Tuplalasit tehostavat myös aurinkosähköä13.12.2017
Uusi kaksinkertaisen lasin aurinkovoima avaa uusia mahdollisuuksia kehittää tehokkaampaa aurinkosähköä. University of Warwickin tutkijoita innostivat 1920 -luvun alussa Nikola Teslan ja Albert Einsteinin esittämät ideat valosähköisistä vaikutuksista. Laite on oleellisesti ohut tuplalasitettu ikkuna. Ulompi paneeli on läpinäkyvä ja johtaa sähköä. Sisäikkuna on päällystetty erityisellä materiaalilla, joka toimii elektronien lähteenä auringonvalon valaistuksessa eli valokatodina. Lasipaneelien välissä on esimerkiksi argon-kaasu. Kun auringonvalo osuu laitteeseen, valokatodista irtoavat elektronit poukkoilevat kaasun läpi toiseen levyyn ilman, että ne absorboituvat tai tuottavat hävikkiä matkallaan. Tämä erilainen toimintapa avaa mahdollisuuden parantaa aurinkoenergian tuotantomenetelmiä. Nykyisten aurinkokennojen parannukset ovat vaikeita toteuttaa. Tutkijoiden mukaan teoreettinen tehokkuusraja tälle valosähköiselle aurinkokennolaitteelle on lähes 57% mutta reaalisissa laitteissa se on pienempiä, mikä johtuu useista tekijöistä, joista tärkein on valokatodin ja läpinäkyvän anodin materiaaliominaisuudet. Optimaalisin materiaali valoherkälle kerrokselle on vielä haussa. Tutkijat ovat kuitenkin ehdottaneet muun muassa timantin ohutkalvojen käyttöä mutta materiaalitutkijoina he yllyttävät muitakin etsimään parasta vaihtoehtoa. "Laiterakenne on radikaalisti erilainen kuin tavallinen aurinkosähkö ja sitä voidaan muokata myös muilla vihreillä tekniikoilla kuten muuntamaan lämpöä suoraan sähköksi, joten toivomme, että tämä työ herättää uutta kehitystyötä," toteavat tutkijat yliopistonsa tiedotteessa. Aiheesta aiemmin: Ohutkalvoisia aurinkokennoja rakentajille |
26.04.2024 | Uudenlaisia kondensaattoreita ja keloja |
25.04.2024 | Kvanttielektroniikka grafeenien avulla |
24.04.2024 | Akku ja superkonkka yhteen soppii |
23.04.2024 | Kaareva datalinkki esteitä ohittamaan |
22.04.2024 | Kvanttimateriaali lupaa uutta puhtia aurinkokennoille |
21.04.2024 | Läpimurto lupaa turvallista kvanttilaskentaa kotona |
20.04.2024 | Yksi atomikerros kultaa ja molekyylikorjaaja |
19.04.2024 | Uusia ja yllättäviä topologiota |
18.04.2024 | Kvanttivalo syntyy renkaassa ja lähtee kiertueelle |
17.04.2024 | Fononit ja magnonit kaveraavat |
Siirry arkistoon » |