Tehokas vedyntuotanto helpoksi

17.06.2016

LANL-tehokas-vedyntuotanto-helpoksi-320.jpgYmmärtää miten käyttää yksinkertaista, huoneen lämpötilassa tapahtuvaa käsittelyä muuttamaan rajusti materiaalien ominaisuuksia voi johtaa vallankumoukseen uusiutuvien polttoaineiden tuotannossa ja elektronisissa sovelluksissa.

Los Alamos National Laboratoryssä tehty tutkimustyö osoittaa, että yksinkertainen kemiallinen käsittely, tässä tapauksessa tippa laimennettua hydratsiinia (N2H4) vedessä, voi seostaa elektroneja suoraan puolijohteeseen, luoden yhden parhaista vedyn evoluution sähkökatalyytin", toteaa projektin vetäjä Gautam Gupta.

Uusiutuvaa energiantuotantoa haittaavien kalliiden jalometallikatalyyttien sijaan materiaalitieteen yhteisössä on lisääntynyt kiinnostus kerroksittaisien siirtymämetallin dichalcogenidesien (TMD) sähköisiin ja katalyyttisiin ominaisuuksiin.

Ne ovat pääasiassa metallisulfideja ja selenidejä (esim MoS2), joilla on kerroksittainen rakenne, joka mahdollistaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia ja haasteita muokata sähköisiä ominaisuuksia ja toimintoja.

Tässä työssä laimeata hydratsiiniä lisättiin MoS2:een, mikä paransi merkittävästi sen sähkökatalyyttistä suorituskykyä. Tarkempi karakterisointi osoitti, että MoS2 muuttuu puolijohtavasta enemmän metallisempaan käyttäytymiseen.

Hydratsiinin toimiminen elektronien lisäaineena epäorgaanisissa puolijohteissa havaittiin jo 1970-luvulla, mutta itse muutosprosessista ei ole ollut täyttä ymmärrystä.

Tutkijoiden mukaan "Efficient hydrogen evolution in transition metal dichalcogenides via a simple one-step hydrazine reaction" tutkimusjulkaisu ei vain esitä yhden parhaista vedyntuotannon veden halkaisun sähkökatalyytin tällä hetkellä, mutta se myös avaa aivan uuden suunnan tutkimukselle sähkökemiassa ja puolijohdekomponenttien fysiikassa yleisesti.
24.04.2024Akku ja superkonkka yhteen soppii
23.04.2024Kaareva datalinkki esteitä ohittamaan
22.04.2024Kvanttimateriaali lupaa uutta puhtia aurinkokennoille
21.04.2024Läpimurto lupaa turvallista kvanttilaskentaa kotona
20.04.2024Yksi atomikerros kultaa ja molekyylikorjaaja
19.04.2024Uusia ja yllättäviä topologiota
18.04.2024Kvanttivalo syntyy renkaassa ja lähtee kiertueelle
17.04.2024Fononit ja magnonit kaveraavat
16.04.2024E-nenälle ihmisen tasoinen hajuaisti
15.04.2024Valo valtaa alaa magnetismissa

Siirry arkistoon »