|
|
|
= = = > New Issue Alert – Volume 8, Issue 4 now on-line < = = =
With abstracts in English, Chinese, Dutch, Finnish, French, Greek, Italian, Polish, Portuguese & Spanish! |
|
Dear L1 reader, We are happy to announce that a new issue of the L1 digital journal, the last of 2008, has been published and put on-line. It is a Special issue on L1 teacher education, with guest editors Brenton Doecke (Monash University) and Mary Kooy (University of Toronto) presenting original research from Europe, the Middle East, and Australia.
|
|
Title: Editorial. Learning to teach and teaching for learning: Exploring professional learning in L1 Education Abstract: The guest editors introduce the central theme of this Special issue as teacher education for L1 classrooms, and introduce the five contributions. The Special Issue focuses on teacher preparation at the university level as well as teacher practices in schools. This is the first issue of a new Special Interest Group in the International Association for the Improvement of Mother-Tongue Education (IAIMTE).
|
|
TITTELI: Ammatillinen oppiminen ja muutos. Kirjallisuuden opettajien kouluttajien kokemuksia
ABSTRAKTI: Tämä artikkeli esittää vinjettejä kirjallisuuden opettajien kouluttajien elämäkerroista, jotka osallistuivat laaja-alaiseen tutkimushankkeeseen. Heille tehtiin puolistrukturoituja syvähaastatteluja osana heidän ammatillista kehitystään kirjallisuuden opettajien kouluttajiksi. Löydöt osoittavat muutoksia heidän ajattelussaan kirjallisuudesta ja kirjallisuuden opetuksesta, samoin muutoksia siinä, mitten he ymmärtävät roolinsa kirjallisuuden opettajien kouluttajina. Löydöt sallivat meidän konstruoida dynaamisen mallin kirjallisuuden opettajien kouluttajien ammatillisesta kehityksestä. Tämä tutkimus tuottaa uuden näkemyksen opettajien kouluttajien ammatillisen kehityksen ja heidän työtään koskevan ajattelun muutoksen prosesseista.
AVAINSANAT: muutos, käsitteellinen muutos, kirjallisuuden opetus, elämäkerta, kirjallisuuden opettajien kouluttajat, ammatillinen kehitys
|
|
TITTELI: Teorian ja käytännön integrointi. L1 kielen ja kirjallisuuden opettamaan oppiminen ABSTRAKTI: Opettajankoulutuksen keskeisen pulman, teorian ja käytännön yhdistämisen, poistamiseksi tämä artikkeli esittää lähestymistapaa, joka korostaa teorian käyttöä opettamaan oppimisessa, olettaen, että opettaminen on myös älyllinen toiminta eikä vain yksinkertaista ‘käytäntöä’. Me otamme aineen pedagogiikan, tässä tapauksessa Hollannin kielen ja kirjallisuuden, lähtökohdaksi opettajankoulutukseen lähestymisellemme yrittäen yhdistää sitä niin tiukasti kuin mahdollista kasvatuksen avainteorioihin. Lisäksi rohkaisemme opiskelijoitamme reflektoimaan heidän lukemiaan teorioita: diskursseja opettamisen ja oppimisen eri aspekteista ja päätymään instrumentaaliseen, akateemiseen ja kriittiseen reflektioon. Siksi esitämme teoreettisen viitekehyksen, jota opiskelijamme käyttävät ymmärtääkseen ja tutkiakseen opetustaan. Tätä lähestymistapaa voidaan esittää lyhyesti opiskelijoilta kysytystä lopputehtävästä: analyysi heidän omasta opetuksestaan käyttäen avaintapahtuma-analyysia. Havainnollistamiseksi kuvaamme opettajaksi opiskelevaa Jenniferiä. AVAINSANAT: opettajankoulutus, opettamaan oppimisen teoreettinen viitekehys, ainepedagogiikka, reflektio |
|
TITTELI: Ammatillistuminen (ja muita erimielisyyksiä). Kielen ja kirjallisuuden opettaminen uusliberaalin muutoksen aikana
ABSTRAKTI: Kahden viime vuosikymmenen ajan Australia on kokenut suuren määrän standardimaisia muutoksia, jotka ovat merkittävästi uudelleen määritelleet kielen ja kirjallisuuden kasvatustyötä. Standardisoidut lukutaitotestit ja muut velvollisuusmuodot ovat lisänneet opettajien ja oppilaiden välisen suhteen määrittymistä. Opettajien työ on vaarassa surkastua tekniseen toimintaan, esipakattuun sarjaan taitoja, jotka tuottavat määrätyt kasvatustulokset. Tämä trendi on peilikuva länsimaiden kehityksestä, missä uusli-beraalit uudistukset on ajettu kirjallisten standardien edistämisen ja opettajien vastuullisuuden varjolla (Kostogriz, 2007; Doecke, Howie & Sawyer, 2006; Doecke, Locke & Petrosky, 2004). Mitä opettajat tekevät tässä tilanteessa? Kuinka he voivat säilyttää ammatillisuutensa, kun heidät on pyyhkäisty pois semmoisen uudistuskoneiston tieltä? Tämä essee selvittää kriittisen pedagogiikan monimutkaisuuksia ja uusliberalistisen hallituksen asemiensa vahvistamista. Fokusoimalla pienen opettajaryhmän ‘ideologiseen tulemiseen’ (Bahtin, 1981: 341) tutkimme, kuinka monimutkainen yhteys ideologian ja käytännön välillä muovaa heidän ammatillista oppimistaan ja avaa mahdollisuuden uusliberaalin toimintamaiseman kriittiseen perspektiiviin heidän ympärillään.
AVAINSANAT: opettajankoulutus, luku- ja kirjoitustaito, ideologia, uusliberalismi, narratiivinen tutkimus |
|
TITTELI: Äidinkielen opetuksen opettajat toiminnassa. Opettajien toteuttama käsite-konteksti-rikasteinen opetus toimintatutkimusasetelmaa käyttäen
ABSTRAKTI: Tässä artikkelissa kerromme kahden vuoden toimintatutkimushankkeen ensimmäisestä vuodesta Alankomaissa. Neljätoista äidinkielen opettajaa työskenteli yhdessä käyttäen käsite-konteksti-rikasteista kasvatusta. Kolme toimintatutkimusta tuntevaa korkeamman ammatillisen kasvatuksen opettajaa avusti hanketta ja yliopiston akateeminen tutkija (tämän esityksen ensimmäinen tekijä) tutki tämän toimintatutkimuksen toteuttamista, kun opettajat olivat siinä mukana. Tämä paperi kertoo tiedosta, jota opettajat kehittivät, heidän tuottamistaan materiaaleista ja äidinkielestä (tai kielen L1 käsitteistä ja sisällöistä), joita he sovelsivat hankkeen kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana. Tällä paperilla toivomme lisäävämme tietoa siitä, kuinka täydennyskoulutuksen toimintatutkimushankkeet kehittyvät, ja selvitämme, mitä opitaan toimintatutkimushankkeesta, jossa opettajat käyttävät käsite-konteksti-rikasteista kasvatusta.
AVAINSANAT: opettajien täydennyskoulutus, kollaboratiivinen toimintatutkimus, käsite-konteksti-rikasteinen äidinkielen opetus
|
|
TITTELI: Korkean laadun interaktio luokkahuoneissa. Ammatillisen oppimisen focus
ABSTRAKTI: Suullisen kielen opetus on tärkeää kautta peruskoulun kielen ja oppimisen kehittymiseksi. Kuitenkin tämän päivän opetuskäytännöissä tämä perusperiaate on laiminlyöty ja luokkahuoneinteraktiosta puuttuu laatu. Opettajat tietävät, että oppilaiden kannustaminen osallistumaan aktiivisesti oppimiseen on tärkeää mutta he eivät hallitse vuorovaikutustaitoja soveltaakseen tätä tietoa käytäntöön. Kuitenkin, kuten pienimuotoiset tutkimukset osoittavat, opettajat voivat saada tarpeelliset taidot edistääkseen luokkahuoneen interaction laatua ja voivat oppia omaksumaan uuden opettajan roolin. Tämän edistämiseksi kansallisessa määrin kehitimme opettajille tarkistuslistan, joka keskittyy vuorovaikutusstrategioiden omaksumiseen. Nämä opettaja-strategiat yhdistyvät täydentävään lapsen osallistumiseen. Jotta luokkahuonekeskusteluun tuotettaisiin muutoksia ammatillinen oppiminen täytyy strukturoida hyvin. Tarkistuslistan pääasialliset kurssielementit ovat: opettajien omien luokkahuonekeskusteluiden videointi, ryhmäistunnot, joihin yhdistyy opettajien yksilöllinen ohjaus luokkahuoneessa. Tämän kurssin arviointi tuotti positiivisia reaktioita. Täydennykseksi järjestämme myös opettajien ohjaajille kursseja. Parhaillaan suuntaudutaan alakoulun tiedekasvatukseen sekä kielen ja oppimisen integrointiin opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa.
AVAINSANAT: suullinen kielenopetus, alakoulu, luokkahuoneinteraktio, opettajan uusi rooli, opettajan interaktiostrategiat, opettajan tarkistuslista, ammatillinen oppiminen |
