Suomen neljäs lintuatlas käynnistyi vuonna 2022. Lintuatlaksessa selvitetään lintulajien pesimäaikainen levinneisyys ja pesimäalueet Suomessa sekä tutkitaan lajien levinneisyyksien muutoksia.
Mikä on lintuatlas?
Lintuatlaskartoitus on osa luonnon monimuotoisuuden seurantaa. Atlaksen päämääränä on selvittää Suomen pesimälintulajien esiintyminen ja pesimävarmuus 10 x 10 kilometrin atlasruuduissa. Hankkeessa kerättyä uusinta tietoa pesimälinnustosta voidaan yhdistää Suomessa aiemmin kerättyyn mittavaan lintutietoon sekä muuhun ympäristötietoon. Erityisen tärkeän vertailuaineiston muodostavat Suomessa aiemmin toteutetut kolme lintuatlasta (ensimmäinen 1974–79, toinen 1986–89 ja kolmas 2006–2010).
Lintuatlaksessa vapaaehtoisten lintuharrastajien havainnoilla on keskeinen rooli. Lintuatlas perustuu myös laaja-alaiseen yhteistyöhön linnustonseurantaa ja lintututkimusta harjoittavien laitosten, järjestöjen, tutkijoiden sekä harrastajien kesken. Linnut ovat yksi maamme parhaiten tunnetuista ja tutkituista eliöryhmistä, joita koskeva tietomme on kansainvälistä huipputasoa.
Ympäristöministeriön rahoittaman lintuatlashankkeen toteuttavat yhteistyössä Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus ja BirdLife Suomi. Yhteistyötahoina toimivat Suomen ympäristökeskus SYKE, Luonnonvarakeskus Luke ja Metsähallitus.
Tässä muutama vinkki:
- Tavoitteena on tehdä mahdollisimman monen eri lajin pesintään viittaavia havaintoja. Ei siis laskea kaikkia lintuja! Parhaimman tuloksen saa, kun tekee atlashavaintoja saman 10x10km ruudun erilaisista ympäristöistä. Myös kotipihan pönttölajit ovat arvokkaita!
- Kannattaa erityisesti keskittyä ruutuihin, joista on vähiten havaintoja sekä lajeihin, joista ei ole havaintoa ko. ruudusta ollenkaan tai pystyt parantamaan pesimävarmuusindeksiä (reviirillä laulava västäräkki: indeksi 4. Hyönteisiä nokassaan kantava västäräkki: indeksi 5). Katso atlasruuduissa tähän mennessä havaitut lajit ja niiden pesimävarmuusindeksit. https://tulokset.lintuatlas.fi/ Apuksen alueen atlasruutua klikkaamalla avautuu mm. lajilista.
- Innostu tavallisten lajien tarkkailusta! Atlakseen voi osallistua oman lintujen tunnistustason mukaisesti. Tarkkaile tuntemiesi lintujen käyttäytymistä. Emo kantamassa ruokaa nokassaan, on vahva merkki siitä, että pesä ja poikaset ovat jossain lähistöllä. Muista havainnoida lintuja häiritsemättä.
- Seuraa tuloksia atlassivulta. Monen tavallisen lajin pesimähavainnot puuttuvat vielä! Kun kirjaat atlashavaintoja Tiiraa, niin huomaa, että salatut havainnot näkyvät tuloksissa kolmen kuukauden kuluttua.
Näin ilmoitat atlashavainnot Tiiraan:
- Ilmoita atlashavainnot Tiirassa samalla lomakkeella kuin muutkin havainnot.
- Merkitse havaintoon linnun paikka. Tiirassa ei ole atlasruudukkoa, mutta havainto sijoittuu oikeaan ruutuun linnun paikan mukaan.
- Rastita havaintorivin lopussa oleva, hautovaa sorsaa muistuttava ikoni.
- Valitse lopuksi oikea pesimävarmuusindeksi. Alasvetovalikon tarkennukset avautuvat sivun oikeassa ylälaidassa olevaan vaaleankeltaiseen laatikkoon.
Pesimävarmuusindeksit
Lintuatlaksessa selvitetään siis lintujen pesintää, ja pesinnän varmuutta kuvaamaan käytetään
pesimävarmuusindeksejä asteikolla 1–8. Pesimäaikaiset havainnot jaotellaan
epätodennäköisiin (indeksi 1), mahdollisiin (indeksit 2–3), todennäköisiin
(indeksit 4–6) ja varmoihin (indeksit 7–8) pesintöihin. Esimerkiksi sopivassa
pesimäbiotoopissa yhtenä päivänä laulava peltosirkku saa indeksin 2 ja
pesässään hautova kurki indeksin 7 (alaindeksi 75).
A. Epätodennäköinen pesintä
1. Havaittu laji paikallisena pesimäaikaan, mutta lähes varmasti se ei pesi lähistöllä. Luokkaan 1 luetaan muuttomatkalla useaksi päiväksi pysähtyneet linnut, selvästi pesimättömät kiertelijät tai nuoret linnut, mutta ei ylimuuttavia tai muutolla lyhytaikaisesti lepäileviä lintuja.
B. Mahdollinen pesintä
2. Havaittu yksittäinen lintu kerran (esim. laulava tai soidinääntelevä koiras) lajille sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä lähistöllä on mahdollista. Paikalla on joko käyty vain kerran tai lintu on tavattu vain kerran useista käynneistä huolimatta.
3. Havaittu pari kerran sopivassa pesimäympäristössä, ja lajin pesintä lähistöllä on mahdollista.
C. Todennäköinen pesintä
4. Havaittu laulava, soidinmenoja esittävä tai muuten samalla paikalla (eli pysyvällä reviirillä) oleskeleva koiras eri päivinä.
5. Havaittu samalla paikalla oleskeleva naaras tai pari eri päivinä.
6. Havaittu lintu tai pari pesimäaikaan tavalla, joka viittaa vahvasti pesintään:
61: käymässä useasti todennäköisellä pesäpaikalla (esim. laskeutuvan säännöllisesti samaan paikkaan ruoikkoon tai saareen)62: rakentamassa pesää (kaivamassa tai hakkaamassa pesäkoloa, kuljettamassa pesänrakennusmateriaalia, tms.)63: varoittelemassa , koska pesä tai poikue on ilmeisesti lähistöllä64: näyttelemässä siipirikkoa tai muulla tavoin houkuttelemassa havainnoijaa pois ilmeisen pesän tai poikueen luota65: hyökkäilemässä tai muulla tavoin käyttäytymässä uhkaavasti havainnoijaa kohtaan (esim. pöllöt ja tiirat).66: Nähty pesä, jossa samanvuotista rakennusmateriaalia (esim. petolintujen koristellut pesät) tai ravintojätettä; ei kuitenkaan varmaa todistetta munista tai poikasista.
D. Varma pesintä
7. Havaittu epäsuora todiste varmasta pesinnästä:
8. Suora todiste pesinnästä:
81: kuultu poikasten ääntelevän pesässä (esim. koloihin tai korkealle pesivät lajit)82: nähty pesä, jossa munia tai poikahttps://www.birdlife.fi/lintuatlas/
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/ohjeita/
Lintuatlasruudut löydät mm. täältä,
klikkaa päälle karttataso ”Atlasruudukko” ja halutessasi myös ”Lintuatlasruudut
yhdistyksittäin”:
Lintuatlaksen tulokset löytyvät
tulospalvelusta (lajit, ruudut, yhdistykset). Atlasruutujen tai yhdistyksen
selvitysastekartta näyttää, mihin atlasretkiä kannattaa suunnata:
https://tulokset.lintuatlas.fi/
Lisätietoa pesimävarmuussummasta
ja selvitysasteesta on sivulla: https://lintuatlas.fi/materiaalia/
Lintuatlas
Suomi on atlaksessa jaettu 10x10 kilometrin atlasruutuihin
ja jokainen ruutu edelleen jonkun jäsenyhdistyksen vastuulle. Atlaksen
tarkoituksena on selvittää, mitä lajeja missäkin ruudussa pesii. Atlaksen
nettisivuilla voit mm. tarkastella atlasruutujen sijoittumista kartalle ja ruutujen
jakautumista eri yhdistysten alueille. Omalla karttapohjallaan voit tarkastella
edellisessä atlaksessa vähemmälle retkeilylle jääneitä ruutuja.
Miten osallistut
Atlakseen osallistutaan tekemällä havaintoja linnuista niiden
pesimäkaudella (=keväällä tai kesällä) ja syöttämällä havainnot Tiiraan tai
Luomuksen atlaslomakkeille. Pesintään viittaava havainto — ja siten
atlashavainto — on jo sopivassa biotoopissa pesimäaikaan havaittu lintu.
Atlashavaintojen syöttö Tiiraan tapahtuu muuten ihan samalla
tavoin kuin muidenkin havaintojen, mutta havaintoon on lisättävä sekä linnun
paikka että pesimisvarmuusindeksi, joka kertoo pesimisen todennäköisyyden.
Ideksi löytyy ’Lisätietoja’-kohdan vierestä.
Pesimisvarmuusindeksit perustuvat linnun
havaittuun käyttäytymiseen. Suora linkki indekseihin on: https://www.tiira.fi/atlasohje.php.
https://www.tiira.fi/atlasohje.php
Tiirasta havainnot siirtyvät atlaksen tulospalveluun miltei reaaliajassa, kerran vuorokaudessa. Lue
lisää havaintojen ilmoittamisesta Tiiraan:
https://www.birdlife.fi/suojelu/seuranta/lintuatlas/atlashavainnot-tiiraan
Yhdistyskartta
Lintuyhdistysten
atlasruudut löytyvät nyt karttana, jolta selviää yhdistyksen atlasalue. Sivulla:
Vasemmassa yläkulmassa on
Karttatasot-painike. Siellä ”Kerrokset”-listan alimpana on vaihtoehto
”Lintuatlasruudut yhdistyksittäin”. Voit valita näkyviin myös karttatasoja
Atlasruudukko, YKJ-ruudukko ja YKJ-selitteet. Häiritseekö pohjalla oleva
”Suomen maastokartta”? Poista se näkyvistä tai säädä himmeämmäksi; turkoosi
palkki kunkin valitun karttatason kohdalla on liukukytkin.
Tulosta kartta
Samalla karttasivulla https://laji.fi/map voit tulostaa kartan
haluamastasi alueesta, esimerkiksi atlasruudusta. Kartan oikeassa reunassa on
työkaluja, joista alimpana on ”Aloita tulostus” -painike. Avautuvassa ikkunassa
voit raahata ja zoomata karttaa arkille sopivaksi. Tallenna valmis karttanäkymä
PDF-painikkeesta tulostusta varten. Poistu tulostusikkunasta
”Lopeta”-painikkeella.
Atlakseen liittyvissä kysymyksissä voit aina ottaa
yhteyttä oman yhdistyksesi atlasvastaavaan: Mikko Savelainen,
mikko.savelainen67@gmail.com tai valtakunnallisiin atlaskoordinaattoreihin: lintuatlas@luomus.fi