Ujoudesta, yksinäisyydestä (WSOY 2004)

Kirjan motto:

Jos tunnet ujostuvasi, on toivoa. Sielusi on siis elossa.

Jos piiloudut muuriesi ja luonneroolisi taakse, voidaan aitoutesi vielä löytää.

Jos ujoutesi on rikottu, voidaan sielusi silti eheyttää.

Tämä on ensimmäinen suomalainen tietokirja ujoudesta. Aiemmin ujoutta on käsitelty vain ohimennen ja pinnallisesti. Kirjan sisältö jakautuu kolmeen osaan, joista viimeinen on tärkein. Luvut voi lukea missä järjestyksessä tahansa.

A) Ujous: Aluksi pohditaan mitä ujous oikein on ja selvitetään sen taustatekijöitä.

B) Piiloutuja: Kuvataan ihmistä, joka kätkee aidon sisimpänsä rooleihin. Kuvataan tavallisimmat nykyään käytetyt piiloutumistavat. Parisuhdeujouden yhteydessä kuvataan kuinka raskasta on elää sulkeutuneen kumppanin kanssa, johon ei saa läheistä kontaktia.

C) Matka tunteisiin: Tunnekontrollista ja itsetarkkailusta - Epävarmuudesta ja hämmentymisestä - Ujostumisesta ja punastumisesta - Nöyryytyksestä ja häpeämisestä - Kadonneen aarteen metsästämisestä - Salaisista tunteista ja merkityksellisyydestä – Sielulla ei ole sukupuolta.

Teosta on käsitelty lehdistössä:

"Keskeinen ongelma aikuisten ujoudessa on sen jääminen näkymättömäksi, koska - varsinkin suomalaisessa kulttuurissa - siihen kohdistuu voimakas häpeä. Häpeän vuoksi ujous pyritään kätkemään." Helsingin Sanomat

"Teos pyrkii puhuttelemaan kaikkia ja rohkaisee kasvuun. Ujous on pohjaltaan myönteinen ja arvokkaan mahdollisuuden sisältävä tunne. Sen vuoksi sitä ei pitäisi pyrkiä itsessä torjumaan eikä eliminoimaan. Se viestii tunneherkkyydestä; se sisältää kaipuuta ja vilpitöntä toivetta aitoon kanssakäymiseen." Turun Sanomat>>

"Kirjoittaja onnistuu välttämään teoriat ja kapulakielen. Hän kritisoi modernia psykiatriaa, joka unohtaa itse ihmisen ja keskittyyi vain sairauksiin. Hienot diagnoosit vaikuttavat viisaammilta kuin todellisuudessa ovat." Aamulehti>>

"Kirja ei ole opaskirja helposti omaksuttaviin nikseihin, eikä ylipäätään ulkokohtaisiin toimintatapoihin, vaan kyse on omien tunteiden kokemisen ja ymmärtämisen oppimisesta. Juhani Mattila antaa henkilökohtaisen äänen monelle tavalliselle, ujouden ja sen vuoksi yksinäisyyden kanssa kamppailevalle." Ilkka>>

"Mutta voiko tällainen kirjoittaminen olla tieteellistä? Voi toki! Kyseessä on yksilöiden syvään tutkimiseen ja heidän oman ainutkertaisuutensa hermeneuttiseen ymmärtämiseen pohjaava lähestyminen. Mattila on antipsykiatrinen, Tässä hänen hengenheimolaisiaan ovat mm. filosofi Lauri Rauhala ja Yhdysvalloissa Thomas Stephen Szasz." Psykoterapia>>

"Kirja herättää pikemminkin ajatuksia, kuin antaa yksinkertaisia vastauksia. Kirjasta kuvastuu kirjoittajan ymmärtävä empatia ja pitkäaikainen kokemus neuroottisien ihmisten hoidossa. Voi olla merkittävää, että alan ammatillisessa kirjallisuudessa ei aikaisemmin ole juurikaan käsitelty ujouden ongelmaa. Ujoutta on pidetty "normaalina nuoruusilmiönä", joka on mahdollista karistaa pois omaehtoisesti." Helsingin Lääkärilehti>>