Kuudes Viikko

Päivät kuluivat edelleen pennunkatsojien seurassa. Viisikon vauhti lisääntyi päivä päivältä ja onneksi kelit suosivatkin runsasta ulkona olemista.

Maanantaina pentujen äidinäidinäidinäidin, jo edesmenneen Jamien (Jamie White Lady vom Bozener Hof), omistaja Mirva tuli vierailulle. Yhdessä katseltiin pentuja ja koitettiin keksiä olisiko niissä jo jotain selkeitä eroavaisuuksia toisiinsa nähden. Kovin on kyllä tasainen porukka tämä, eikä mekään siinä mitään suurempia eroja lopultakaan keksitty.

Tiistaina kylään tulivat tulevat urospennun omistajat Heidi ja Riku. Heidin avustuksella laitoin pennuille mikrosirut eli nyt oli porukka valmis rekisteröintiin. Nimetkin olivat hyvin pitkälle jo valmiina, mutta kuka olisikaan kuka? Viralliset nimet olen keksinyt tulevien kutsumanimien pohjalta, joten tässä tapauksessa siis "värillä on väliä" eli oikea nimi pitäisi nyt sitten vaan kohdentaa vielä oikealle pennulle!

Loppuviikolla olikin sitten vuorossa Taika-äidin superyllätyspäivä! Taikan kotijoukot tulivat Taikaa ja pentuja katsomaan torstaina, ja Turbo-isoenokin sai tutustua lapsukaisiin aidan läpi. Kyllähän se taisi Taika aika innoissaan olla päivän vieraista, mutta vielä malttoi kuitenkin kiltisti jäädä reiluksi viikoksi tänne äitihommiin kun Marjo ja Jarkko suuntasivat illalla auton keulan takaisin kohti pohjoista.

Turbo tutustuu pentuihin

Päivän aikana, ennen Marjon ja Jarkon kotimatkaa, veimme pentuja hiukan yksitellen uusiin jännittäviin paikkoihin; etupihalle ja autotalliin, ja lopuksi päätimme vielä ottaa koko porukan etupihalle juoksemaan. Pennut saivat toisistaan kuitenkin niin paljon laumatukea, että meno yltyi aivan villiksi! Siinä tiimellyksessä Sininen poika muun muassa juoksi suoraa päätä vuorenkilpipuskan läpi etupihan suihkulähdealtaaseen! Ensin poika sukelsi kunnolla, sen jälkeen pää nousi pintaan ja pentu ehti ottaa jo muutaman hienon uintiliikkeen ennenkuin Jarkko pelasti sen kuivalle maalle. No, olihan Sininen sen jälkeen hiukan surkeana!

Herra Sininen suihkulähteestä ongittuna

Pennut olivat edelleen syöneet erittäin hyvin ja painot oliva nousseet tämänkin viikon aikana tasaisesti.

Pentujen painot 40 vuorokauden iässä:

Vaaleanpunainen 4820 g

Punainen 4900 g

Sininen 4890 g

Ruskea 5200 g

Vihreä 5060 g

Itse punnitseminen oli jo todella haasteellista, koska pentujen piti olla todella sikeässä unessa että sain niiden tarkan painon ylipäätään ylös, ja lisäksi keittiövaakani asteikko loppuu hiukan yli viiteen kiloon. Tämä taisikin olla viimeinen punnitus sillä vaa'alla.


Kiinteät sapuskat ensin...

... ja sitten maitobaariin!