Lahden kaupunginvaltuusto 29.11.2004
Talousarvio 2005

Ryhmäpuhe
Leena Mantere

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut.

Puheenvuorossani tarkastelen talousarviota 2005 linjapuheen omaisesti, kolmen laajemman näkökulman kautta; kuntatalous, -rakenteet ja kuntajohtaminen.

Kuntatalous
Kaupunginvaltuustoilla on lain mukaan keskeinen tehtävä asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Valtuustoille kuuluu strateginen johtajuus, joka edellyttää osaamista, asiantuntemusta ja ennen kaikkea aikaa paneutua tehtävään. Kuntapäättäjän tehtävä on epäkiitollinen, koska yleensä strateginen päätöksenteko vaatii vastuullisuutta ja johdonmukaisuutta ja myös monista hyvistä hankkeista kieltäytymistä kaikkein tärkeimmän saavuttamiseksi.

Voidaan perustellusti todeta, että kuntatalouden tilanne jo nyt on huomattavasti heikompi kuin mitä pääministeri Vanhasen hallitus väitti ennen lokakuun kunnallisvaaleja. Tämän todistaa se, että marraskuussa ainakin 135 kunnan valtuustossa, 9 Päijät-Hämeen 12:sta kunnasta ja myös Lahdessa jouduttiin korottamaan tuloveroprosenttia vuodelle 2005.

Kunnallisvaalien aikana ministeritasolta vakuutettiin kuntatalouden olevan kunnossa ja jopa paranemaan päin. Tämä oli äänestäjien pettämistä. Kuntatalous on heikkenee ja kuntien palvelut ovat yhä suuremmassa vaarassa. Maan hallituksen arviot verotulojen kasvusta ja samalla toimintamenojen kasvun hillitsemisestä, ovat ilmeisen ylioptimistisia.

Vaikka kunnallisverotus on viime vuosina kehittynyt hieman progressiiviseen suuntaan, on huolestuttavaa, että pääosin hyvätuloisia suosivat valtion tuloveron kevennykset maksatetaan pieni- ja keskituloisia suhteellisesti eniten rasittavilla kunnallis- ja ym. veroilla sekä maksuilla.
Mille tosiasioille voisi perustua se toive, että kuntien menokehitys ensi vuonna muuttuisi jopa yhden prosenttiyksikön verran maltillisemmaksi? Pikemminkin paineet toimintamenojen kiihtyvään kasvuun kovenevat. Ensi vuonna saamme merkittävän määrän uusia lakisääteisiä velvoitteita.


Ajatuksia kuntarakenteesta ja –johtamisesta

Vuosi sitten arvelin huolestuneena Lapinlahden lintujen siivittäneen kuluvan vuoden talousarvion laadintaa. Ja tiettyä siipien räpistelyä on ilmassa kieltämättä ollut havaittavissakin, kun katsoo päättyvää vuotta menettelytapoineen ja lisätalousarvioineen.

Talousarvioesitys on työskentelyn aikana lähentynyt voimassaolevaa strategiaa, mutta tietyt ristiriidat ja epäjohdonmukaisuudet ovat edelleen olemassa. Pohjalla kuluvan vuoden 5,5 me lisätalousmääräpaineet. Lahden Lämpövoiman osakkeiden myynnistä saatavia maksuosuuksia ei enää tulevaisuudessa ole käytettävissä. Taloudelliset tunnusluvut osoittavat entistäkin vahvemmin lainakannan voimakasta kasvua talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosina. Tämä on Kristillisdemokraattien mielestä erittäin vahva huolenaihe Lahden talouskehitykselle, eikä tule koitumaan lahtelaisten hyväksi.

Väistämättä tulee peilattua hieman taaksepäin, tämän valtuustokauden viimeisen talousarvion hyväksymisen yhteydessä. On tärkeä havaita ne asiat joissa voidaan todeta onnistumisia, ja ne mitkä jäävät edellyttämään jatkotoimenpiteitä, mutta tulee myös tunnistaa ja tunnustaa avoimesti tapahtuneet virheratkaisut.

Korjaako sattuma satoa?

Vaikka valtuusto on kuluneella valtuustokaudella siirtänyt vakautuvan talouden tavoitettaan useammankin kerran eteenpäin ja todellinen sitoutuminen strategian visoihin ja päämääriin on ollut poukkoilevaa ja niitä on myös pyritty hämärtämään erilaisilla käsitteiden viidakolla ja taloussuunnitelmavuosien kosmeettisilla korjauksilla on talousarviokirjassa on paljon hyvääkin. Arvioitavissa olevien, sitovien tavoitetasojen määrä ja laatu on tarkentunut. Aitoa pyrkimystäkin strategian mukaiseen talousarvion laadintaan on ollut havaittavissa – ainakin aika ajoin.

Vaikka elämme kuntatalouden toimintaympäristössä, joka luo monentyyppistä epävarmuutta, se ei poista omaa vastuutamme kuntatason päättäjinä ja virkamiehinä. Mikäli ajamme kunnan velkakierteeseen, korotamme veroja kohtuuttomasti ja samanaikaisesti emme kykene priorisoimaan toimintojen tarpeellisuutta, emme ole vastuullisella tiellä. Kaikessa emme voi paeta jonkun toisen selän taakse. Tänään hyväksyttävä talousarvio jättää mielestäni ristiriitaiset lähtökohdat tulevien vuosien haasteille.

Tulevaisuuden edellyttämiä ”todella vaikeita” ratkaisuesityksiä ei tässä talousarvioesityksessä ole. Vuoden 2005 talousarvioesitystä voi perustellusti luonnehti voimakkaista karsinnoista huolimatta investointi-, velka- tai jopa kulttuuripainotteiseksi budjetiksi. Peruspalvelubudjetti se ei ole.

Mielestäni kaupunginvaltuuston ei tule jatkossa tyytyä ”näennäispäättäjän” rooliin – ”valmistelun orjaksi”. Valtuuston tulee nykyistä vahvemmin päättää niin toimintaa ohjaavista tavoitteista kuin ohjeistaa valmistelua.

Kun tiedämme, että suuret ikäluokat eläköityvät ja aktiivisen työväestön määrä pienentyy, on äärimmäisen tärkeää varmistaa kuntalaisten perusterveyden säilyminen mahdollisimman pitkään. Ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon ja terveysliikuntaan panostamisella on mahdollisuus merkittäviin taloudellisiin säästöihin, ja mikä tärkeintä: ihmisten elämänlaatu paranee merkittävästi. Liikkuva ihminen käyttää terveyspalveluja noin kolmanneksen vähemmän kuin liian vähän liikkuva. Liikuntapalvelut ovat myös lääkkeisiin ja laitoshoitoon nähden todella halpoja.

Liikunta ja omatoimisuus ovat merkittäviä ennaltaehkäisyn kannalta, mutta ne eivät ole vaihtoehtoja tarvittaville palvelutoiminnoille. Kristillisdemokraatit korostavat ennakoivaa perhepolitiikkaa kuntatasolla, paitsi hyvinvoinnin myös toimivan markkinatalouden perustana. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin on pystyttävä vastaamaan. Kasvavat paineet näkyvät monin tavoin, erityisesti sosiaali-, terveys-, koulu ja päivähoitokysymyksissä. Eikä niitä paineita helpoteta pelkästään kunnallisia päiväkoteja rakentamalla.

On valitettavaa ettei maan hallitus ole kuntien menokehitystä arvioidessaan huomioinut päihdehaittojen nopeaa lisääntymistä. Alkoholin verollisen kulutuksen lisäys tänä vuonna on huikeat 17 % ja tämän lisäksi tulee vielä tuontialkoholin kulutuksen lisäys. Kunnat maksavat 80 % kaikista päihdehaitoista, etenkin alkoholisairauksien ja lastensuojelun tarpeen lisäyksenä. Alkoholivero menee kokonaisuudessaan valtiolle, eikä siitä tilitetä senttiäkään kunnille, jotka joutuvat maksamaan viulut.

Kuntalaisen jokapäiväiseen arkielämään kipeimmin vaikuttavien ja tarvittavien palvelujen saatavuuden turvaamiseksi on pidettävä pääpaino tiukemmin talouden tasapainottamisessa sekä kunnan perustehtävän tueksi on etsittävä ja otettava käyttöön entistä vaikuttavimpia toimintaratkaisuja. Ratkaisuksi kuntatalouden ongelmiin ei riitä maamme hallituksen esittämät palvelumaksujen korotukset.


Hyvät valtuutetut

Lopuksi totean, ettei Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä aio tehdä euromääräisiä lisäysesityksiä talousarvioon enää valtuuston käsittelyssä. Emme myöskään ole tukemassa mahdollisia lisäysesityksiä ilman erityisen painavia perusteluja ja vaihtoehtoja millä mahdolliset lisäykset katetaan budjetin sisältä.