Isojen päätösten vuosi 2016

Kulunut vuosi oli eduskunnassa varsin työntäyteinen ja kiivastahtinen. Historiallisen isoja uudistuksia on viety vahvalla otteella eteenpäin. Viimeisimpänä joulun alla valmistui sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistusta käsittelevä lakipaketti. Samaan kokonaisuuteen kuuluva maakuntauudistus on Suomen satavuotisen historian suurin julkisen sektorin uudistus. Nyt on vihdoin tekemisen meininki Suomen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi viime vaalikauden jappasemisen sijaan.

Lainvalmistelun perustuslaillisista ongelmista on uutisoitu populistiseen sävyyn, mutta tosiasiassa perustuslakivaliokunta on puinut harvinaisen tiiviisti käsittelyssä olleita lakiesityksiä. Joulukuun alussa perustuslakivaliokunta siirtyi jopa kahteen kokoukseen päivässä normaalin yhden sijaan. Tällainen muutos on eduskunnassa poikkeuksellista, kun päivät täyttyvät muutenkin kokouksista. Eduskunta käsitteli syksyn aikana peräti 257 lakiesitystä.

Hallituksen yhtenä kärkihankkeena on norminpurku. Paljon on turhaa sääntelyä jo purettu, mutta paljon on vielä purkamista. Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset olivat loppusyksystä iso panostus, joka tulee näkymään varsinkin rakentavien kansalaisten arjessa. Kauppojen aukiolojen vapautus on pakottanut kaupan alan rakenteelliseen tarkasteluun, mikä toivottavasti tulevaisuudessa näkyy keveämpinä kuluttajille siirtyvinä kustannuksina. Maatalouden nitraattidirektiiviasetuksen muutos tehtiin jo vuosi sitten. Asetuksen myötä uhkana olleet maatalouden rajut kustannukset eivät toteutuneet, kun asetusta muutettiin ajoissa järkevämpää suuntaan.

Joulukuussa hyväksytty budjetti tuo paljon helpotuksia yritystoimintaan. Varsinkin pieni- ja keskisuuret yritykset voivat jatkossa valita arvonlisäverotukseen vaihtoehtoisena maksuperusteisen verotilityksen. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yritys voi valita tilittääkö arvonlisäveron sen mukaan, miten lasku on yrityksestä lähtenyt, vai sen mukaan, milloin asiakas on laskun maksanut. Monelle yritykselle arvonlisäveron tilitys ja saatavien tilityksen venyminen on aiheuttanut paljon ongelmia. Tämä on hyvä uudistus. Viiden prosentin yrittäjävähennys on myös kiitoksen arvoinen muutos ja parantaa muiden yritysmuotojen asemaa osakeyhtiöiden rinnalla.

Selvityksessä ja valmistelussa on paljon asioita. Viimeisimpänä uutisissa on ollut liikenneverkkoyhtiö, joka on ehditty jo torpata kuolleena ajatuksena. Kataisen/Stubbin hallitus teetti liikennepoliittisen selonteon, joka velvoitti nykyisen hallituksen tekemään selvityksen liikenneväylien rahoituksen uudistamisesta niin, että uudistukset ja perusparannukset kyetään tekemään ajallaan. Nythän väyliin kertyy korjausvelkaa valtavasti ja kansalaiset tuntevat sen takapuolessaan ajellessa noita koloisia teitä. Selvitys asiasta kannattaa tehdä, sillä se ei sido vielä mihinkään. Samalla tarkastellaan vaihtoehtoja, kuinka rahoitus voidaan tulevaisuudessa turvata niin, että näilläkin leveyksillä nähtäisiin aidosti perusparannuksiin ja jopa uudistuksiin tähtääviä tiehankkeita.