnissä ratkaisevassa asemassa arvioitaessa nimenomaan mitättömyysperusteena väitettyä selvää yhdenvertaisuuden loukkausta.

Näyttöä ei ole esitetty siitä, että yhtiön enemmistöosakkaat olisivat kantajan väittämin tavoin suunnitelmallisesti toimineet vähemmistöosakkaiden kustannuksella moitittavasti omaa etuaan tavoitellen. Suurimpia osakkeenomistajia edustaneiden hallituksen jäsenten A A***an, S L***sen ja D C***in ei ole myöskään väitetysti osoitettu rikkoneen huolellisuusvelvollisuuttaan.

Toistuvasti vuonna 2015 toteutetun 3,33 euron merkintähinnan ei ole näytetty olleen yhtiön edun vastainen, vaan esitetyissä olosuhteissa yhtiön edun mukainen. Uhkaava konkurssitila on vältetty. Merkintähinta marraskuussa 2015 vastasi edellisen annin arvoa helmikuussa 2015.

Kantajan esittämä selvitys ja todistelu eivät osoita riittäviä perusteita hänen kannevaatimuksilleen. Esitetty yhtiökokouspäätös 4.11.2015 ei siten ole väitetysti mitätön. Perustetta ei tässä tilanteessa ole myöskään kantajan vaatimuksille osakemerkintöjen mitätöinnistä ja varojen palauttamisesta. Yhtiökokouspäätöksen mitättömyyden mahdollisia seurauksia ei tässä tilanteessa ole tarpeen arvioida.

Edellä mainituilla perusteilla kanne on kokonaisuudessaan hylättävä.

Oikeudenkäyntikulut

Oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan asianosainen, joka häviää asian, on velvollinen korvaamaan kaikki vastapuolensa tarpeellisista toimenpiteistä johtuvat kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Kantaja on lausumassaan 22.2.2019 esittämällään tavalla pitänyt vastaajan oikeudenkäyntikululaskutusta kohtuuttomana ja liiallisena hyväksyen palkkioiden osalta 40.000 euroa ja lisäksi laskussa esitetyt kulut. Vastaajan laskutus on selkeästi kantajan laskutusta korkeampi, mutta se ei sellaisenaan tee siitä perusteetonta ottaen huomioon esitetyt yksilöidyt toimenpiteet. Oikeudenkäynnissä asianosainen itse ratkaisee sen, mistä, mitä palveluja ja millä hinnalla se ostaa. Nyt on kysymys siitä, onko kantajalta tässä riita-asiassa vaadittu korvaus hyväksyttävä ja kohtuullinen huomioiden kantajan lausumassa laskutuksen osalta esittämät seikat.
Käsiteltävä asia ei ole ollut laaja eikä erityisen vaativa. Asiassa on toimitettu kirjallisen valmistelun lisäksi yksi erillinen valmisteluistunto ja toinen valmisteluistunto pääkäsittelyn yhteydessä. Istuntopäiviä on yhteensä ollut neljä. Ratkaistavia kysymyksiä on ollut vähän. Keskeiset kysymykset ovat kantajan oikeus ajaa kannetta ja yhtiökokouspäätöksen mahdollinen mitättömyys selvän yhdenvertaisuusperiaatteen loukkauksen perusteella. Asia ei ole edellyttänyt erityistä asiantuntemusta eikä vastaajan laskusta ilmenevää määrää henkilöitä osallistumaan vastaajan laskusta ilmeneviin toimenpiteisiin. Useiden henkilöiden osallistuminen tämän asian hoitamiseen luonnollisesti aiheuttaa osin päällekkäistä työtä kaikkien joutuessa vaihtelevissa määrin perehtymään käsiteltävään asiaan. Jossakin määrin tämä menettely voi olla perusteltua, mutta ei vastaajan laskusta ilmenevässä laajuudessa arvioitaessa vastapuolen kohtuullista korvausvelvollisuutta. Laskusta ilmenevä palkkioiden perusteena oleva tuntimäärä 233,75 tuntia onkin asian laatuun nähden korkea ja selvästi tavanomaisesta poikkeava. Toimenpiteitä ei sellaisenaan pidetä perusteettomina, mutta vähäisemmällä tekijäjoukolla laskutus olisi jäänyt kokonaisuutena selkeästi vähäisemmäksi. Laskussa esitetty vaihteleva, osin varsin korkeakin tuntilaskutus hyväksytään. Kahden lakimiehen edustusta istuntokäsittelyissä ja kohtuullisessa määrin myös valmistelussa ei ole pidettävä siten poikkeuksellisena, että sen perusteella korvattavaa laskutusta olisi alennettava. Käräjäoikeus katsoo, että kantajan laskusta lausumien seikkojen perusteella näissä olosuhteissa perusteltua ja kohtuullista on alentaa kantajan korvattavaksi tulevaa palkkioiden kokonaismäärää arvioidulla 20 %:lla eli 17.386 eurolla. Kantajan korvattavaksi jää siten palkkiosta 69.544 euroa (alv 0 %) ja kuluja 999,30 euroa, yhteensä 70.543,30 euroa (ei sis. alv).

Asian kokonaan hävinnyt kantaja on velvollinen korvaamaan vastaajalle aiheutuneet edellä mainituin tavoin kohtuullisiksi alennetut oikeudenkäyntikulut. Vastaajan asiassa vaatimat oikeudenkäyntikulut ovat hyväksytyltä osin kohtuullisia asian laatu, vaiheet ja yksilöidyt toimenpiteet sekä kulut huomioiden.

TUOMIOLAUSELMA

Kanne hylätään kokonaisuudessaan.

Kantaja Nieminen velvoitetaan suorittamaan vastaajalle Yhtiö Oy:lle oikeudenkäyntikuluina vaatimukset tältä osin enemmälti hyläten yhteensä 70.543,30 euroa (ei sis. alv) korkolain 4.1 §:n mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut ratkaisun antamisesta.


LAINKOHDAT

Osakeyhtiölaki 1:7 § ja 21:2 §
Oikeudenkäymiskaari 21:1 § ja 8 §

MUUTOKSENHAKU

Tähän tuomioon voi hakea muutosta valittamalla. Muutoksenhakuohjeet liitteenä.

käräjätuomari H P***i